VIRKATTU VIUHKAPUSSUKKA

Virkkasin kouluun pussukan, johon saan kaikki työvälineeni talteen. Tarvitsen koulussa oman kaidekoukun, hengettömän, mittanauhan sekä sakset ja tähän asti ne ovat seikkailleet repussani sikinsokin, mutta nyt saan ne siististi omaan pussukkaan. Pussukka on penaalikokoa isompia, että sinne mahtuu isot sakset. Loimia kun on kurja leikata pienillä lankasaksilla.

Virkkasin pussukan Dropsin Muskat –langasta nelosen koukulla. Kuvion nimi on Leveät viuhkat ja sen ohje löytyy Sarah Hazellin Virkkausmallien käsikirjasta. Kuvio on helppo virkata ja sen oppi nopeasti ulkoa, joten työ eteni mukavasti televisiota katsellessa. Jos hyllystäsi ei löydy juuri tuota kirjaa, niin Lankavan sivuilta löytyvä viuhkakassi on virkattu melkein samalla silmukoinnilla. Virkkasin sillä pari vuotta sitten pussukan koukuilleni.


Viuhkapussukassa on vanhasta lakanasta ommeltu vuori ja sisätaskut, jotta pienimmät työvälineet eivät pääse karkuteille. Ompelin ensimmäisen kerran vetoketjun ompelukoneella kiinni vuoreen, mutta pussukkaan kiinnitin sen käsin ommellen. Olen kerran ommellut virkattua työtä koneella ja kone veteli miten sattui, joten uskaltanut kokeilla, miten nyt käy.

Virkkasin pussukan mielestäni ihan sopivan kokoiseksi, mutta pingottaessa minulla kävi vahinko ja  pingotin pussukan puolisen senttiä liian isoksi. Puoli senttiä ei ole paljoa, mutta vetoketju ei enää istunut siististi pussiin. Sain pussukan kuitenkin kutistettua, kun upotin sen veteen ja annoin sen kuivua venyttämättä sitä. Eipä ole ennen näinkään käynyt, mutta mukava tietää, että työn voi vielä pelastaa kutistamalla se!

 

Tässä on lankojen värinumerot, niin pystyt virkkaamaan itsellesi samanlaisen pussukan. Jos et tarvitse pussukkaa työvälineille, niin virkkaa itsellesi uusi ihana penaali, meikkipussi tai vaikka projektipussukka. En huomannut punnata lankoja virkatessa, joten en voi antaa tarkkoja lankamääriä, mutta kerä per väri pitäisi riittää.

Käyttämäni Dropsdesign Muskat -värit:

Turkoosi 32

Minttu 03

Vaalea Minttu 20

Luonnonvalkoinen 08

Lankavan ohjeella virkatun viuhkapussukka löydät täältä: Virkattu koukkupussi


Aurinkoista kevättä!

VIRKATTU KÄSILAUKKU - ANEMONE

Kuvat: Sonja Karlsson

Uusimmasta Taito-lehdestä (2/2020) löytyy suunnittelemani Anemone-laukku ohjeineen. Anemone-laukku on 60-luvun henkinen käsilaukku, joka käsivarrella pystyn kuvittelemaan itseni kesällä kesäteatteriin. Laukun kuvion aiheena käytin Dora Jungin upeaa Anemone-kuviota, jonka siirsin virkatulle pohjalle.

Lehden teemana oli käsityön suurnaiset ja heti kun näin Dora Jungin kuvan, tiesin, että otan hänet inspiraation lähteeksi. Dora Jung on suomalainen tekstiilitaiteilija, joka tunnetaan mm. upeista damasti-töistään. Hän suunnitteli pitkään Tampellalle ja hänen tunnetuimpia töitään taitaa olla Yrttitarha ja Sata ruusua -damastiliinat. Oma lempparini on ehdottomasti Festivo, jonka toivon mukaan pääsen vielä joskus kutomaan itse.

