tiistai 28. toukokuuta 2013

Kierrättäminen on kivaa


Vein pari viikkoa sitten paikalliseen kierrätyskeskukseen laatikollisen minulle tarpeettomia astioita ja kirjoja. Osa tavaroista oli jäänyt myymättä kirpputorilla ja osa ei ollut edes päässyt niin pitkälle. Tyhjin käsin minun ei tarvinnut palata kotiin. Kierrätyskeskuksesta tarttui mukaani vanha puinen työkalulaatikko, Brion perässä vedettävä mäyräkoira ja Muppet Show –muki. Sain kaksinkertaisen hyvän mielen. Pääsin turhista tavaroista eroon ja sain itselleni jotain tarpeellista. Toisen romu on toisen aarre, niinhän sitä sanotaan!

Aikaisemmin viikolla löysin paikalliselta kirpputorilta käyttämättömät Emile Henryn etanapannut neljällä eurolla ja kymmenellä eurolla käyttämättömät Marimekon käsipyyhkeet. Leijailin tuolloin kotiini! Minun on myönnettävä että etanapannut ovat edelleen paketissa. Pyyhkeet ovat kuitenkin kovassa käytössä.

Aikaisempia kierrätyskeskuksen löytöjä on myös
yksisilmäinen kultakala, joka on saanut nimekseen Blinky.
Se on yksi poikamme lempileluista.


Pyrin ostamaan käytettynä aina kaiken mahdollisen. Poikamme lelut ja vaatteet ovat lähes kaikki kirpputoreilta haalittuja ja samoin omat vaatteeni. Kierrän viikottain kauppareissulla paikalliset kirpputorit läpi ja aina kun saan käyttöön auton, lähden käymään naapurikunnissa. Joskus löydän enemmän aarteita ja joskus tulen tyhjin käsin kotiini. Kirpputoreilla kiertämisessä on oma jännityksessä, ikinä ei tiedä mitä vastaansa saa. 

Muutama viikko takaperin minulla kävi uskomaton tuuri. Löysin Grapponian tarjoilukulhon sekä Anita Wangelin vihreän peltipurkin. Poikamme sai oman pannun ja saappaat. Grapponiaan tai Anita Wangelin pelteihin en ole ikinä ennen törmännyt kirpputorilla.

Aarrejahdissa kirpputorilla. Grapponian kulho pääsi muiden
seuraan kirjahyllyn päälle. Anita Wangelin purkki on niin kaunis
etten luultavimmin ikinä kyllästy siihen.

torstai 16. toukokuuta 2013

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty



Eikö vanhassa sananlaskussa sanota että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Minna Siltalan vinkit mielessä muutaman viikon katselin ympärilleni, kiertelin ja kaartelin, mittailin ja harpoin pitkin sammalen valtaamaa alapihaamme. Otin kynää ja paperia esille ja aloin kehitellä ideaa. Kun raapustukseni oli valmis ja näytin sitä miehelleni, sain kuulla muutamia kehitysideoita. Ei muuta kuin tuumasta toimeen! Mieheni on varmasti eri mieltä vanhan sanonnan kanssa, sillä hän joutui vastaamaan toteutuksesta. Lopputulos on todella hieno! Meillä on oma kasvimaa!



Kasvimaamme ympärillä on vanhan patiomme laatat, jotka nostimme tulevan terassiurakan alta pois. Kulku kasvimaalla on nyt vaivatonta ja tämän pitäisi pitää rikkaruohot ja nurmikon pois. Lisäksi jouduimme laittamaan aidan kasvimaan ympärille. Meidän kaksi ranskan bulldoggiamme tuppaavat syömään kaiken mullan mitä nenänsä eteen saavat. Myös vuoden ikäinen poikamme tuntuu olevan turhan innostunut hortonomi. Nyt meidän ei tarvitse pelätä että vihannestemme käy samoin kuin narsissien. Ne ovat pienen miehen mielestä vastustamattomia!

