sunnuntai 1. toukokuuta 2022

PIENI KIRJOTTU KIRJANEN

 


Pari viikkoa takaperin kerroin kirjotusta päiväkirjasta jota aloin kirjoa. Koska en ole aikaisemmin koonnut kangaskirjaa, tein pienen mallikirjasen, jotta sain kokeilla kirjan kokoamista. Tästä mallikirjasesta tuli niin ihana ja sievä, että halusin esitellä sen sinulle omana postauksenaan ja samalla saan itselleni ylös kaikki tärkeät mitat. Olen ajan mittaan huomannut, että tämä blogini on erittäin käytännöllinen muistiinpanojen kannalta. Olen useammin kuin kerran hakenut täältä tietoja omista töistäni.

 

Mallikirjasen sivut on vanhaa, paksuhkoa lakanakangasta. Leikkasin kankaasta 23 cm x 13 cm kokoisia paloja ja jokaisen palan keskelle piirsin kaksi neliötä, joiden kaavoina käytin Post it -muistilappua. Neliöden reunoille on varasin 2,5 cm ompeluvarat ja neliöiden väliin 2 cm. En huolitellut kangastilkkuja, koska näitä ei tarvitse pestä. Yksi kangastilkku muodostaa yhden aukeaman kirjassa. 

 

 

 

 

Jokaiselle sivulle kirjoin hieman erilaisen kehyksen. Käytin kirjontaan violettia ja punaista liukuvärjättyä helmilankaa, jotka olen joskus löytänyt kirppikseltä. Kun kaikki sivut oli kirjottu, silitin ne ja ompelin sivut yhteen oikeat puolet vastakkain. Kun kaikki sivut oli kasassa, käänsin ne oikein päin ja leikkasin paksusta pellavakankaasta reilun kokoisen palan kangasta kansiksi. Ompelin kannet kiinni etupuolelle ja takakannen ompelin käsin.

 

Kansien ompelu oli niin hankalaa, että minun pitää miettiä vielä toinen tapa koota kirja. Etukansi oli helppo ommella koneella, mutta takakannen kanssa meni puolitoista tuntia, että sain taiteltua kankaat ja ommeltua ne siististi. Lisäksi minun pitää miettiä, että miten merkisten sivujen ompeleiden kohdat, jotta saan selkämyksen taitokset samoihin kohtiin. Minua vähän harmittaa, kun mallikirjasen sivut eivät ole millilleen kohdakkain ja pari sivua olen ommellut vinoon.

 

Tämä oli opettavainen työ. Nyt osaan tehdä tekstiilikirjan ja tiedän, että mitä kohtia minun on miettittävä uudestaan ennen kuin alan koota päiväkirjaani. Tätä mallikirjasta tehdessä yllätyin miten helppoa puuvillalle on kirjoa. Olen aikaisemmin kirjonut pellavalle, kun se on ollut mielestäni niin ihana kirjontamateriaali, mutta tuo vanha, napakka lakanakangas oli myös hyvä kirjontaan.

 
Ajattelin, että voisin tallettaa tämän kirjasen sivuille kaikkia ihania muistoja ja se pääsisi näin vielä käyttöön. Tietenkään sivuille kirjominen ei enää onnistu, mutta voisin kirjoa ne muistot pienelle kankaanpalalle ja ommella sen sivuille talteen pienin pistoin. 


Jos kirjottu päiväkirjani on mennyt ohi, löydät sen täältä: Kirjottu päiväkirja


Hyvää vappua ja ihanaa alkanutta toukokuuta! Ehkäpä ilmat taas pian lämpiävät ja pääsemme nauttimaan lämpimistä kevätpäivistä.


sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

VIRKATTUA RAUHAA - CROCHET FOR PEACE CAL

 




Kolmisen viikkoa sitten alkoi Instagramissa Crochet For Peace Cal, jota emännöi Alessia Alessiafiberart- ja Yvonne Bokkyshome-tilien takaa. Cal on lyhenne sanoista crochet along eli kyseessä on yhteisvirkkaus. Kerran viikossa julkaistaan ilmainen virkkausohje ja kun osallistujat jakavat kuvan virkatuista paloista Instagramissa julkaisuihin liitetään aina jokin rauhan tervehdys. Näin levitetään rauhan ja rakkauden sanomaa ympäri maailman. 


