torstai 20. huhtikuuta 2017

Gluteenittomat vohvelit

"Vain tylsät ihmiset ovat säkenöiviä aamiaisella."
- Oscar Wilde


Vohvelit ovat ihania! Niin ihania! Meillä on syöty vohveleita niin aamiaiseksi, välkkäriksi kuin iltapalaksi ja aina ne maistuvat yhtä herkuille, eikä pikkuväkeä tarvitse kahta kertaa kutsua pöytään. Vohveleiden seurana on kermavaahtoa ja marjoja, mutta hyviä nämä ovat pelkän itse keitetyn hillonkin kanssa. Kokeilin tehdä vohveleita myös kermaan, mutta mielestäni nämä maistuvat yhtä ihanalle maitoon tehtyinä. Jos kuitenkin haluat käyttää kermaa, niin lisää kivennäisvettä silloin tuplamäärä. 

Tuon kauniin Arabian lautasen löysin mummolan vintiltä ja se on anoppini peruja. En tiedä sarjan nimeä, sillä pohjassa ei ole muuta kuin kruunuleima. Kaunis se kuitenkin on!

GLUTEENITTOMAT VOHVELIT

n. neljä vohvelia

Näitä tarvitset:
1 iso luomu muna
2 dl maitoa
0,5 dl kivennäisvettä
1 pss Farinan lettujauhoseosta
1/4 tl suolaa
1 rkl voita sulatettuna ( n. 10 g)

Näin se käy:
Sekoita ainekset keskenään kivennäisvettä lukuunottamatta. Anna turvota n. puoli tuntia. Lisää kivennäisvesi ja paista vohveliraudassa. Syö heti!


lauantai 15. huhtikuuta 2017

Heleniuksen verhoista Molla Millsin palloihin

"Onni on mielentila, asenne, ja jollei sitä opettele ja harjoittele tässä hetkessä, sitä ei koskaan koe."
- Maxwell Maltz.

 
Meillä on niin oudon näköistä, kun melkein kahdeksan vuotta ikkunassa roikkuneet Marimekon Kaivot vaihtuivat kirppikseltä löytämiini Heleniuksen Merivuokko verhoihin (Design Kaarina Kalliomäki). En halunnut saksia yli kaksimetrisiä Heleniuksen verhoja, vaan selvisin lyhentämisestä pelkillä käännöksillä. Verhojen alakäännökseen on piilotettu yli 30 senttiä kangasta ja yläosassa kuutisen senttiä. Ompelin verhojen yläreunaan nauhan, johon pujotetaan pienet koukut, joilla verhot roikkuvat verhotangossa. Näin minun ei tarvitse pelätä, että klipsut repivät reikiä verhokankaaseen. Verhojen hulpioreunan, johon on painettu valmistajan ja suunnittelijan tiedot, käänsin nurjalle puolelle ja silitin kiinni liimanauhalla. Näin verhojen reuna on siisti, eikä valkoinen hulpio näy aniliininpunaisista verhoista, mutta tarpeelliset kankaan tiedot ovat tallessa seuraaville sukupolville.


Samalla vaihdoin myös kirjastohuoneeseen verhot. Ne ovat Urjalan terveyskeskuksen vanhat verhot, jotka ostin muutama vuosi sitten huutokaupasta. Ne olivat hutiostojen hutiosto. En tarkistanut laatikkoa missä nämä olivat ja hetken mielijohteesta huusin itselleni kasan kankaita ja maksoin itseni niistä kipeäksi. Yritin myydä verhoja muutamaan kertaan, mutta ne eivät kelvanneet kenellekään. Nyt kun katson verhoja, voi miten olenkaan onnellinen, etten saanut näitä myytyä niitä. Ne sopivat niin hyvin kirjastohuoneeseen! Kangas on paikka paikoin haalistunut, mutta sitä ei näe ikkunassa. Pääsiäisen kunniaksi kiinnitin ikkunaan myös pikkuväen kanssa askarrellut tulppaanit. Mielestäni meillä on nyt niin viihtyisää!


Kaikki tuhat ja yksi lankakerää, jotka ostin alennusmyynnistä ovat siististi kaapissa ja uusi työ on jo koukulla. Virkkaan Molla Millsin toisen Virkkuri -kirjan pallotyynyä Dropsin Safranista. Pidän mallista ja kuviosta, mutta en osaa sanoa, että pidänkö valitsemistani väreistä. Haluan, että tyyny sopii värimaailmaltaan aikaisemmin virkkaamani tyynyn kanssa, mutta joku tässä nyt ei oikein ole kohdillaan (löydät tyynyn tämän linkin takaa). Lisäksi käsialani vetää oikealle, eikä ympyröistä tule pyöreitä. Taistelen itseni kanssa, etten alkaisi taas purkamaan. Kun työtä katsoo vähän kauempaa se näyttää aivan ihanalta, mutta tehdessä kuviota tulee sihrustettua niin läheltä, etten näe muuta kuin omat virheeni. Ehkä on viisainta virkata vielä pari kerrosta lisää ja nukkua yön yli ennen kuin teen hätiköityjä päätöksiä. Toisaalta tämän virkkaus on niin ihanaa, ettei pienet purkamiset haittaa! Aurinkoista pääsiäistä sinulle! Tavataan taas!



lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevät on roskisdyykkarin kulta-aikaa

 "Ruukku tihkuu sitä, mitä se sisältää."
    - Kiinalainen sanonta


Kevät on loistavaa aikaa tehdä löytöjä keräysastioista, koska tähän aikaan vuodesta mökkejä ja varastoja siivotaan ahkerasti. Pari päivää sitten keräyspisteen ohi kävellessä näin suihkun keraamisen altaan metallinkeräysastiassa ja minun oli pakko mennä tarkistamaan, että näinkö oikein. Ukkokulta oli taas vaimostaan ylpeä, kun pengoin laatikkoa takamus kohti taivasta, mutta eihän näitä aarteita voinut jättää sinne laatikon pohjalle.