Ostimme siemenperunaksi säkillisen Siikliä. Idätin sitä ensin muutaman viikon juuttisäkkien päällä ja äitienpäivänä laitoimme sen maahan. Maa-artisokan ”kylvin” jo muutama viikko takaperin. Olin jättänyt vanhaan emalivannaan maa-artisokan mukulat ja kauhukseni huomasin, että osa oli mennyt viikossa pehmeäksi. Laitoin nopeasti ne maahan ennen kuin menevät kokonaan pilalle. Ensi viikonloppuna on vuorossa salaatin, porkkanan ja härkäpavun kylvö. Taimet pääsevät vasta kesäkuun puolella maahan. Ne saavat vielä kerätä voimia sisätiloissa.

Perunat ovat jo maassa. Ensi viikonloppuna maahan pääsevät
pavut, salaatti ja porkkana.

Olemme menossa ensi viikonloppuna taas syömään. Arvoimme kohteeksemme tamperelaisen luomuravintolan Ravintola-C:n. Odotamme mieheni kanssa mielenkiinnolla millaiset herkut meitä odottavat. Minun on myönnettävä että edellisen ravintolakäynnin jäljiltä meidän odotuksemme ovat kovat!

torstai 9. toukokuuta 2013

Moron peräkonttikirppis



Moron peräkonttikirppis oli taas viime viikonloppuna Tampereen Keskustorilla. Myyntipaikan hakijoita oli ollut 2600 joista vain 450 sai paikan. Minä olin yksi onnekas! Olin viime syksynä äitini mukana myymässä ja nyt menin yksin kaupustelemaa meille ylimääräisiä tavaroita. Sateisesta säästä huolimatta ihmisiä oli taas paljon liikkeellä. Näin jopa yhden julkkiksen! Veltto Virtanen oli ostoksilla. Viime vuonna myin hänelle musiikkia ja lehtiä, mutta tänä vuonna hän marssi kippojeni ohi.

Viikko meni suunnitellessa ja haaliessa aarteita myyntiin. Mieheni huokasi helpotuksesta kun mukaani lähti keittiöstä ylimääräisiä tarjottimia, kahvipurkkeja ja peltipurkkeja. Raskin ottaa mukaani jopa pari pannua. Keittiön kaappien ovet menevät nyt kiinni ilman asettelua. Kellarista tyhjeni kokonaan yksi iso hylly kun sain mummon ja papan vanhat matkalaukut myytyä. Anopin parilliset ja parittomat kupit pääsivät myös mukaan.

Pääsin ihan mukavasti eroon tavaroistani. Tarjottimet löysivät uuden kodin, vanhat joogalehteni lähtivät kiertoon. Äitini 80-luvulla ostetut korut olivat viime syksyn tavoin suosituimmat. Ihan tyhjällä autolla en saanut ajella kotiin mutta mahtuivat tuomiset sentään kyytiini ilman suurempia asetteluita. Ainoa huono puoli myyjänä olemisessa on se, ettei silloin pääse itse tekemään löytöjä.


Muista poiketen minulla oli nokkakirppis.


Eniten kiinnostusta herätti varmasti kulkuneuvoni. Mieheni halusi muutama vuosi takaperin vaihtaa autoa ja lahjoi minut autokaupoille lupaamalla rakentaa minulle kuplan. Urjalasta, ladon perältä löytyi yllättävän hyväkuntoinen 69-vuosimallin kupla. Kaunotar meinasi joutua jokkisradoille mutta mieheni pelasti sen ja kunnosti sen minulle kesäautoksi. Sisältä auto ei ole vielä laitettu mutta jos vaikka ensi talvena saisimme ovipahvit ja katon kuntoon. Penkkien verhoilua voisi katsoa sitten taas hieman myöhemmin. Ihmiset kovasti kyselivät kuplan hintaa mutta en minä voi aarteestani luopua. Pidän siitä niin paljon! Se saa minut hymyilemään!
 

perjantai 3. toukokuuta 2013

Taivaallisen hyvä, lähes täydellinen suklaakakku

Tämä suklaakakku on lähes täydellinen. Olen tehnyt sitä kahdella eri täytteellä ja kuorrutteella, suklaisena ja kerma-banaanina. Tässä on teille molempien reseptit. Syön parhaillaan teen kanssa suklaalla kuorrutettua kakkua enkä osaa sanoa kumpi täytteistä on parempi Jos erehdytte maistamaan ennen uuniin laittamista valmista taikinaa, älkää syökö kaikkea! Sikke Sumari on joskus sanonut että hyvä ruoka näyttää myös valmistaessa hyvältä. Tämä kakku maistuu myös taikinana taivaalliselle. Suosittelen kuitenkin vatsanpurujen välttämiseksi kypsennystä.