Otin käsittelyyn Dora Jungin kauniin pellavaliinassa käytetyn Anemone-kuvion ja yhdistin sen laukkuideaan, jota on olen miettinyt jo pitkään. Laukussa on virkatut palat metallivanteiden sisällä, jotka on yhdistetty virkatulla kappaleella. Vaikeinta työssä oli istuttaa virkattu kappale renkaiden väliin ja taltioida virkkuutyöhön herkkyys ja tyylikkyys, jota Dora Jungilla on töissään. Paksua lankaa käsitellessä herkkyys häviää hetkessä ja tyylikkyys ei taida olla vahvimpia puoliani.

Anemone-laukku ei syntynyt ihan sormia napsauttamalla. Se vaati suunnattoman määrän purkamista ja tuskan parahduksia. Suunnittelin laukun, virkkasin mallikappaleen Dropsin Muskat -langasta hyvissä ajoin ja tarkistutin ohjeen. Valmis laukku oli työpöydälläni pitkään ja yhtenä iltana silmiini osui laukussa ollut pieni kauneusvirhe, josta en päässyt yli vaan otin laukun uudelleen työn alle. Muutin silmukointia ja virkkasin koko laukun uusiksi. Kirjoitin uudelleen ohjeen, jonka koevirkkaajani suostui tarkistamaan parin päivän varoitusajalla.

Päivää ennen kuin mallikappaleen piti olla Helsingissä kuvattavana, sain laukun valmiiksi, johon olin tyytyväinen. Anemone-laukku kuvastaa sitä, millaisena näen Dora Jungin. Hän on testiilitaitelija, jonka töistä välittyy huolellisuus. Sain mielestäni hyvin taltioitua myös herkkyyden. Olen äärimmäisen ylpeä Anemonestani ja sen viimeistelystä ulkonäöstä. Kesä kun tulee, kuljen ylpeänä Anemone-laukku käsivarrellani kevyessä kesämekossa. Jos en pääse kesäteatteriin, niin sitten kuljen laukkuineni omassa puutarhassa.

Samasta numerosta löytyy oma tekijäesittelyni, josta olin valtavan otettu sekä mm. myös Veera Jussilan upea tilkkupeitto, Soile Pyhänniskan ihastuttava neulepusero ja paljon, paljon muuta ihanaa. Löydät kaikki mallit esiteltynä täältä. Jos et ole Taito-lehden tilaaja, voit ostaa irtonumeron Taito-lehden sivuilta tai joltain irtonumeron myyjältä, joiden listauksen löydät Taito-lehden sivuilta.

Sydämellinen kiitos koevirkkaajalleni kärsivällisyydestä ja ohjeen oikolukijalle, sen tarkistamisesta. Ilman teitä Anemoneni ei olisi nähnyt päivänvaloa! Kiitos myös Sonjalle kuvista ja ohjeen julkaisusta!

VIRKATTU KUKKATYYNY

Virkkasin monen vuoden ajan niin, että tein vain yhtä työtä kerralla ja kun sain sen valmiiksi, aloitin uuden. Jossain kohtaa lipsuin tästä päätöksestä ja nyt keskeneräisiä töitä tuntuu löytyvän vähän sieltä sun täältä. Osa töistä on mallikappaleita, joita olen tehnyt virkkauskursseille ja ne ovat jääneet kesken kurssien loputtua, mutta osalle keskeneräisistä, kuten tälle virkatulle kukkatyynylle, ei löydy selitystä.  Se on ollut keskeneräisenä ainakin syksystä 2018 asti, kun olen jakanut siitä kuvan instaan.

Kukkaneliö, jossa pylväistä virkatut terälehdet nousevat lehtipediltä, on oma mallini muutaman vuoden takaa. Tyynyssä on yhdeksän kukkaneliötä, jotka olen yhdistänyt Flat Slip Stitch -silmukoinnilla (vapaa suomennos: litteä piilosilmukka, postauksen lopusta löydät linkin sen ohjeeseen). Tällä yhdistämistavalla sain saumoihin kauniit silmukkaraidat. Kun olin yhdistänyt palat virkkasin kerroksen pylväitä työn ympäri ja toisen kerroksen kohotakapylväillä, jolla sain kukkakuviolle kehyksen. Jotta tyynystä tuli tarpeeksi iso, virkkasin vielä pari kerrosta lisää.

