lauantai 30. kesäkuuta 2018

UUSI OLOHUONEEN MATTO - KUVIKAS


    "Tyhjät taskut eivät ole koskaan pidätelleet ketään. Vain tyhjä pää ja tyhjä sydän kykenevät siihen."
    - Norman Vincent Peale




Meillä on huutava pula olohuoneen matoista! Olen huono ostamaan niitä ja kaikki isot mattomme ovat joko vanhempien ja isovanhempien vanhoja. Viimeksi kun kudoin meille olohuoneen maton, niin se ei onnistunut ja kutomani matto ei ole sen koommin ollut lattiassa. Epäonnisen maton vuoksi, olen vähän kartelut opiston isoja puita, mutta nyt selätin epäilykseni ja kudoin meille uuden maton olohuoneeseen ja siitäpä tulikin hieno.


Matossa on sidoksena kuvikas. Halusin, että matto sopii akaisemmin kutomani Collingwoodin kanssa, joten kudoin mattoon yksinkertaisia tumman harmaita ja valkoisia ruutuja. Matto on kaksinkertainen ja kaksipuolinen eli kuvio toistuu peilikuvana toiselle puolelle. Minulla kävi hyvä tuuri, kun kuteeni olivat samanpaksuisia ja käänsin jokaisen sukkulan heiton jälkeen kuteen suoraan, ettei siinä ole kierroksia. Näin kude peitti toisen kuteen alleen siististi. Pyrin olemaan huolellinen kutoessa, jotta saisin reunoista mahdollisimman siistit, mutta parissa kohtaa ajatus on harhaillut ja olen kiertänyt sukkulat väärin. Näin jälkikäteen se harmittaa niin vietävästi, sillä se on se maton kohta, johon katseeni aina osuu.


Kutoessa huomasin, että pirrassa oli yksi piin rako oli jäänyt tyhjäksi, mutta en korjannut sitä, kun ajattelin, ettei se haittaa. Valmiissa matossa se kuitenkin näkyy selvästi raitana keskellä mattoa. Tämä oli mielenkiintoinen huomata, sillä en ole ennen tiennyt, miltä pirtaanpistelyvirhe näyttää valmiissa työssä eli taas opin uutta. Toisaalta olisin voinut oppia tämän jossain muussa työssä kuin isossa matossa. 




Ukkokulta teki toivomuksen, ettei matossa olisi hapsuja, joten solmittuani loimilangat, pujottelin ne maton sisään ja päärmäsin maton käsin. Pariin päivään en tämän urakan jälkeen tuntenut sormenpäitäni, kun vanhan neulan nikkelit aiheuttivat ongelmia ja neulan pää upposi vähän väliä sormeeni työntäessäni sitä mattoon, mutta musta, paksu kanttinauha maton päissä on siisti ja tekee matosta viimeistellyn näköisen.


Matto on n. 160 senttiä leveä ja melkein kolme metriä pitkä. Kudoin matosta oikein ison, koska vaikka pikkuväellä on oma huone, he mielellään leikkivät olohuoneessa maton päällä ja veljekset eivät ihan kiinni toisissaan voi leikkiä ilman riitoja. Nyt heillä on hyvin tilaa kinata legoista, kun toisen voi sijoittaa maton toiseen päähän ja toinen toiseen. Voi kuitenkin olla, että pyykkipäivänä vedämme ukkokullan kanssa pitkää tikkua, että kumpi meistä pesee kuivana melkein 15 kiloa painavan maton.


Kutomani Collingwood-maton löydät täältä, tuolien päällä olevat tuolimatot löydät täältä ja toisen täältä.



lauantai 23. kesäkuuta 2018

HELPPO JA NOPEA VIRKATTU NOJATUOLIN PEHMUSTE SIS. OHJE


"On viisainta lukea säätiedotus ennen kuin rukoilee sadetta." 
- Mark Twain



Ilmoista taas huomaa, että on juhannus! Ensin kärvistellään puolitoista kuukautta helteessä ja odotetaan sateita kuin kuuta nousevaa, mutta kun tulee juhannus, niin sataa vettä ympäri vuorokauden ja lämpötila laskee lähelle villahousulukemia. Itseäni sateiset juhannukset eivät oikeastaan haittaa, koska vietämme juhannuksen kotona ja vierailemme oman kylän juhannusjuhlissa ja paikallisessa veturimuseossa, joka on ollut joka vuosi juhannuksena auki. Se onkin ainoa museo, johon uskallan lasten kanssa mennä ilman, että saan pelätä, että vilkkaat pojat kaatavat tai rikkovat jotain.

