VIRKATTU KUKKATUNIKA

 

Virkkasin itselleni kukkatunikan. Jouduimme viime keväänä etäopetukseen ja tarvitsin oppituntien ajaksi jotain tekemistä käsille ja nämä kukat sopivat siihen mainiosti. Malli on niin helppo, että sen oppi hetkessä ulkoa, joten oppitunnin seuraaminen oli helppoa samalla kun kädet työskenteli.

Tunika on malliltaan suora ja tein siihen pitkät ja leveät hihat, jotka näyttävät kuvissa vielä levenevän, mutta ovat ihan suorat. Tunika on ihana, kun sitä voi pitää kesällä trikoiden ja topin päällä ja talvella pitkähihaisen trikoopaidan päällä. Pitsimäinen kuvio on ihanan viileä ja kevyt päällä. Tunika peittää hyvin keski-iän ja kahden lapsen myötä vyötärölle tulleita kiloja.

 

 

Kukkia tunikaan upposi yhteensä 120 kpl ja lankaa 540 grammaa. Tunika on virkattu kolmosen koukulla Drops Designin Safran -puuvillalangasta ja ne on yhdistetty samalla langalla, mutta virkkasin verkon kahden ja puolen koukulla. Kukat virkkasin turkoosilla, omenanvihreällä ja auringonpaisteella. Yhdistämiseen käytin mustaa. Merkkasin määrät sävyittäin ylös, mutta koska tunika valmistui jo aikoja sitten, en enää löytänyt muistiinpanojani.

Yleensä esittelen vaatteet ennen kuin otan ne käyttöön, mutta tätä olen ehtinyt pitää jo moneen kertaan. Pidän tunikasta valtavasti, mutta sen käyttö on tuonut ihan uusia haasteita. Se päällä pitää liikua hvyin varovaisesti, sillä meinaan jäädä siitä kiinni milloin oven kahvoihin ja milloin kaappien vetimiin. Tunikaa pitäessä sain ensimmäisenä opetella liikkumaan kuin hidastetussa elokuvassa ja hallitsemaan liikkeitä harkitusti, sillä leveät hihat vetävät hetkessä lasten limpparipullot pöydiltä ja saavat aikaan kaaoksen.

Sosiaalisessa mediassa on pitkin vuotta esitelty korona- ja poikkeusajan töitä ja tämä tunika on minun koronatyöni. Vaikka kulunut vuosi ei kuulu parhaimpiin, sain siitä ainakin jonkin kauniin muiston.

Mukavaa viikonloppua ja nähdään taas!

 

TUNIKA ISOÄIDINNELIÖISTÄ

Isoäidinneliöistä koottu tunikani on vihdoin valmis! Aloitin virkkauksen jo alkukesästä ja tein sitä läpi kesän, milloin junassa, leikkipuistoissa, uimarannoilla, kotisohvalla Doc Martinin seurassa ja milloin missäkin. Halusin saada tunikan elokuiseen opettajakokoukseen päälleni, mutta hurjasta loppukiristä huolimatta en saanut sitä ajoissa valmiiksi. Petyin siitä niin paljon, että tunika seisoi hetken sivussa ennen kuin ryhdistäydyin ja jatkoin sen virkkausta. Ehkäpä tällä oli kuitenkin tarkoitus, sillä alun perin suunnittelemani tunika olisi ollut paljon lyhyempi ja siinä oli paljon isommat kädentiet. Se ei varmastikaan olisi ollut näin ihana!

Ennen työhön ryhtymistä selasin nettiä ja tutkin millaisia isoäidinneliöpaitoja ja -tunikoita on tehty ja ihastuin paitaan, jossa oli v-kaulus ja neliöt ovat juuri näin kärjellään. Halusin, että tunikani neliöt ovat nimenomaan pieniä vaikka tiesin sen tuovan lisähommia. Virkkasin tunikaa varten 139 isoäidinneliötä ja 27 kpl puolikasta isoäidinneliötä. Palat on yhdistetty toisiinsa samalla kun virkkasin neljättä kerrosta. Käytin kaavana aikaisemmin virkkaamaani kukkatunikaa ja samoin kuin siinä, tätäkään ei ole muotoiltu sivuilta vaan tunika on suora putki. Jotta pystyn istumaan se päällä, tein sivusaumoihin n. 20 cm halkiot.