Tyynyn nurjalla puolella on yksi suuri isoäidinneiliö, jossa kukkien värit toistuvat. Tämän olisi voinut tietysti virkata myös yksiväriseksi, mutta yhdellä värillä työskentely on niin pirskatin tylsää! Isoäidinneliökuvioituja kerroksia tuli koko nurjaan puoleen yhteensä 17. Viimeisen kerroksen virkkasin pelkillä pylväillä, jotta oikean ja nurjan puolen yhdistäminen olisi mahdollisimman helppoa.

Kun kaikki langat oli päätelty, laitoin palat oikeat puolet vastakkain ja virkkasin palat yhteen reunoista kiinteillä silmukoilla. Jätin yhdelle sivulle aukon, josta sain sujautettua 40 cm x 40 cm tyynyn sisään. Lopuksi ompelin tyynyn pohjassa olleen aukon piilosilmukoilla kiinni ja tyyny oli valmis! Vihdoin!

Kukkatyyny sopii tänne meidän olohuoneen sohvalle muiden virkattujen tyynyjen seuraan hienosti! Lankana käytin Dropsin Parista, joka on paksu ja pehmeä merseroimaton puuvillalanka, josta olen tainnut virkata suurimman osan tyynyistäni. Harmikseni en ole merkinnyt ylös, että paljonko lankaa tyynyn kului, mutta värikoodit voin sinulle tietysti antaa.

Käyttämäni Drops Design Paris värit:

Tumma lila 08

Lila 31

Turkoosi 10

Vaalea turkoosi 02

Kirsikan punainen 06

Roosa 33

Wasabi 39
Luonnonvalkoinen 17

Jos haluat opetella kauniin tavan yhdistää palat toisiinsa, niin tässä on linkki Youtube-videoon, jossa näytetään, miten yhdistät Flat Slip Stitch:llä palat.

Siltä varalta, että video ei aukea, niin tarkoitus on, että otat koukulle yhdistettävistä paloista silmukan takalaidat ja virkkaat piilosilmukan.

Mukavaa pääsiäistä!

VIRKATUT MARJA-ARONIASUKAT

Virkkasin itselleni uudet sukat joulun alla, kun olin muutaman päivän koulutuksessa. Keskittymiskykyni ei ole paras mahdollinen ja jos en istuessani tee jotain käsilläni, hukun ajatuksiini ja minun on aivan mahdoton seurata luentoa. Tarvitsin koulutuksen ajaksi työn, jota pystyn virkkaamaan samalla, kun seuraan luentoa.

Marja-Aronia sukat ovat Minna Metsäsen Novitalle suunnittelemat kauniit polvisukat, joissa kaunis pitsikuvio lähtee varpaista ja jatkuu ylös polviin asti. Sama kuvio toistuu myös pohkeessa ja sukkien sivuilla on pylväskaistaleet. Sukat virkataan kärjestä alkaen ja kantapäälle jätetään aukko, joka virkataan viimeiseksi. Virkkasin sukat Novitan seiskaveikasta, jolle sukat on suunniteltu. Lankaa sukkiin kului 180 grammaa.

Näistä yhden koon sukista tuli sopivat 40 koon jalkaani, mutta hieman jouduin soveltamaan ohjetta, jotta pohkeeni mahtuivat niihin. Käsialallani ohjeella olisi tullut sukat hyvin sirolle säärelle ja silmukat huusivat armoa, kun vedin ensimmäisen koekappaleen jalkaani. Jouduin purkaamaan ensimmäisen sukan nilkkaan ja aloitin lisäykset hieman aikaisemmin ja tein niitä tiuhemmin, mitä ohjeessa neuvottiin. Sukan varressa olevan pitsikoristeen osalta jouduin myös hieman soveltamaan, sillä se ei sopinut suoraan käyttämälleni silmukkamäärälle.