 
Elättelin toiveita, että ilmat tästä vielä lämpiävät ja terassikelit palaavat ja virkkasin terassimme Lumikenkä-rottinkituoliin pehmusteen. Virkkasin trikookuteesta kympin koukulla maton ja käytin siinä Moss Stich -silmukointia eli virkkasin joka toisen silmukan kiinteänä ja joka toisen silmukan ketjusilmukkana. Kuteiden päitä en päätellyt vaan solmin ne hevosenhäntä solmuin ja jätin hapsuiksi reunoille. Matto oli niin nopea ja helppo tehdä, että aloitin sen virkkauksen aamulla ja illalla sain sen valmiiksi. 




En ostanut mattoon kuteita vaan käytin niitä mitä kaapista sattui löytymään ja mm. turkoosi ja vihreä on lastenhuoneen mattojen jämäkuteita. Moss Stich -silmukointi sopi työhön hyvin, sillä se antoi anteeksi kuteiden paksuuserot, joita oli valtavasti. Vihreästä jouduin tosin jo leikkaamaan pätkän pois, kun kerästä tulikin yhtäkkiä kahden sormen paksuista kudetta. Toistan matossa koko ajan samaa värijärjestystä: limen vihreä, turkoosi, violetti ja vaaleanpunainen. Värikäs matto sopii mukavasti aikaisemmin kutomani nurinkurin-maton ja värjäämäni aurinkokatoksen seuraksi terassin nurkkaukseen, jossa istun kesäisin melkein joka päivä. 


Matosta tuli niin paksu, että se antaa anteeksi rottinkituolin kovuuden ja pinnojen väliset raot ja sen päällä on mukava istua. Kirjoitin mattoon ohjeen, jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen. Matto on niin helppo virkata, että uskoisin sen onnistuvan ihan ensikertalaiselta. Jos kaapissasi ei ole trikookudetta, niin voit tehdä maton myös ontelokuteesta tai leikata vaikka vanhat vaatteet ja/tai lakanat kuteiksi ja virkkaat maton niistä. Kudetta minulla meni 54 cm leveään (ei sis. hapsuja) ja 120 cm pitkään mattooni n. 2,5 kg. Ohjeen löydät tämän postauksen lopusta. Nyt jatkan tunikani virkkausta, joka on ollut kiireiden vuoksi sivussa melkein koko viikon. Hyvää juhannusta sinulle rakas lukija!


Aikaisemmin kutomani nurinkurin-maton löydät täältä ja vanhoista lakanoista tehdyn aurinkokatoksen täältä.




VIRKATTU MOSS STICH -MATTO


Käytetyt silmukat ja niiden lyhenteet:
ps - piilosilmukka
kjs – ketjusilmukka
ks - kiinteäsilmukka


Tee alkuun parillinen määrä kjs:ta. Itse virkkasin mattooni 42 kjs:aa.

1.krs. Virkkaa 1 ks 3.kjs:aan koukusta lukien. *1 kjs, hyppää yli kjs, virkkaa 1 ks seuraavaa kjs:aan* Toista *-* kerros loppuun. Virkkaa viimeiseen kjs:aan 1 ks. Katkaise lanka ja vaihda väriä. Käännä työ!

2.krs. Aloita kerros itsenäisellä ks:lla *Virkkaa 1 kjs edellisen kerroksen ks kohdalle ja ks edellisen kerroksen kjs:n ympärille* Toista *-* kerros loppuun. Tee viimeiseen ks:aan ks. Katkaise lanka ja vaihda väriä. Käännä työ!

Toista kerrosta 2 niin pitkään, että työ on halutun mittainen. Tee hevosenhäntäsolmut aina lankojen päihin ja jätä ne hapsuiksi työn reunoille.


lauantai 16. kesäkuuta 2018

KESÄN VÄRJÄYSKURSSIN SATOA


"Onni on osinkoa hiestä. Mitä enemmän hikoilet, sitä onnekkaammaksi tulet."
 - Ray Kroc (1902-1984)




Olin taas viime viikolla Valkeakoski-Opiston värjäyskurssilla, jossa pääsi leikkimään väreillä ja sai kokeilla erilaisia värjäysmenetelmiä. Otin kurssin tavoitteeksi oppia uusia tekniikoita ja värjätä itselleni kankaita, joista voisin ommella itselleni mekon. Olen haastanut itseni, että tämän kesän aikana opettelen ompelemaan vaatteita ja minulla on jo muutama tunikamallikin mietittynä, mutta kankaan puuttuivat. Tämä asia ratkesi kolmen päivän intensiivisellä värjäyskurssilla, jossa värjättiin, painettiin ja kuvioitiin. Nyt minulla yksi jos toinenkin upea mekkokangas odottamassa ompelijaa.