Tämä kakku on kaiken vaivan arvoinen. Valkuaiset jaksaa erotella kieli poskessa kun tietää millainen lopputulos odottaa. En ole tehnyt kakkua kuin gluteenittomista jauhoista enkä valitettavasti osaa varmaksi sanoa kuinka paljon tavallisia vehnäjauhoja pitää laittaa. Ehkä hieman enemmän? Korvasin viimeksi puolet voista margariinilla. Ajatuksenani oli tehdä kakusta hieman kevyempi. Se oli ehkä hieman naurettava ajatus, kun ottaa huomioon että kakkuun on menee 2,5 levyä suklaata! Huomaamattani olen syönyt neljänneksen kakusta. Näenköhän suklaisia unia ensi yönä?


TAIVAALLISEN HYVÄ, LÄHES TÄYDELLINEN SUKLAAKAKKU


Näitä tarvitset pohjaa varten:
5 munaa
2 dl sokeria
 0,25 tl suolaa
1,5 dl jauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vanilja-aromia
150 g voita
300 g taloussuklaata
0,5 dl maitoa

Ja näin se käy:
Sulata voi vesihauteessa ja sulata joukkoon suklaa pala kerrallaan. Sekoita koko ajan. Erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaiset ja 0,5 dl sokeria kovaksi vaahdoksi. Vaahdota erillisessä astiassa keltuaiset ja loput sokerit vaahdoksi. Sekoita keltuaisten joukkoon suola ja vanilja-aromi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sihtaa ne vuorotellen sulatetun suklaan kanssa keltuaisvaahtoon. Sekoita joukkoon maito. Yhdistä valkuaisvaahto ja muu taikina varovaisesti keskenään. Kaada voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 60 min. Kokeile tulitikulla kypsyys. Anna seisahtaa hetki ennen kumoamista.

SUPER SUKLAAKAKKU ( Suklaavaahtotäyte, suklaakuorrute )
Tarvitset:
100 g voita
200 g taloussuklaata
2,5 dl kermaa
2,5 rkl tomusokeria
4 tl kaakaojauhetta

Kostuttamiseen sitruunamehua

Sekoita vesihauteessa sulaneeseen voihin suklaa pala kerrallaan. Sekoita koko ajan. Kun suklaa on sulanut, anna jäähtyä hieman. Halkaise jäähtynyt kakku kolmeen tai neljään osaan. Kostuta se laimennetulla sitruunamehulla (n. 1/3 sitruunamehua, 2/3 vettä). Vaahdota kerma ja sekoita sen joukkoon tomusokeri ja kaakaojauhe. Täytä kakku kaakaosuklaalla ja kuorruta sulatetulla suklaalla. Anna maustua mielellään seuraavaan päivään. Koristele tomusokerilla.


Suklaakakku suklaavaahdolla ja suklaakuorrutteella.
Suklaata suun täydeltä!

KERMA-BANAANI SUKLAAKAKKU
Tarvitset:
5 – 6 Banaania
5 dl kermaa
4 rkl tomusokeria (makeuta oman maun mukaan)

Kostuttamiseen sitruunamehua

Halkaise jäähtynyt kakku kolmeen tai neljään osaan. Kostuta se laimennetulla sitruunamehulla (n. 1/3 sitruunamehua, 2/3 vettä). Vaahdota kerma ja sekoita sen joukkoon tomusokeri. Murskaa banaanit joku käsin tai koneella. Laita kerrokseen aina ensin banaania ja sen päälle kermaa. Kuorruta kakku kermalla. Koristele suklaarouheella.


Suklaakakku kerma-banaani täytteellä.
Tämä versio huperi nopeasti vieraiden suihin poikani 1-vuotis
syntymäpäivillä.