Crochet For Peace Calissa julkaistaan uuden palan ohje aina sunnuntaina ja paloja on yhteensä yhdeksän. Tähän mennessä julkaistut kolme ohjetta ovat olleet aikaisemmin julkaistuja ja ne ovat kaikki olleet vähän eri tekniikoilla. Calin päätteeksi annetaan vinkkejä mitä paloista voisi tehdä. Tähän astiset ohjeet ovat olleet vain englanninkielisiä ja ihan mukavia tehdä. Calin vaikein osuus on varmasti ollut sopivan viestin keksiminen.
 
 

Peace - rauha


 
 
Crochet for Peace Calin ensimmäinen ohje oli virkattu rauhanmerkki, joka on tähän astisista paloista lempparini. Palan ensimmäinen kerros oli hieman haastava ja vaati muutaman kerran syvään hengittelyä ja keskittymistä, mutta muuten se oli tosi helppo! Kuvio muodostuu kirjovirkkaamalla. 
 
Rauhanmerkin ohje löytyy täältä: Peace-Sign
Sille on myös tehty video-ohje, jonka löydät täältä: Youtubeen.


Hope - toivo


 
 
Calin toinen pala on Tinna Thórudóttir Thorvaldarin Hope eli toivo. Tinna suunnitteli palan keväällä 2020, kun maailma oli kiinni ja elimme eristyksissä. Hope virkataan mosaiikkivirkkauksella ja vaikka pidän tästä tekniikasta, tämä pala ei oikein sytyttänyt. En tiedä syytä. Kaunis se on, mutta ei Tinnan upeimpia töitä.  

Ohjeen löydät täältä: Hope
Ja video-ohje löytyy täältä: Tinnan Youtubeen.
 
 

Dove - kyyhky


 
 
Rauhan kyyhky on virkattu kirjovirkkauksella, mutta toisin kuin normaalisti kirjovirkkauksessa, tässä kuviolanka tiputetaan pois kuvion reunalla eikä kuljeteta mukana reunoille. Sain muutaman kerran jumpata langan jättämisen kanssa ja päädyin tekemään palaan selkeästi oikean ja nurjan puolen. Oli kuitenkin todella mukavaa oppia ihan uusi tapa tehdä kirjovirkkausta.

Ohjeen löydät täältä: Dove
Ja tällekin on video-ohje, jonka löydät täältä: Kyyhky-video
 



En vielä ole ihan varma, että mitä näistä syntyy. Ehkäpä se selviää calin edetessä. Nämä tähän astiset palat ovat kaikki hieman eri kokoisia ja erityisesti Hope on paljon paksumpi kuin tuo Peace eli en tiedä, miten ne istuvat yhteen. 
 
Tänään julkaistaan taas uusi pala ja koska nämä kaikki ovat vanhoja, olen yrittänyt arvuutella seuraavaa palaa siinä onnistumatta. Jos haluat ottaa osaa caliin, pääset seuraamaan sitä Alessian tai Yvonnen Instagram-tileillä.
 
Alessian löydät täältä: Alessiafiberart
ja Yvonnen täältä: Bokkyshome

Huomasithan, että näet Instagram profiilin myös tietsikalla, vaikka sinulla ei olisi Instagram-tiliä. Ohjeet löytyvät molempien tileiltä Linktreen takaa.

Ihanaa sunnuntaita! Nähdään taas!


maanantai 18. huhtikuuta 2022

KIRJOTTU PÄIVÄKIRJA: TAMMIKUU JA HELMIKUU

 

 

Olen tainnut jo pari vuotta suunnitella, että alan kirjoa päiväkirjaa. Se vain on jäänyt aina koulun ja työkiireiden alle, mutta viimein tälle projektille on aikaa. Kirjon kuukauden tapahtumia kankaalle ja näistä sivuista kokoan vuoden lopuksi kirjan. 