Tunika on virkattu Drops Designin Safran -puuvillalangasta, josta virkkasin myös edellisen tunikani. Väreiksi valitsin vadelman (13), persikan (12), keltaisen (10) ja yhdistämiseen mustan (16). Osa langoista on eri värierää, mutta eron huomaa vain todella tarkkasilmäinen. Olin taas niin ajattelematon, etten huomannut merkitä ylös, miten paljon kutakin väriä kului, mutta postauksen lopusta löydät niistä arvion. Kaiken kaikkiaan lankaa meni 470 grammaa.

Tunikan neliöiden ja kolmioiden virkkaaminen oli lasten leikkiä verrattuna siihen päättelyurakkaan, mikä tässä oli vastassa. En koskaan päättele isoäidinneliöitä virkatessa, joten en tehnyt sitä tälläkään kertaa. Jokainen langan pätkä, joita arviolta oli pitkälle yli 1000, on ommeltu neulalla. Koska kyseessä on vaate, jota pidetään ja pestään, on se myös pääteltävä hyvin. Kun olin selvinnyt päättelystä kunnialla, pingoitin tunikan lasten vaahtomuovisen lattiapalapelin päällä ja suihkuttelin sen kosteaksi kauttaaltaan. Tunika sai kuivua palapelin päällä rauhassa pari päivää.

En uskaltanut käyttää tunikaa ennen kuin se on kuvattu ja esitelty täällä, etten sotke tai riko sitä ennen. Oli upea tunne, kun sain pukea paidan päälleni tänä aamuna ensimmäistä kertaa ja lähteä pitämään virkkaustuntia. Tämä oli kolmas virkkaamani vaate eikä takuulla viimeinen! Kannan tätä, kuten muitakin itse tekemiäni vaatteita, suurella ylpeydellä.

Käytetyt värit ja arvio langanmenekistä:

 Drops Designin Safran yht. 470 g

Vadelma (13) n. 130 g

Persikka (12) n. 80 g, 

Keltainen (10) n. 60 g

Musta (16) n. 200 g

VIRKATTU VILLAPAITA

Langat saatu lahjaksi Drops Designilta.

Aloin tammikuussa virkata villapaitaa ja ihan oikeasti luulin, että saan sen valmiiksi parissa viikossa. En olisi voinut olla enempää väärässä! Paidan parissa vierähti melkein kaksi kuukautta, mutta näin kevään korvalla sain ihanan villapaitani valmiiksi. Virkkasin paitani Dropsin Alpacasta nelosen koukulla. Ajattelin virkata tunikamallisen, lyhythihaisen paidan, mutta palelen herkästi, joten tein paitaan pitkät hihat. Virkkasin paidan ilman ohjetta ja sen takia sen virkkaus veikin niin paljon aikaa. Lukuisten purkamisien myötä taisin virkata paidan ainakin kahteen kertaan.

Viimeksi kun näytin paitaani olin virkannut lyhyet hihat ja aloin virkata vyötäröä. Olin jo pitkällä paitani kanssa, kun vedin sen päälleni ja huomasin, että paita oli aivan liian napakka. Halusin paidan, joka on myötäilee vartaloa, mutta en sellaista joka kiristää vatsan kohdalta niin, että saan vetää vatsaa sisään. Jouduin purkamaan paidan melkein kainaloihin, vähentämään lisäyksiä ja virkkaamaan uusiksi.

Päästyäni jo melkein helmaan, huomasin, että nyt olin lisännyt liikaa ja paita oli aivan liian leveä helmasta. Sain taas purkaa ainakin kymmenen senttiä ja virkata uudestaan. Koska ensimmäisellä kerralla purin liian vähän, jouduin purkamaan vielä uudestaan vähän pidemmälle kuin ensimmäisellä kerralla. Vaikka olen melko kärsivällinen purkaja, tässä kohtaa sain hengitellä syvään ja hartaasti. Helmaan virkkasin pari kerrosta kohopylväillä, jotta siitä tuli hieman resorin näköinen. 

