ARVONTA! VOITA LIPUT KÄTEVÄ & TEKEVÄ -MESSUILLE

YHTEISTYÖSSÄ: LAHDEN MESSUT

Lahden messukeskuksessa järjestetään 4.-5.11.2017 Kätevä & Tekevä -messut. Kätevä & Tekevä on koko perheen harrastetapahtuma, joka tarjoaa kädentaitajille paljon inpiraatiota ja uusia ideoita. Voit osallistua messuilla työpajoihin tai seurata näytöksiä. Voit ostaa valmiiksi tehtyjä käsitöitä tai täyttää materiaalivarastot. Tapahtumassa julkaistaan Vuoden Askartelija sekä järjestetään Kankurin Ilon mattohuutokauppa. Lisäksi messuilla vietetään Nenäpäivän etkoja.

Samaan aikaan Lahden messukeskuksessa järjestetään myös Kivi- ja korumessut, Nukkekoti- ja nukkemessut sekä RC-autoilun SM-sarjan osakilpailu. Pääset tutustumaan kaikkiin tapahtumiin yhdellä pääsylipulla!

Sinulla ja ystävälläsi on mahdollisuus päästä tapahtumaan ilmaiseksi, sillä sain arvottavaksi Kätevä & Tekevä -messuille kaksi kahden hengen lippupakettia. Arvonta on kaikille avoin ja siihen voi osallistua kommentoimalla tätä postausta viimeistään sunnuntaina 8.10.2017 klo 21:00 mennessä. Jätäthän kommentoidessa sähköpostiosoitteesi. Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT JA OLEN OLLUT YHTEYDESSÄ VOITTAJIIN!
KIITOS KAIKILLE ARVONTAAN OSALLISTUNEILLE!

VIRKATUT SATEENVARJOT SIS. OHJE

"Heti kun lapsi on lähtenyt huoneesta, sikin sokin lojuvat lelut muuttuvat hellyttäviksi."
    - Ralph Waldo Emerson

   

Syksy saapui ikkunakoristeisiimme. Pidän ikkunassa roikkuvista koristeista ja vaihtelen niitä vuodenaikojen mukaan. Kesän ajan pikkuväen huoneen ikkunassa roikkui virkattuja kukkia, mutta syksyn myötä ne väistyvät virkattujen sateenvarjojen tieltä, jotka syntyivät tämän sateisen kesän inspiroimina. Ne olivat helppoja ja nopeita tehdä, eikä niihin kulunut paljoa lankaa. Varjot saavat roikkua ikkunassa siihen asti, että vaihdan ne taas virkattuihin lumiukkoihin.

Virkkasin sateenvarjot Pirkanmaan Kotityön Pirkka -puuvillalangasta, jota jäi yli jouluisista koristepalloistani ja varret tein ohuemmasta mustasta puuvillalangasta. Tämä oli hyvä jämälankatyö, sillä yhteen varjoon kuluu lankaa vain kuutisen grammaa. Sateenvarjon "pinnat" tein kohopylväillä ja varret pelkillä ketju- ja piilosilmukoilla. Valmiit sateenvarjot ja niiden varret tärkkäsin erikeepperi-vesiseoksella ystävältä saadun pallomeripallon päällä. Kun osat olivat kuivia ja kovia liimasin ne yhteen ja annoin taas kuivua. Kirjoittelin varjoille ohjeen, jotta sinäkin voit virkata omat varjosi. Jos et haluat ripustaa niitä ikkunaan, voit rakentaa sateenvarjoista vaikka mobilen tai ripustaa ne kattolamppuun roikkumaan. Ohje on alla, mutta halutessasi voit tulostaa sen tästä.

Aikaisemmin tekemäni virkatut ikkunakoristeet: Virkatut kukat löydät tämän linkin takaa,  virkatut lumiukot tämän linkin takaa ja virkatut koristepallot täältä, jotka roikkuvat tälläkin hetkellä olohuoneessamme. 