Törmäsin Pinterestissä Million Little Stitches -blogin kirjottuun kirjaseen ja otan hyvin paljon mallia sen kokoamisesta. Teen jokaiselle kuukaudelle oman aukeaman ja siihen kirjon kuukauden kohokohtia. En vain huomioinut, etten osaa piirtää niin hyvin kuin kuvittelin ja heti ensimmäisen kuukauden kohdalla muutin vähän suunnitelmia. Tammikuun aukeamaa tehdessä huomasin myös, että kannattaa ensin piirtää koko kuukausi ja vasta sitten alkaa kirjoa sitä. Se on helpompi hahmottaa näin.
 
 
Kankaana käytän puuvillapellavaa, jota ostin koululta viime syksynä tätä projektia varten ja helmilankoja joita olen ostanut vuosien mittaan kirppikseltä. Lisäksi käytän muliinilankoja, jos helmilangoista puuttuu joitain värejä. Kirjontalangat ovat niin kalliita, että pyrin kuitenkin säästelemään muliinilankoja muihin töihin.


Haasteena minulla on ollut se, ettei tuohon kankaaseeni tartu kalkeeripaperin jälki. Olen pessyt kankaan, kun ajattelin, että se johtuu jostain kankaan viimeistelyaineesta, mutta se ei auttanut. Eikä auttanut myöskään kalkeeripaperin vaihto, kun epäilin sen olevan jo niin vanhaa. Olen nyt piirtänyt uudestaan kuviot Prymin taikakynällä, mutta kuvio haihtuu aina kesken kirjonnan ja helmikuun toinen aukeama on nyt puoli senttiä isompi kuin toinen. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta pelkään, että se aiheuttaa murheita, kun alan koota kirjaa.
 
 

Pieni mallikirjanen

 


 
 
Ehdin jo kirjoa tammikuun aukeaman, kun aloin epäröidä, että teenköhän nyt kirjaa oikein ja varaanko varmasti riittävästi tilaa sivujen välille. Tein varmuuden vuoksi pienen koekirjasen, jonka sivut reunustin erilaisin pistoin. Tästä pienestä kirjasesta tuli niin ihana, että taidan julkaista siitä oman postauksen ja esitellä sen tarkemmin. Pienen mallikirjasen takia helmikuun kirjonnan venyivät ja sain vasta lauantaina kirjottua helmikuun viimeiset pistot.
 
 
 

 KIRJOTTU PÄIVÄKIRJA


Tammikuu






Tammikuussa retkeiltiin, luisteltiin ja luin ihan valtavasti! Olin varmasti opiskeluiden jäljiltä niin väsynyt, että keräsin voimia kirjojen parissa. Vaikka opintotaipaleeni Tavastialla oli jo ohi, kävin päivittäin Hämeenlinnassa koulun värjäämössä värjäämässä erästä projektia, josta en valitettavasti saa vielä kertoa enempää. Tammikuussa alkoi myös Taito-liiton purkkivärjäysprojekti, johon lähdin mukaan.

Tammikuun toiselle sivulle piti tulla ikuistettuna metsäretkemme lumisine maisemineen ja laavulla grillausta, mutta en osannutkaan piirtää sitä. Kirjoin sivulle lumihiutaleita, joiden ohjeen voit ladata ilmaiseksi DMC:n sivuilta. Laitan linkin taas postauksen loppuun.

 
 



Helmikuu

 


 
 
Helmikuussa alkoi kansalaisopiston lähiopetus ja virkkauskurssini Valkeakoskella, Akaassa ja Urjalassa. Aloin itse ommella tunikaa opiston kurssilla ja juhlimme esikoiseni 10-vuotis synttäreitä. Kuukauden kohokohta oli se, kun saimme uuden perheenjäsenen. Meille muutti ihana staffordshirenbullterrierin pentu Wilma.

Helmikuussa järjestettiin myös Pekingin talviolympialaiset, joita katselimme poikien kanssa ja maailman rauha järkkyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Näitä tapahtumia kuvaa Yomiko Higuchin laskijat, jonka ohje löytyy Yomiko Higuchin kirjasta A year of embroidery. Minun piti värittää laskijat laakapistoin, mutta päädyinkin vain reunustamaan kuviot varsipistoilla. Sivulla on vielä tilaa olympiarenkaille, mutta en osannut päättää, että lisäänkö ne vain en.