Hihojen kanssa pääsin onneksi helpolla ja ne onnistuivat kerralla. Virkkasin ne suorana ilman kaventamista, sillä minulla ei enää ollut tässä kohtaa paukkuja yhteenkään purkamiseen. Hihojen suihin ei enää riittänyt punaista kohopylväskerroksiin, mutta eipä tuo haittaa. Kun paita oli valmis ja päätelty, upotin sen veteen ja annoin sen liota siinä muutaman tunnin. Puristin varovaisesti vedet pois ja levittelin paidan pyyhkeiden päälle lattialle, mutta en pingoittanut siitä. Viimeistely siisti käsialani ja silmiin aikaisemmin osuneet epätasaisuuden katosivat.

Lankaa paitaani meni yhteensä 540 g. Minulla oli työtä aloittaessa kerä per väri, joten niitä lankoja joita on vartaloni leveimmässä kohdissa, meni enemmän. Punaista, joka aloittaa ja myös lopettaa paidan, jäi vain metrin pätkä. Jälkiviisaana värisuunnittelijana huomasin, että minun olisi kannattanut aloittaa turkoosilla, koska sitä olisi ollut kaapissa ylimääräinen kerä ja sijoittaa vaaleat raidat rintojen kohdalle. Tämän hetkinen väritys ei ole kovin armelias tasapaksulle vartalotyypille.

Hieman isompi koukku oli hyvä valinta paitaan, sillä teki silmukoista ilmavia ja alpakkalangan pehmeys säilyi. Paidasta tuli super ihana! Se on pehmeä ja se on lämmin. Alpakkalanka oli mukavaa virkata, eikä se ottanut itseensä, vaikka purin sitä moneen kertaan. Nyt kun ensimmäinen villapaitani on virkattu, seuraava on varmasti helpompi tehdä. En kuitenkaan suosittele kenellekään samaa urakkaa! Jos haluat virkata paidan, etkä ole ikinä sellaista tehnyt, käytä valmista ohjetta. Pääset varmasti helpommalla.

Aikaisemmat postaukseni aiheesta: 

Villapaidan virkausta

Villapaidan virkkausta - hihat

Sydämellinen kiitos Dropsille langoista!

Mitä seuraavaksi? Villatakki? Haluan virkattujen vaatteiden kasaani paljon, paljon isommaksi. Ideoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta mistä saan lisää aikaa?

VIRKATTU KUKKAPAITA: FLOWERS FOREVER + OHJE

"Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa."
- Tuntematon

Se on valmis! Paitani on valmis! Sen virkkauksessa ei pitänyt mennä kauaa, mutta sen parissa vierähti kaksi kuukautta, eikä siitä pitänyt tulla paitaa vaan tunika, mutta lankojen loputtua toisen kerran kesken, en enää ostanut enempää vaan tein sen, mitä langoistani sain ja sain maailman ihanimman kukkapaidan! Paita on koottu kukista, joka on oma mallini. Epäröin pitkään, että jaanko sen ohjeen, koska löysin lähes saman näköisen kukan ohjeineen Instagrammista, mutta koska kaikki kerrokset on virkattu erilailla, niin uskaltaudun jakamaan tämän ohjeen. Kukan ja myös paidan ohje löytyy tämän postauksen lopusta. 

Virkkasin paitaani 219 kukkaa, jotka yhdistin toisiinsa niiden viimeisellä kierroksella. Helmasta tein keskeltä pidemmän, koska ajattelin, että se olisi käytännössä mukava. Nähtäväksi jää, että miten helman kukkien kanssa käy, kun kootessa huomasin, että tunikan paino vetää helman ja hihojen kukkien terälehtiä ylös. Hihat ovat juuri sen mittaiset, että kukat jäävät kyynärtaipeisiin, joten käsiä taivuttaessa ne menevät ihan ruttuun. Voi olla, että helmaan ja hihoihin ilmestyy yksi kukkakerros lisää, jossa on viimeisillä kerroksilla vähän enemmän silmukoita. Kaula-aukkoa kiertää ketjusilmukoilla ja kiinteillä silmukoilla tehty kaulus, koska oletettavasti kaula-aukon kukat olisivat muuten alkaneet roikkua.
  