  
  

Näitä tarvitset:

- Virkkuukoukku, sakset, tylppäpäinen neula päättelyyn.
- Lankaa. Itse käytin Pirkka -puuvillalankaa (50g/125m). Vartta varten ohuempaa lankaa.
- Tärkkäykseen liimaa tai sokeria, sekä n. 8 cm halkaisijaltaan oleva pallo. Jos teet paksummasta langasta, tarvitset isomman pallon.
- Lankaa pingotukseen.
- Varren liimaukseen liimaa.

Käytetyt silmukat ja lyhenteet:

Ketjusilmukka - kjs
Piilosilmukka - ps
Kiinteä silmukka - ks
Puolipylväs - puolip
Pylväs - p
Pitkäkohopylväs etukautta - KEpp
   

VIRKKAUSOHJE:

Varjo:

1. krs. Virkkaa lenkkialoitukseen 3 kjs. (kerroksen 1. pylväs), 11 p. Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n ja kiristä lenkki. Kerroksella silmukoita: 12 p

2. krs. {3 kjs (kerroksen 1. pylväs). p samaan silmukkaan. 1 p ja 1 kepp samaan} toista 6 kertaa. Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n. Kerroksella silmukoita: 18 p, 6 KEpp

3. krs. {3 kjs (kerroksen 1. pylväs). 2 p samaan silmukkaan. 1 p, 1 p ja 1 KEpp samaan} toista 6 kertaa. Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n. Kerroksella silmukoita: 30 p, 6 KEpp

4. krs. {3 kjs (kerroksen 1. pylväs). 1 p, 2 p samaan silmukkaan. 2 p, 1 p ja 1 KEpp samaan} toista 6 kertaa. Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n. Kerroksella silmukoita: 42 p, 6 KEpp

5. krs.  {3 kjs (kerroksen 1. pylväs). 6 p, 1 KEpp } toista 6 kertaa. Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n. Kerroksella silmukoita: 42 p, 6 KEpp

6. krs. {3 kjs (kerroksen 1. pylväs). 1 puolip, 3 ks, 1 puolip, 1 p, 1 KEpp } toista 6 kertaa Sulje kerros ps:llä 3. kjs:n. Katkaise lanka ja päättele. Kerroksella silmukoita: 12 p, 12 puolip, 18 ks ja 6 KEpp 
   
  

 Varsi:

26 kjs, tee ps. per silmukka alkaen toisesta silmukasta koukusta laskettuna. Katkaise lanka ja päättele.

Tärkkäys:

Sekoita tärkki (esim. vettä ja liimaa 1:2) ja kastele työ siinä. Purista ylimääräiset pois. Vedä sateenvarjo tuorekelmulla peitellyn pallon päälle. Vedä lanka kohopylväistä pallon yli toiselle puolelle. Ole tarkka, että langat kulkevat kohtisuoraan, jotta sateenvarjon "piikit" osoittavat suoraan alas (katso kuva). Ripusta kuivumaan. Muotoile varsi kepiksi ja pingota kuivumaan alustalle. Itselläni pallot ja varret kuivuivat vuorokaudessa.

    

Kun osat ovat kuivia. Laita helmi liimaa sateenvarjon kupin pohjalle ja siihen tärkätty varsi pystyyn. Itselläni on cocktail-tikuista tehty tuki varren ympärillä, jotta se pysyi pystyssä (katso kuva). Anna kuivua rauhassa pari päivää. Huom. liima valuu varjon läpi eli tee tämä vaihe jonkun muovin päällä, jotta saat helposti sateenvarjon irti liiman kuivuttua.

Ripusta valmis sateenvarjo roikkumaan. Teräväkärkisellä neulalla saat pujotettua langan tärkätyn varjon läpi.

KESÄN KIRPPISLÖYTÖJÄ JA TEKSTIILIKIERRÄTYSKESKUS

"Jos passikuvasi on aivan näköisesi, olet matkan tarpeessa."
- Ralph L. Woods

  