 
 

 
 
Kirjani jatkuu maaliskuun aukeamalla, jota alan piirtää tällä viikolla ja kirjon sen vielä tämän kuukauden aikana, ettei aikatauluni taas veny. Olen kuukauden mittaan kirjoittanut lapulle ylös, että mitä kuukauden aikana on tapahtunut, että muistan ne näin myöhemmin. Yritän myös ottaa kuvia tapahtumista, koska haluaisin aina liittää alkuperäisin kuvan näistä tapahtumista tänne blogiin. Ihan kaikkia tapahtumia en kirjaa - vain sellaisia joita haluan muistaa. Mahataudit ja muut murheet siis unohtukoot.

Yritän kirjaa tehdessä muistaa yhden saamani neuvon: Minun pitää olla tässä projektissa armollinen itselleni. Voi miten monta vinoa pistoa olenkaan jo korjannut, vaikka niitä ei edes huomaa lopputuloksessa. Sivujen kirjominen on kuitenkin ollut aivan ihanan rentouttavaa, kun olen samalla kuunnellut äänikirjoja.
 
Jos haluat ladata DMC:n lumihiutaleet, löydät niiden ohjeen täältä: DMC:n sivuille
Million Little Stitches -blogin ja kirjotun kirjasen löydät täältä: Blogiin.
 
Ihanaa alkavaa viikkoa ja aurinkoisia kevätpäiviä!
 
 
 
 
 

sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

VIRKATUT KÄMMEKKÄÄT

 


 

Se on taas se aika vuodesta kun aamut on kirpsakoita ja päivällä voi olla jo niin lämmintä, että lapaset ovat liikaa. Virkkasin itselleni kämmekkäät pehmoisesta Schachenmayrin Merino Extrafine 120 -langasta. Nämä ovat ihanat käsissä aamulenkillä koiran kanssa, kun joudun jatkuvasti kaivamaan nameja pennulle, joka vasta opettelee kävelyä hihnassa. Kuluneella viikolla palelutin käteni niin monesti, että oli ilo ottaa nämä käyttöön.


Tein itselleni kämmekkäät petroolin sinisenä ja Toikalle tein mallikappaleen harmaasta ja pinkistä. Virkkasin kämmekkäät nelosen koukulla ja lankaa kämmekäspariin meni n. 70 grammaa. Kämmekkäissä on kiilapeukalo, jonka ansiosta ne istuvat tosi hyvin käteen. Kuvio joustaa, joten ne eivät purista vaikka tein niistä vähän napakat.
 
 
Virkkasin mallin useamman kerran, kun ensin en ollut tyytyväinen värinvaihtumiseen ja sitten lanka ei riittänytkään. Ilokseni tuo Merino Extrafine kesti hyvin purkamisen ja muutenkin se oli aivan ihana lanka virkata. Yleisesti ohjeistetaan, että virkatessa väriä vaihdetaan aina edellisen kerroksen viimeisellä silmukalla, mutta se ei sopinut tämän mallin kanssa. Jumppasin värinvaihdon kanssa niin kauan, että sain värinvaihdosta siistin ja sitä ei huomaa edes tarkemmalla tarkastelulla.

 
Kämmekkäiden ohjeen saat Toikalla myytävänä tarvikepakkauksena. Tarvikepakkaus sisältää ohjeen ja langat kämmekkäisiin. Malli on sen verran helppo virkata, että voit tehdä nämä vaikka et olisi paljoa virkannut. Kämmekkäiden tarvikepakkauksen löydät täältä: Toikan verkkokauppaan.
 

Sydämellinen kiitos Arjalle ohjeen koevirkkaamisesta ja tarkistamisesta ja Tiiville, että sain lainata käsiä ja Lorea kuviin.
 