Virkkasin paidan Dropsin Safranista, joka on ihanan pehmeää Egyptiläistä kammattua puuvillaa. Sitä kului paitaan n. 460 grammaa. Yllättävän hyvin se pitää kukat muodossa ilman, että ne venyvät ihan muodottomiksi, mitä vähän jännitin. Vaikka lanka on konepestävää, niin en ajatellut pestä paitaani koneessa vaan käsin.  Sen verran paidan virkkaus kysyi hermoja ja kärsivällisyyttä, kun tuntui, että kukat loppuivat koko ajan kesken. Nyt paitani on kuitenkin valmis ja olen siihen todella tyytyväinen. Se on kaunis, se laskeutuu sievästi ja se on ensimmäinen vaateeni, jonka virkkasin.

Vaatteiden teko on ollut jo pitkään haaveenani, joten osallistun tällä postauksella Mehukekkerit-blogin Haave-heinäkuuhun, jossa tartutaan haaveisiin ja toteutetaan niitä. Nyt on minun haaveeni toteutunut, kun ensimmäinen vaatteeni on valmis ja tästä on hyvä jatkaa matkaa. Seuraava vaate on jo mielessäni suunniteltuna, mutta ensin teen jotain muuta. 

On taas se aika, kun sanon hetkeksi hyvästi. Niin kuin aikaisempinakin kesinä, pidän blogistani lomaa kuukauden päivät ja palaan vasta elokuussa. Kesä on niin lyhyt ja ihana vuodenaika enkä tahdo hukata siitä minuuttiakaan. Olen asettanut itselleni haasteen, että lomani aikana ompelen ainakin yhden tunikan värjäyskurssilla värjäämistäni kankaista. Olen valinnut jo mallinkin valmiiksi eli enää ei tarvitse kuin tarttua itseä niskasta kiinni ja kaivaa ompelukone esiin.

Blogin myötä hiljenee hetkeksi myös kaikki somekanavat, koska pidän jokavuotisen someloman. Toivotan sinulle rakas lukija onnellista ja rakkauden täyteistä kesää.

VIRKKAUSOHJE

 

Huom! Ohjetta ei ole koevirkattu! Jos huomaat siinä jonkun virheen, ole ystävällinen ja ilmoita, niin korjaan!

VIRKATTU KUKKA 

Lyhenteet:

ps - piilosilmukka
kjs – ketjusilmukka
ks - kiinteäsilmukka
puolip – puolipylväs
p – pylväs
pp - pitkäpylväs
KTps - kohotakapiilosilmukka, joka virkataan edellisen kerroksen silmukan ympäri
KTks - kohotakakiinteäsilmukka, joka virkataan edellisen kerroksen silmukan ympäri
KTpuolip - kohotakapuolipylväs, joka virkataan edellisen kerroksen silmukan ympäri

1. Krs. Virkkaa lenkkialoitukseen 5 kjs (kerroksen 1. p + 2kjs), 2 kjs, *p, 2 kjs* toista *-* 5 kertaa, sulje kerros ps:lla kerroksen 3. kjs:aan. Kiristä lenkki. Katkaise lanka ja vaihda väriä.

Kerroksella silmukoita: 6 p, 12 kjs

2. Krs. Virkkaa edellisen kerroksen kjs-kaareen 4 p yhteen (tee ensimmäiseksi silmukaksi itsenäinen p), 6 kjs, *4 p yhteen, 6 kjs* toista *-* 5 kertaa, sulje kerros ps:lla kerroksen ensimmäiseen p:een.

Kerroksella silmukoita: 4 p yhteen x 6, 36 kjs

3. Krs. Virkkaa edellisen kerroksen kjs-kaareen puolip (tee ensimmäiseksi silmukaksi itsenäinen puolip), p, 3 pp, p, puolip, KTks edellisen kerroksen 4p yhteen ympäri, *puolip, p, 3 pp, p, puolip, KTks edellisen kerroksen 4p yhteen ympäri,* toista *-* 5 kertaa, yhdistä ps:lla kerroksen ensimmäiseen puolip:een. Päättele langat.