Astiassa oli useampi uudempi keksipurkki, enkä meinannut ensin edes erottaa niiden joukosta laatikon pohjalla lojuvaa Hangon Keksin perhosrasiaa. Tässä kaunottaressa on myyty keksejä ja vohveleita 50-luvulla. Ostin muutama vuosi sitten huutokaupasta Hangon keksin kolibrirasian (löydät siitä kertovan postauksen tästä), joten oli mukavaa saada sille kaveriksi perhosrasia. Tuntuu aivan uskomattomalta, että joku on heittänyt tämän aarteen ja näin hyväkuntoisena pois. Pesaisin sen ja sain siitä siistin ja kauniin rasian muliinilangoilleni.

   
Hyväkuntoisten emaliastioiden löytyminen yllättää aina, sillä emali on ollut jo pitkään suosiossa ja ihan rupusistakin purkeista pyydetään kirppiksillä maltaita. Emalikipot pääsevät kukka- tai yrttipurkeiksi, jos en niille muuta käyttöä keksi, mutta punaista puolalaista kaadinta tarvitsen varmasti värjäyksissä ja matalasta, ilmeisesti vanhasta uunivuuasta sain kätevän pikkutarjottimen kirjontavälineilleni. Vanhan raastimen otin hetken mielijohteesta, vaikka sille en äkkiseltään keksi mitään käyttöä. Saatan tarvita sitä vielä joskus askarteluissa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esittelen vanhan samovaariin, jonka kaivelin metallinkeräyksestä jo vähän aikaa sitten. Edellinen omistaja ei ollut edes ottanut käyttöohjeita sen sisältä pois, mutta eipä venäjänkielisten ohjeilla paljoa viisastu. Keittimen sisällä on myös johto, mutta en ole vielä kokeillut toimiiko samovaari, koska tuskin keittelen sillä teetä. Ajattelin, että tästä saisi hienon, vähän erilaisen lankakorin muiden joukkoon. Mukavaa viikonloppua! 
 


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Lankalaihis 2017 1 / 4

"Aikaa on täysin riittävästi. Kyse on vain tehtävien tärkeysjärjestyksestä."
    - Peter Drucker


Käyn lankalaihiksen takia neljästi vuodessa läpi, mitä kaikkea olen tehnyt kuluneen kolmen kuukauden aikana ja lasken yhteen sinä aikana ostetut langat. Lankalaihis on lähtöisin Näppituntuma-blogista ja siinä on tarkoituksena vähentää lankavarastoja vuoden aikana. Toiset onnistuvat tässä, mutta minulla varastot eivät ole koskaan vähentyneet. Sen sijaan ne ovat joka vuosi kasvaneet kasvamistaan. Tämän vuoden tavoitteenani on vähentää 37,8 kilon varastoja viidellä kilolla.

Alkuvuosi on ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt tehdä läheskään niin paljoa kuin olisin halunnut. Meillä eletään parhaillaan ruuhkavuosia ja aika, jonka käytän käsitöihin on vähentynyt paljon vuoden takaisesta. Yksi ratkaisuni tähän ikuiseen aikapulaan on ollut se, että olen vähentänyt somen käyttöä (lisää somesta ja somelomistani voit lukea täältä) ja somettomien sunnuntaiden myötä sain lisää aikaa käsitöille. Virkkasin meille koristetyynyn (tässä linkki) ja kirjoitin myös ohjeen, miten palat saa yhdistettyä virkkaamalla (linkin ohjeeseen löydät täältä). Ystävänpäiväksi virkkasin ja huovutin mukinlämmittimet (löydät ne täältä) ja niiden jälkeen aloin virkata vauvanpeittoa, jonka tekemisessä vierähti puolitoista kuukautta (löydät peiton täältä). Viimeisimpänä työnäni tein ihanat myssyt meidän pikkuväelle yhteistyössä Lankamaailman kanssa (löydät myssyt ohjeineen täältä).

Virkkauksiin myötä lankakaappini on keventynyt 1,04 kilolla. Ainoa kudontatyö, jonka tämän kevään aikana olen esitellyt, on ollut ruusukastuolimatto, johon lankaa kului yhteenä 640 grammaa (löydät maton täältä). Kokonaiskulutukseni oli siis yhteensä 1,68 kiloa. Valitettavasti olen ostellut ja saanut lankoja yhteensä 1,25 kiloa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olen onnellisesti laihiksen puolella, mutta tiukille tekee, että seuraavasta kolmesta kuukaudesta selviän samalla tavalla. Ostin alennusmyynnistä laatikollisen Dropsin Parisia ja Safrania ja näiden myötä lankavarastoni taas pursuavat! Puolustukseksi voin varmasti kertoa, että olen kokoamassa materiaalia seuraavaa väripostausta varten ja jotta voin sen kirjoittaa, tarvitsen siihen paljon värejä. Ihanaa viikon jatkoa sinulle rakas lukija! Tavataan taas!

Jos haluat kurkata, miten minulla meni viime vuonna, löydät vuoden 2016 kootut virkkaukset täältä