Nähdään taas!


sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

KEHYSKUDOTUT LASINALUSET




Viime viikolla järjestettiin Keväiset Kässämessut netissä ja tein Toikalle messuille lasinalusmallin, jonka voi kutoa neliön muotoisella metallikehyksellä. Mallikappaleet on tehty pehmoisesta Berkshire Bulkystä, joka on paksuhko villa-alpakkalanka. Lasinalusta koristaa kukonaskel-kuvio, joka muodostuu värinvaikutuksesta sidoksessa ja paksussa langassa kuvio näkyy todella hyvin. Yhden lasinalusen teossa ei tainnut mennä kuin tunti, kun sen teki tällaisesta paksusta villalangasta. 


Lasinalusen jokaisella sivulla on hapsut, jotka muodostuvat kude- ja loimilangoista. Koska hapsut ovat niin lyhyet, niihin oli hankala tehdä hevosenhäntäsolmut ja perinteinen solmu ei näyttänyt hyvältä, joten lasinalunen on viimeistelty Hem Stitch -silmukoinnilla. Se estää lasinalusen purkaantumisen. Hem Stitch on viimeistelytekniikka, joka tehdään neulalla ja langalla. En tiedä, onko tekniikalle suomenkielistä nimeä.



 
 
 
Näiden ihanien lasinalusten ohjeen saat, kun ostat Toikalta neliökehyksen ja pujotusneula -tarvikepakkauksen. Suosittelen käyttämään paksuhkoa villalankaa, koska se joustaa edes vähän ja siinä kuvio näkyy selvästi. Tein ensin koekappaleen puuvillalangasta ja se oli huomattavasti haastavampi käsitellä kuin villa.
 
Metallikehys ja pujotusneula -tarvikepakkauksen löydät täältä: Toikan verkkokauppaan ja käyttämäni Berkshire Bulky -langan löydät täältä: Tämäkin vie Toikan verkkokauppaan. 

Jos ostat kehyksen ja teet lasinaluset, olisi upeaa nähdä ne! Laitathan viestiä tai tägää minut somessa. Instagramissa minut löytää tileiltä ihan_oikea_blogi tai weaving_with_johanna

Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas!
 
 

sunnuntai 20. helmikuuta 2022

MOSAIIKKIVIRKATTU PUSSUKKA

 

 
 
Opetan Valkeakoski opistossa virkkausta ja pidin viime syksynä kolmella paikkakunnalla virkkauskurssit, joiden aiheena oli erilaiset virkkaustekniikat. Tutustuimme kursseilla erilaisiin virkkaustekniikoihin ja yhtenä opeteltavista tekniikoista oli mosaiikkivirkkaus, joka on useamman vuoden ollut maailmalla hyvin suosittua. 

 
Mosaiikkivirkkaus on virkkaustekniikka, jossa muodostetaan kuvioita kahdella tai useammalla värillä. Mosaiikkikuviota virkatessa työskennellään yhdellä värillä kerralla ja sen aikaa toinen väri lepää sivussa. Ainoat silmukat mitä sinun on osattava ovat ketju- ja kiinteäsilmukka ja pylväs. Mosaiikkivirkkausta on kahta eri tekniikkaa: Inset Mosaic Crochet ja Overlay Mosaic Crochet. Tekniikat poikkeavat toisistaan sen verran paljon, että ne tunnistaa ulkonäöllisesti. Yllä olevassa kuvassa lila-vaaleapunainen ja pinkki mallitilkku on tehty Inset Mosaic Crochet Tekniikalla ja kelta-vihreä ja sini-valkoinen taas Overlay Crochet -tekniikalla.
 
 
 

 
Itse pidän Overlay Mosaic Crochet -tekniikasta enemmän, vaikka siinä pitää aina katkaista lanka tasona virkatessa. Se  on mielestäni myös mosaiikkivirkkaustekniikoista helpompi. Tutustuimme kurssilla tähän ja tein mallityöksi pienen pussukan. Virkkasin pussukan suljettuna nelosen koukulla Dropsin Muskat -puuvillalangalla, joka on yksi lempparilangoistani. Kun pussukka oli valmis, virkkasin pohjan sauman kiinni ja ompelin pussukkaan puuvillakankaasta vuoren ja vetoketjun.