Kerroksella silmukoita: (2 puolip, 2 p, 3 pp, 1 KTks) x 6,

KUKKIEN YHDISTÄMINEN

Yhdistä kukat toisiinsa samalla, kun virkkaat kolmatta kerrosta. Tee se näin: Ota koukku pois silmukasta, kun olet virkannut  3. kerroksen 1. pp:ään. Työnnä koukku yhdistettävän kukan toisen pp:ään kannen alta ja ota silmukka koukulle. Vedä silmukka kannen ali ja jatka kukan virkkausta normaalisti. 

Värit: 

Virkkasin seitsemän kukan ryhmän keskimmäisen kukan petroolin värisenä ja sen ympärille turkoosit kukat. Yhdistin seitsemän kukan ryhmät petroolilla.

PAIDAN KOKOAMINEN

Etu- ja takakappaleet:

L-koon paitaan tarvitset 219 kukkaa. Tee ensin etu-ja takakappaleet ja yhdistä ne olalta ja sivuilta (katso mallia kuvasta, piirsin siihen punaisella etukappaleen kuvan). Etukappaleeseen tarvitset 86 kukkaa ja takakappaleeseen 87. Muodoltaan ne ovat samanlaiset, paitsi selkäpuolella on 3 kukkaa enemmän, jotta kaula-aukko nousee takaa korkeammalle. Huom! Olalta yhdistävät kukat ovat kappaleissa mukana eli lisää ne vasta viimeiseksi. Yhdistä paidan etu-ja takakappaleet virkkaamalla 6 kukkaa kummallekin puolelle.

Hihat:

Hihaan tarvitset 17 kukkaa ja yhden viisiterälehtisen kukan. Virkkaa hihat kukka kerrallaan aloittaen olkapäästä ja virkkaa molemmin puolin kukkia, kunnes olet virkannut viisi kukkaa. Jätä kainaloon tuleva viisiterälehtinenkukka virkkaamatta ja liitä se viimeiseksi. Jatka virkkausta liittämällä kukkia toiselle kerrokselle. Virkatessasi kuudetta kukkaa yhdistä se viereiseen kukkaan niin, että hihasta tulee putki. Tee kolmas kerros samoin kuin toinen.

Viisi terälehtinen kukka: Tee se kuten kuusiterälehtinen, mutta tee 1.krs:lla vain viisi pylvästä, joiden välissä on 2 kjs. 2.Krs:lla lisää yksi kjs kjs-kaariin ja 3.krs:lla yksi ylimääräinen pp.

Kaulus: 

Huom! KTps virkataan aina kukan terälehden 2. pp:een ja KTks ja KTpuolip. edellisen kerroksen KTps:aan.

1.krs. Aloita virkkaus takakappaleen keskimmäisestä kukasta. Virkkaa itsenäinen *KTps, 6 kjs, KTps, 6 kjs, KTps, 10 kjs, KTps, 10 kjs, KTps, 6 kjs, KTps, 10 kjs, KTps, 10 kjs, KTps, 6 kjs, KTps, 6 kjs* toista *-* kaksi kertaa. Yhdistä ps:lla 1. KTps:aan.

2. krs. Virkkaa kjs, Virkkaa kjs-ketjuun 6 ks, KTks, 6 ks, KTks, 10 ks, KTks, 10 ks, KTks, 6 ks, KTks, 9 ks, ks ja KTpuolip ja ks yhteen, 9 ks, KTks, 6 ks, KTks, 9 ks, ja KTpuolip ja ks yhteen, 9 ks, KTks, 6 ks, KTks, 9 ks, ks KTpuolip ja ks yhteen, 9 ks, KTks, 6 ks, KTks, 10 ks, KTks, 10 ks, KTks, 6 ks, KTks, 6 ks, KTpuolip, yhdistä ps:lla kerroksen 1. ks:aan. Katkaise lanka ja päättele.

KÄYTTÄMÄNI VÄRIT JA MÄÄRÄT:

Lanka: Garnstudio Drops Safran

Petrooli (51) n. 139 grammaa

Turkoosi (30) n. 123 grammaa

Pistaasi (31) n. 150 grammaa

Kirkkaan keltainen (11) n. 50 grammaa