RESERVI


Ihastuin tähän tekniikkaan viime kesänä ja halusin tänä vuonna kokeilla sitä. Minulla oli valkoinen pellavakangas, jonka värjäsin ensin reaktiiviväreillä aniliininpunaiseksi ja kiinnitin värin. Seuraavana päivänä maalasin kankaan reaktiivipainopastalla tummanvioletiksi. Yritin sutia värin suurella sudilla mahdollisimman epätasaisesti, jotta pinta olisi elävä. Kun painopasta oli kuivunut, painoin siihen kuvioita kirkkaalla painopastalla, johon oli sekoitettu sitruunahappoa. Löysin luokasta seulan, jossa oli vanha kirje. Vanhassa ruotsinkielisessä kirjeessä lahjoitetaan Voipaala. Harmikseni en muista koko tarinaa, enkä löytänyt äsken Facebookista seulan omistajaa, että olisin voinut tarkistaa sen.


Kun sitruunahappopainatus oli kuivunut, kangas höyrytettiin, jolloin reaktiivipainopasta kiinnittyi kankaaseen muihin kohtiin paitsi niihin, mihin olin painanut sitruunahappoa. Niistä kohdin väri lähti huuhtelussa ja painokuvio paljastui pohjakankaan eli aniliinin värisenä. Eikö olekin ihan mieletön! Tästä teen itselleni tunikan tai mekon!
  



KUVIOVÄRJÄYS



Toisesta pellavakankaasta sidoin suuren mytyn, jonka värjäsin reaktiiviväreillä kattilassa. Vettä laitoin niin vähän, että se juuri ja juuri peitti kankaan. Kankaan sävykirjo on mahtava, mutta olisin halunnut selvemmät värierot. Siinä on nyt hallitsevana värinä vihreä, kun käyttämäni keltainen ja turkoosi sekoittuivat, eikä siinä näy ollenkaan valkoista, jota olisin toivonut vähän. Pidän kankaasta ja ajattelin tehdä siitäkin mekon tai tunikan, mutta olen kahden vaiheilla, että lähteekö tämä sittenkin vielä jatkokäsiteltäväksi. Siihen voisi tehdä vielä saman käsittelyn kuin tein yllä olevaan kankaaseen.




ITAJIME KYYPPIVÄRJÄYS


Opettajalla oli kyyppivärejä ja tein niillä itajimen. Kyyppivärjäys oli mielenkiintoinen kokeilu, koska siinä vain kastetaan kankaat hetkeksi väriin ja värit alkavat kehittyä vasta kun ne pääsevät huoneilmaan. Värien vahvuuteen vaikutti liemen vahvuuden lisäksi se, että miten kauan työtä piti liemessä. Tässä oli niin rajut kemikaalit, että opettaja sekoitti värit ja oppilaat vain värjäsivät. Itse pidän näistä hempeistä pastellisävyistä paljon ja toivoisin, että oppisin sekoittamaan näitä muillakin aineilla!




KANKAAN MARMOROINTI


Sain kokeilla myös puuvillakankaan marmorointa. Matalaan astiaan levitettiin ohut kerros liisterivesiseosta ja siihen tiputeltiin silkkivärejä, jotka lopuksi levitettiin. Liisterin päälle laskettiin tasaisesti kangas, johon värit tarttuivat ja kuvioivat sen hyvin mielenkiintoisesti. Minun piti kokeilla tätä vielä toisenkin kerran, mutta se jäi. Tästä kankaan palasta ajattelin ommella kansion päälliset tai kenties vähän isomman projektipussukan?





KYLMÄVÄRJÄTYT LANGAT


Mukanani oli muutama vyyhti kellarissa sotkeutunutta puuvillalankaa, jotka värjäsin jälkiliemillä ja toisen värjärin jämäturkoosilla. Laitoin väriä vain sinne tänne, enkä koskenut enää sen jälkeen lankoihin, jotta saan epätasaisen värin. Langat värjäytyivät kylmävärjäyksessä yön yli, mutta niistä lähti kaikki muut värit pois paitsi turkoosit. Olin pessyt langat eli niissä ei pitäsi olla mitään kaupan käsittelyaineita, enkä ymmärrä miksi jälkivärit eivät tarttuneet, koska mm. viime joulun kangaskassit olen värjännyt yksillä liemillä (löydät kassit täältä). Näistä langoista ajattelin kutoa juhannuksena pienen olkalaukun tai tyynynpäällisen. Minulla on puissa ruusukasloimikin sitä varten valmiina.