Poiketen aikaisemmista virkatuista sukista, nämä olivat ensimmäiset, joiden jalkapohja virkattiin pelkillä pylväillä ja nämä ovat sukistani mukavimmat jalassa. Huomasin eilen, kun pidin sukkia ensimmäisen kerran jalassa, ettei jalkapohjani tulleet aroiksi virkatuista silmukoista niin kuin ne ovat tulleet aluksi muista virkkaamistani sukista. Sukista tuli muutenkin aivan ihanat ja teen varmasti vielä toiset. Ehkä kuitenkin eri värisenä vaikka nämä keltaiset aurinkosukat ovatkin ihanan pirtsakat!

Jos haluat virkata samanlaiset Marja-Aroniasukat, niin ohjeen näihin ihaniin sukkiin löydät Novitan sivuilta. Tässä linkki.

VUODEN 2019 KAUNEIMMAT KÄSITYÖNI

Vuosi lähenee loppuaan ja kuten aikaisemmin, haluan päättää vuoden postaukseen, jossa käyn läpi kuluneen vuoden kauneimmat käsityöni. Vuoteen on mahtunut monta silmukkaa, monta kangaspuiden polkaisua ja monta värilientä, jotka ansaitsevat vielä kerran päästä valokeilaan.

Elämäni on muuttunut vuoden aikana paljon. Aikaisemmin käsitöiden tekeminen on ollut harrastus, tapani rentoutua ja värjäyskursseille pääseminen on ollut harvinaista herkkua. Nyt saan tehdä käsitöitä päivittäin ja vieläpä useamman tunnin. Aloitin syksyllä kudonnan artesaanin opinnot Hämeenlinnassa ja odotan innolla, että loma loppuu ja pääsen taas kouluun oppimaan uutta!

Opiskelun ohessa teen kahta työtä. Virkkauskurssini Valkeakoski-Opistossa jatkuvat keväällä 2020 kolmella kurssilla. Kurssien pitäminen on mukavaa ja toivon, että kurssini jatkuvat myös syksyllä. Teen myös neulesuunnittelua ja toivon mukaan saan ensi vuonna suunnitella lisää ohjeita lehtiin. Kahden lapsen äitinä aika käy välillä tiukoille, mutta olen päättänyt edetä päivän ja projektin kerralla.

Keräsin vuoden kauneimmat käsityöni aihealueittain ja aloitan virkkauksilla, joista blogini tunnetaan parhaiten. On ollut kuitenkin ilo huomata, että yhä useampi kudonnan harrastaja on löytänyt tiensä tänne. Yllätyin kuitenkin kun huomasin, että vuoden toiseksi luetuin postaukseni on värjäysaiheinen.

 

Vuoden luetuimmat postaukset olivat:

10 vinkkiä virkkaukseen

Mekkotehtaan Aino aurinkovärjättynä

Color Pooling -tekniikalla virkattu pikkulaukku

VUODEN 2019 KAUNEIMMAT VIRKKAUKSET

Olen ottanut tavoitteekseni, että teen tarpeellisia ja käytännöllisiä käsitöitä. Niinpä tänä vuonna virkkasin itselleni kaksi paitaa: villapaidan sekä isoäidinneliöstä kootun tunikan. Kesällä valmistui selkäreppu, joka taitaa olla käytetyin käsityöni. Koulua varten virkkasin itselleni kukkaronkehyspenaalin. Sohvaamme koristaa myös upea Attic24-blogin ohjeella virkattu kukkatyyny.


Tutustuin vuoden aikana uusiin tekniikkoihin ja virkkasin Color Pooling -tekniikalla pienen laukun, C2C:llä tyynyn ja Kauneimmat Käsityöt -lehteen tein Puikkovirkatun pikkulaukun. Taito-lehdelle suunnittelin virkatun pullonsuojuksen.