En ole vielä ihan varma, että tuleeko pussukasta penaali vai maskipussukka. Koulun loputtua en tarvitse penaalia niin paljoa, mutta maskipussia tarvitsen lähes joka päivä. Kuljetan maskeja litran Minigrip-pussukassa, joten tämä mosaiikkivirkattu pussukka voisi olla hieman sievempi pussi ottaa esiin, kun vaihdan maskia. Ajattelin viime syksynä, että ihan suotta enää teen maskipussukkaa ja tässä sitä ollaan - maskeja käytetään edelleen.

Jos haluat tutustua mosaiikkivirkkaukseen, niin suositteleen hyppäämään Youtubeen ja opettelemaan mosaiikkivirkkausta yhdessä Tinna Thorudottir Thorvaldarin kanssa. Hän on tehnyt monta videota nimen omaan Overlay Mosaic Crochet -tekniikasta ja hänen opastuksellaan minäkin opin tämän ihanan tekniikan. Tinnan videot löydät täältä: Youtubeen.

Oikein mukavaa sunnuntaita! Tavataan taas ensi viikolla!

 

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

VÄRJÄTYT JA KUVIOIDUT KANGASKASSIT




Annamme sukulaisille aina jouluisin kassit, jotka sisältävät itsetehtyjä herkkuja. Olen jo useamman vuoden pakannut joulutervehdyksen kasseihin, jotka olen värjännyt ja kuvioinut itse erilaisin tekniikoin. Valmistumiseni johdosta halusin vähän panostaa viime vuoden kasseihin ja joulun alla kuvioin kassit kemiallisella reservillä. Kemiallinen reservi tarkoittaa sitä, että värin kiinnittyminen estetään halutuista paikoista kemiallisesti. Näissä tuo kemiallinen aine on ollut sitruunahappo. 

 

Värjäsin ensin valmiiksi ommellut ja pestyt puuvillakassit tumman turkoosiksi reaktiiviväreillä ihan perinteisesti kuumavärjäämällä. Annoin kassien kuivua yön yli ja seuraavana päivänä maalasin ne molemmin puolin ronskilla kädellä ja isolla pensselillä reaktiivipainopastalla, johon olin sekoittanut sinimustaa Remazol-reaktiiviväriä. Estin kankaiden liimautumisen yhteen asettelemalla muovipussin kangaskassin sisään. Annoin maalausten kuivua yön yli. 

 

 

Maalausten kuivuttua painoin kasseihin "talventörröttäjiä" Printexiin sekoitetulla sitruunahapolla. Käytin painamiseen koululta löytämääni seulaa, jonka joku opiskelija oli tehnyt ja jättänyt koululle. Kun happopainatus oli kuivunut, painoin kuvion myös kassin toiselle puolen. Muovipussi kassien sisällä esti painatusten sotkeutumisen ja hapon leviämisen toiselle puolen kassia. Painatusten oltua varmasti kuivia, kiinnitin maalaamani sinimustan värin höyryttämällä. 

 

Koululla on höyrytin, mutta se on niin iso ja painava, etten jaksa nostaa sitä yksin, joten käytin höyryttämiseen vanhaa mehumaijaa. Yhteen maijaan mahtui aina kaksi kassia pyyhkeisiin ja kankaisiin käärittynä. Höyrytyksessä maalaamani mustansininen pohjaväri tarttui kankaaseen muilta kohdin paitsi siitä missä oli sitruunahappoa. Happo esti värin kiinnittymisen ja niissä kohdissa missä oli happoa, jäi näkyviin pohjaväri. 

 

 

Näistä kasseissa tuli mielestäni tähän astisista kasseistani hienoimmat. Pelkäsin, että maalaamani pohja on liian vahva ja tumma, mutta se on just hyvä! Harmillista, ettei kaupan kasseja ommella puuvillalangalla, joten ompeleet jäävät värjätessä valkoisiksi. Se pistää itsenäni taas silmään. Ehkäpä ensi vuonna kuvioin kankaan ja ompelen kassit itse. 

 

Kiitos sille ihanalle opiskelijalle, joka oli tehnyt näin upean seulan! En olisi ehtinyt tehdä omaa seulaa ja kassit olisi jääneet tekemättä ilman sitä.

 

Tapaamme taas ensi viikolla! Ajattelin silloin näyttää virkkaamani pussukan. Mukavaa viikonloppua!