AURINKOVÄRJÄYS


Sokerina pohjalla on aurinkovärjäykseni. Tämä oli yksi ennakkoon suunnittelemista tekniikoista, jonka halusin oppia. Maalasin telalla kastellulle vanhalle lakanakankaalle ruiskuemulsiota, johon olin sekoittanut pigmenttiväriä. Tein sormin kankaalle muutamia ryppyjä ja asettelin päälle ruusunlehtiä. Kävin pihistämässä naapurin kiposta vähän keltaista väriä, jota sutaisin sinne tänne ja jätin kankaan yöksi pöydälle. Itku meinasi aamulla päästä kun näin, miten upea kankaasta tuli! Rakastan erityisesti noita ryppyjä, joita en olisi osannut tehdä ilman vieruskaverini neuvontaa. Ruiskuemulsiota löytyy ainakin Emotuotannon verkkokaupasta ja mieleni tekisi tilata sitä talven varalle, sillä tämä oli niin siisti tekniikka, että sitä voisi harjoitella kotonakin ja aurinkoahan tämä tekniikka ei nimestään huolimatta tarvitse.



lauantai 9. kesäkuuta 2018

VIRKATTU TOIKAN ILOPILLERI-KASSI


"Jos evoluutio todella toimii, niin miten äideillä on vain kaksi kättä?"
    - Näyttelijä Milton Berle (1908-2002)




Kaupallinen yhteistyö: Toika Oy


Muistatko, kun taannoin virkkasin itselleni Ilopilleri-kassin, kun tarvitsin kassin, missä voin kuljettaa koulutarvikkeitani? Jos et, niin ei haittaa, löydät kassini täältä. Toikassa käydessäni näytin heille kassiani ja he pitivät siitä niin paljon, että pyysivät minua suunnittelemaan heille oman Toikan Putkis -ontelokuteesta ja kirjoittamaan sille ohjeen. 


Täysin samanlaista kassia en voinut tehdä, minkä tein itselleni. Samalla palamäärällä kassista olisi tullut valtava, koska ontelokuteesta virkatut ruudut ovat paljon isompia kuin omassa kassissani ja vähemmällä määrällä paloja kassista olisi tullut taas liian pieni. Pari iltaa pyörittelin paloja lattialla ennen kuin ne löysivät paikkansa. Palojen yhdistäminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla, enkä enää ole varma, että kuinka monta kertaa kokosin ja purin kassin ennen kuin se tuli valmiiksi.


Virkkasin kassiin pitkät kahvat, jotta sen voi heittää olalle ja näin saat vapaat kädet. Kaapin pohjalta löysin samaa kangasta, jolla vuorasin oman kassini ja ompelin siitä tähänkin vuoren. Jos olet miettinyt, että ompeletko kassille vuoren vai et, niin suosittelen! Vuori tekee kassista ryhdikkään ja viimeistellyn näköisen.  Siihen saa myös helposti ommeltua taskut, jotka ovat tuikitärkeät kassissa. Suosin itse vuorikankaiksi vanhoja lakanoita ja verhoja, joita löytyy kirppiksiltä.




Mielestäni tästäkin Ilopilleri-kassista tuli aivan ihana! Se on vähän rennomman tyylinen kuin omani ja siitä saa kätevän kesäkassin kesän rientoihin. Se on riittävän iso rantavarusteille, mutta silti niin siro, että se käy olkalaukusta kesän seikkailuissa. Parin ruudun virkkaukseen meni kolme varttia eli kassin virkkaa ontelokuteesta todella nopeasti. Väreiltään se on ihanan raikas, mutta jos valitsemamme värit eivät miellytä, niin voit halutessasi muuttaa niitä juuri sellaisiksi kuin itse haluat. Toikan Putkiksessa on tosi ihana värivalikoima!