VIRKKAUSAIHEISET POSTAUKSET:

Virkattu villapaita

Virkattu tunika isoäidinneliöistä

Virkattu selkäreppu

Kukkaronkehyspenaali

Color Pooling -pikkulaukku

C2C - tyyny ohjeineen

Kuohu-pullonsuojus

Puikkovirkattu pikkulaukku

Kukkatyyny Attic24-blogin ohjeella

VUODEN 2019 KAUNEIMMAT VÄRJÄYKSET

Annoin viime vuonna sukulaisillemme lahjaksi kangaskassit, jotka värjäsin aurinkovärjäyksellä. Ihastuin kasseihin niin, että kuvioin samalla tekniikalla vielä itselleni kankaat, joista ompelin Mekkotehtaan Aino-tunikan. Opettajia muistin keväällä kasveilla kuvioiduilla kasseilla, jotka onnistuivat yli odotusten! Lisäksi osallistuin kuluneen vuoden aikana kankaan kuviointi- ja värjäyskurssille sekä kasvivärjäysleirille, joilla opin valtavasti uutta.

VÄRJÄYSAIHEISET POSTAUKSET:

Aurinkovärjätyt kangaskassit

Aurinkovärjätty Mekkotehtaan Aino-tunika 

Aurinkovärjätyt kassit opettajille

Värjäyskurssin satoa

Kasvivärjäyskurssin satoa

VUODEN 2019 KAUNEIMMAT KUDONNAT

Olen nelisen vuotta harrastanut kankaankudontaa ja nyt lähdin lukemaan siitä itselleni ammattia. Vuosi sitten ostin Toikan salonkipuut, joita ei enää valitettavasti enää valmisteta. Olen puihin tyytyväinen ja pidän niistä valtavasti, mutta kymmenen metrin pyyheloimi on melko työläs kudottava kaiken muun työn ohessa.

Kudon edelleen kansalaisopistossa ja olen tänä vuonna kutonut opiston puilla puuvillapellavapyyhkeitä, lumihiutale-kaitaliinan sekä Talviruutu-huovan, jonka langat olen värjännyt lupiinin kukilla. Poikien huoneeseen kudoin Saori-tekniikalla maton ja meille olohuoneeseen Collingwood-maton. Nämä molemmat työt ovat sellaisia, joita en lakkaa ihastelemasta. Olen niistä valtavan ylpeä ja tuntuu uskomattomalta, että olen todella itse ne suunnitellut ja kutonut.

KUDONTA-AIHEISET POSTAUKSET:

Toikan salonkipuut

Puuvillapellavaiset ruusuköynnös-pyyhkeet
Lumihiutale-kaitaliina
Talviruutu-huopa
Saori-matto
Collingwood-matto

KOHTI VUOTTA 2020

En normaalisti tee uuden vuoden lupauksia, mutta nyt aion tehdä poikkeuksen. Otan tavoitteeksi, että kudon ensi vuonna joka päivä ainakin yhden tunnin, ompelen ainakin pari mekkoa lisää, koska olen värjännyt niihin jo kankaatkin. Virkkaan itselleni pitkään suunnittelemani villatakin ja lisäksi kehitän kädentaitojani opettelemalla uusia tekniikoita mm. tuftaus, kehräys ja kirjonta kiinnostavat minua kovasti. Toivottavasti vain aika riittää kaikkeen!

Kiitos sinulle lukijani kuluneesta vuodesta! Toivon, että vuosi 2019 on ollut sinulle yhtä hyvä kuin itselleni ja vuodestasi 2020 tulee upea! 

Hyvää käsityövuotta 2020!

KUDOTTU LUMIHIUTALE-KAITALIINA

 

Lumihiutalemalli on yksi kauneimmista kudontamalleista jonka tiedän. Se on vanha malli, joka tunnetaan Saksassa ja muistaakseni myös Tanskassa nimellä Meritähti. Se on ollut pitkään toivelistallani ja viimein sen kutomiseen tuli mahdollisuus, kun kansalaisopiston puihin vedettiin pellavainen Lumihiutale-kaitaliinan loimi.

Lumihiutalekuvio kudotaan kahdeksalla varrella ja polkusella. Se on upea kuvio, mutta vaikea kutoa! Mallikerta on hyvin johdonmukainen ja sen oppii nopeasti ulkoa, mutta sen seuraaminen osoittautui haastavaksi. Jos ajatus harhaili hetkeksikin, sekosin laskuissa, enkä enää tiennyt missä kohtaa mallikertaa olin. Jouduin kutomaan hiljaisessa kutomossa ja laskin polkusia ääneen, etten menisi sekaisin.

Ostin liinoja varten puolivalkaistua Aivina 8 -pellavalankaa Toikalta, jota kudoin kaksinkertaisena. En ole ennen kutonut pellavaloimeen ja se oli yllätävän haastavaa. Katkoin vähän väliä loimikankoja kutoessa, vaikka yritin varoa reunoja, enkä kiristänyt loimea niin tiukalle kuin normaalisti. Olen ollut aina hyvin tarkka reunojen kanssa, mutta nyt en ole niihin täysin tyytyväinen.


Toiseen liinaan värjäsin koulussa pellavalangat viininpunaiseksi. Meillä on Tavastialla Wetterhoffilta saadut värikarttakirjat, joista löytyy varmasti lähemmäs tuhannen värisävyn reseptit. Kirjasta oli helppo etsiä mieluisin värisävy ja värjätä langat sillä. Väriksi valitsin tumman viininpunaisen, jonka tiesin sopivan hyvin valkaisemattoman pellavan kanssa.

Punaisen liinan kutominen oli paljon helpompaa. Pellava oli ilmeisesti pehmennyt värjäyksessä ja sillä oli aivan ihana kutoa. Se asettui reunoissa kauniisti enkä katkonut kuin yhden loimilangan liinaa kutoessa. Luonnossa viininpunainen liina on valkoistakin upeampi, mutta se ei pääse oikeuksiinsa kuvissa. Kuvissa ei näy värjätyn pellavalangan upeaa kiiltoa.

Minua ennen kutonut rouva ihmetteli liinassaan näkyvää raitaa, jota en nähnyt kutoessani valkoista liinaa. Kudoin viimeisenä viininpunaisen liinan ja siinä näkyy selvästi raita pystysuorassa linjassa. En keksinyt muuta kuin, että vanhassa pirrassa oli vääntynyt piin rako, josta jäi näin selkeä jälki liinaan. Onneksi tuo raita ei näy niin selvästi luonnossa kuin kuvissa eli tuskin se käyttöä haittaa vaikka tietysti se harmittaa kutojaa niin vietävästi!

Annan liinat äidilleni joululahjaksi ja ylpeänä saan kehaista, että ne ovat kerrankin valmiina hyvissä ajoin ennen joulua. Lahjaksi menevien kahden liinan lisäksi kudoin itselleni kolmannen liinan valkoisella pellavalla, mutta se odottaa vielä viimeistelyä.


Jos haluat kutoa Lumihiutale-mallia niin ainakin Lankavan sivuilta löytyy ohjeet Kesäpäivä-pyyhkeeseen, joka on siis kudottu lumihiutalemallilla. Tässä linkki Lankavalle. Tässä linkki Toikan verkkokauppaan ja käyttämääni pellavakuteeseen.

Tämän postauksen myötä toivotan sinulle hyvää joulua! Vetäydyn pikku hiljaa joulun viettoon ja palaan luultavasti vasta joulun välipäivinä muistelemaan kulunutta vuotta! 

Rauhallista joulua sinulle!

VIRKKAUKSIN KORISTELTU JOULUKORTTI SIS. OHJE

Virkkasin pieniä joulupalloja koristamaan joulukortteja, joilla ilahdutan ystäviä ja sukulaisia. Askartelimme vuosi sitten joulukortteja pikkuväen kanssa, joihin pojat leikkasivat kartongista palloja. Kortteja katsellessa mietin, että näitähän voisi myös virkata ja ajatus jäi muhimaan. 