Mallikassia virkatessa ratkaisin monta pulmaa puolestasi, jotta sinä pääsisit mahdollisimman helpolla. Lisäksi ihanat koevirkkaajani ovat testanneet ohjeen, jotta sinun olisi mukava virkata itsellesi kassi. Toikan Ilopillerikassin ohjeen voit lunastaa itsellesi kolmella eurolla Toikan verkkokaupasta (tässä linkki). Se sisältää ruutujen ja kahvojen ohjeet sekä kokoamis- ja viimeistelyohjeet. Kun saat kassisi valmiiksi, niin olisin enemmän kuin iloinen, jos jakaisit valmiin kassin kuvan somessa tägillä #toikanilopilleri Olisi ihana nähdä sinunkin Ilopillerikassi!
 


lauantai 2. kesäkuuta 2018

VIRKATUT TISKIRÄTIT

 
"Älä koskaan luovu siitä, että kohdattuaan sinut ihminen on onnellisempi kuin ennen sitä."
- Äiti Teresa




Olin pari viikkoa sitten kasvivärjäyskurssilla ja koska paikallaan istuminen ja keskittyminen toimettomana on minulle hieman haastavaa, niin virkkasin tunnilla tiskirätit. Valitsin malleiksi perinteisen isoäidinneliön sekä ihan perusneliön, jolla on hieno englannin kielinen nimi, Solid square. Molemmat palat ovat sen verran helppoja virkata, että syntyivät sen enempää miettimättä ja pystyin tunnilla kuuntelemaan samalla kun kädet tekivät töitä. 


Nappasin kaapista kerran virkatun ja puretun kerän, jonka vyöte oli hukassa, mutta mielestäni se oli Teeteen Bamboo & Co. -lankaa. Ihanaa se oli ainakin virkata ja tosi pehmeää. Virkkasin molempia malleja kymmenen kerrosta ja yhteen liinaan lankaa kului n. 18 g grammaa. Kahdesta kerästä jäi niin pieni nöttönen, ettei siitä enää liinaa tehnyt, joten virkkasin siitä liinoihin reunukset ja kulmaan ripustuslenkin. Kaksi liinaa reunukseineen vei suurin piirtein 50 g lankaa.




Tätä helpommaksi en enää tiskirättien virkkausta voi tehdä ja jos et ole paljoa virkannut, niin tiskirätit tai siivousliinat voisi olla sellainen työ, mistä voisi aloittaa. Niitä virkatessa voit harjoitella pylväitä ja koska ne ovat tiskirättejä, käsialalla ja mahdollisilla virheillä ei ole niin justiinsa väliä. Ne valmistuvat nopeasti, joten mielenkiinto pysyy varmasti koko ajan yllä. Olen aikaisemmin tehnyt siivousliinoja harjoitellessani palmikon virkkausta, mutta ristiinvirkatut pylväät tekevät liinasta niin paksun, että sen kuivuminen kestää kauan ja se alkaa herkästi haista. Suosin siis ilmavia malleja ja suosittelen kokeilemaan erilaisia ruutuja.

Reunuksien ohjeet löydät tämän postauksen alaosasta ja ne sopivat melkein liinaan kuin liinaan. Isoäidinneliöön tai perusneliöön en kirjoittanut ohjeita, koska netti on niitä pullollaan. Isoäidinneliön voit tehdä vaikka tällä Novitan ohjeella ja tässä on linkki Arteeni-blogiin ja Solid Squareen. Googlettamalla löytyy myös paljon erilaisia tiskirättiohjeita ja mm. Prinsessajuttu-blogista löytyy myös monta ihanaa ohjetta (tässä linkki Prinsessajuttuun).




REUNUSTEN VIRKKAUSOHJEET:


Lyhenteet:
ps - piilosilmukka
kjs – ketjusilmukka
ks - kiinteäsilmukka
puolip – puolipylväs
p – pylväs

Isoäidinneliön pitsireunus:

Kun liina on halutun kokoinen. Voit aloittaa reunuksen mistä tahansa. Tee ps. kjs:aan

1. Krs. Virkkaa 5 kjs. ps ed. kerroksen kjs:aan. toista kerros loppuun. Kulmassa tee ps, 2 kjs, ps, yhdistä kierros ps:lla.
2 Krs. Siirry ps:lla kjs-kaareen. Virkkaa kjs-kaareen: ks, 1 puolip, 2 p, 1 puolip, ks. Tee kulmien 2 kjs:aan ks, 4 kjs, ks,
Virkkaa viimeiseen kulmaan 4 kjs:n sijaan 12 kjs (ripustuslenkki). Sulje kerros ps:lla. Päättele langat.


Solid Squaren piparkakkureunus:

Kun liina on halutun kokoinen. Aloita kulmasta.

Virkkaa itsenäinen ps kulmaan. seuraavaan silmukkaan 1 puolip. p, kjs ja p seuraavaan, puolip, ks, ps, tee kulmiin aina ps, 4 kjs, ps.
Virkkaa viimeiseen kulmaan 4 kjs:n sijaan 12 kjs (ripustuslenkki). Sulje kerros ps:lla. Päättele langat.