Kortteja koristaa kiinteillä silmukoilla virkatut pallot, jotka roikkuvat päättelemättä jääneistä langoista. Ajattelin ensin, että liimaan virkkaukset kiinni, mutta silloin niillä ei enää tekisi mitään. Ompelin pallot pienin pistoin, niin nyt ne voi ottaa talteen ja laittaa vaikka kuusen oksille. Korteista tuli niin hauskat, että kirjoitin niille ohjeen, jotta sinäkin voit tehdä samanlaiset.

Kortti on niin simppeli tehdä, että osaat tehdä sellaisen vaikka et olisi paljoa virkannut. Pallojen virkkaukseen et tarvitse paljoa lankaa ja nämä syntyvät niistä kaikista pienimmistä jämälangoista.  Itse käytin palloihin Pirkanmaan Kotityön Pirkka-puuvillalankaa (n. 50g / 125m), jos käytät ohuempaa lankaa, virkkaa vielä yksi ylimääräinen kierros (eli ohjeen 4. kerros). Jos teet paksummasta langasta, niin ehkä kaksi kerrosta riittää.

Tämä postaus on Käsityöblogit-ryhmän joulukalenterin luukku 4. Eilen luukku aukesi Kangaskorjaamolla-blogissa ja huomenna Kotikutoista-blogissa. Jos haluat tutustua koko joulukalenteriin, löydät sen Rosannaofmay-blogista.

NÄIN TEET KORTIT

Kortteja varten tarvitset:
Virkkauslankaa (n. 50g / 125m)
Virkkuukoukun, tylppäpäisen ison neulan, sakset
Ompelulankaa ja neulan
Teippiä ja liimaa
Kartonkia
Valkoista paperia ja kynä

Joulupallojen virkkausohje:

Tarvitset kortteja varten virkattuja palloja 3 per kortti.

Lyhenteet:
ps - piilosilmukka
kjs – ketjusilmukka
ks - kiinteäsilmukka

1. krs. Virkkaa lenkkialoitukseen 1 kjs, (kerroksen 1. ks), 7 ks. Sulje kerros ps:lla kerroksen 1. kjs:aan. Kiristä lenkkialoitus.

Kerroksella silmukoita: 8 ks 

2. krs. Virkkaa 1 kjs, (kerroksen 1. ks), virkkaa ks samaan kjs:n kanssa. Virkkaa 2 ks per silmukka. Sulje kerros ps:lla kerroksen 1. kjs:aan.

Kerroksella silmukoita: 16 ks

3. krs. Virkkaa 1 kjs, (kerroksen 1. ks), virkkaa ks samaan kjs:n kanssa. Virkkaa ks. *2 ks seur. ks* toista *-* kerros loppuun. Sulje kerros ps:lla kerroksen 1. kjs:aan. Jätä pitkä lanka ja katkaise se.

Kerroksella silmukoita: 24 ks 

Jos käytät ohuempaa lankaa, älä katkaise lankaa vaan virkkaa vielä yksi kerros:

4. krs. Virkkaa 1 kjs, (kerroksen 1. ks), ks, virkkaa 2 ks *2 ks seur. 2 ks* toista *-* kerros loppuun. Sulje kerros ps:lla kerroksen 1. kjs:aan. Jätä pitkä lanka ja katkaise se.

Kerroksella silmukoita: 32 ks

 
Ota neula ja päättele lenkkialoituslangan pätkä. Pujota toinen langanpätkiä neulan silmään ja tee toisesta langasta kaksi lenkkiä virkatun pallon päähän ja tee pieni solmu. Jätä lanka päättelemättä. Pingoita pallot ja niiden langat.

Kortin kokoaminen

1. Ota kortti ja sommittele pallot kanteen. Tarkista, että narut riittävät kortin yläreunan yli.
2. Ompele pallot korttiin pienin pistoin. Solmi ompelulangan päät nurjalle puolelle.
3. Teippaa langan pätkän kortin nurjalle puolelle.
4. Liimaa paperin pala reunoista, jotta se peittää solmut ja teipin. Huom! Laita liimaa vain sen verran, että paperi pysyy kiinni, mutta sen saa helposti irti.
5. Kirjoita joulutervehdys!
6. Keitä muki glögiä ja ihastele kätesi jäljistä!