Olen metsästänyt puolitoista vuotta kirjahyllyymme jatkopalaa, kun selvisi, ettei Hiipakan Tähti kirjahyllyä enää valmisteta kirsikan värisenä. Pitkä odotus ja Torin kyttääminen palkittiin, kun pari viikkoa sitten bongasin myynti-ilmoituksen ja löysin puuttuvan vitriinin muutamalla kympillä. Sain reunimmaisena olevan kapean hyllyn pois ja tilalle leveän vitriinin, joka tosin on hieman eri sävyä muun hyllyn kanssa, mutta se saa kelvata! Nyt hylly peittää koko päätyseinän ja parasta tässä on se, että lankakaappini hyllytila tuplaantui. Kaikki langat kaappiini ei mahtunut, vain ne kaikista ihanimmat ja käytetyimmät. Kasvivärjätyt majailee punotuissa käsityökoreissa, sillä mielestäni niitä ei voi laittaa samaan hyllyyn tai edes kaappiin kaupan lankojen kanssa. Älä kysy miksi. En minä tiedä! Loput langoistani on vaatehuoneen kätköissä, joten melkein neljänkymmenen kilon lankavarasto on ripoteltu pitkin huushollia, niin ettei ukkokullalla ole pienintäkään aavistusta siitä, paljonko se kätkee lankoja.

 

Kirppisreissut ovat jääneet tänä kesänä vähiin, enkä ole pitkään aikaan käynyt edes paikallisilla kirppiksellä. Elokuussa pidin vapaapäivän ja lähdin ystäväni kanssa piipahtamaan Tampereen kirppiksillä. Kävimme Lielahden Fidassa, josta löysin mm. Helmi Vuorelman ohuen ohuita pellavalankoja kolmella eurolla. Pellavalangat tulevat tarpeeseen, sillä haluaisin talven aikana kutoa damastiliinan ja pyyhkeitä. Kontista löytyi kotiinviemisiksi vanua pehmoleluihin, helmiä ja vanhoja pelinappuloita askarteluun. Nextiilistä löysin vanhat pumpulin pehmeät lakanat, jotka ovat jo käytön jäljiltä pyykkikorissa ja kudontaan lankoja. Kirjastohuoneen sohvalle löysin kirjontakoristeisen tyynyn parilla eurolla, jollaisen ajattelin tehdä itsekin. Ei, tarvitse siis enää tehdä.

Nextiili oli minulle uusi tuttavuus. Se on Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n ylläpitämä tekstiilinkierrätyspaja Tampereen Nekalassa. Olen kuullut siitä monesti, mutta vasta nyt pääsin ensi kerran käymään siellä. Se oli todella hieno paikka ja tutustumisen arvoinen! Siellä oli myynnissä niin lankoja, kankaita, nappeja, neppareita, lakanoita kuin vaatteita. Vintagevaatteet ja -tekstiilit oli lajilteltu erikseen ja osa materiaaleista oli hinnoiteltu valmiiksi ja osa myytiin kilohinnoin. Tampellan Nappikankaasta sai maksaa hieman enemmän kuin muista vanhoista kukkakankaista, mutta mielestäni paikka oli silti edullinen. Parasta oli lankalaarit, joista pääsi tekemään löytöjä kuuden euron kilohinnalla. Villalankoja en sieltä ostanut, mutta vanhoja laadukkaita pellava- ja puuvillalankoja, joista on varmasti ilo kutoa jotain kaunista. Mukavaa alkanutta viikkoa!
 

KUDOTTU JOOGAMATTO

 "Ajatuksillamme teemme maailman."
- Buddha

Olen pitänyt kumisen joogamattoni päällä aina pyyhettä, koska maton paljas pinta tuntuu inhottavalta ihoa vasten. Pyyhe oli aina joko liian lyhyt tai leveä, joten kudoin pyyhkeen tilalle ihan oman joogamaton. Kansalaisopiston puissa oli laudeliinan loimi ja sain ostaa siitä parisen metriä, joka riitti hienosti mattoon. Kudoin maton kirppikseltä ostetusta vaaleanpunaisesta moppilangasta ja jostain luonnonvalkoisesta puuvilla/tekokuitu -langasta. Tässä on sidoksena perinteinen paltina ja kirjava pohjakuvio syntyy, kun olen kutonut maton yhdellä sukkulalla juoksuttaen koko ajan kahta eriväristä lankaa kerralla. Ennen viriön sulkemista rullasin langat kierteelle toistensa ympäri, suljin viriön ja löin luhan kiinni. Maton päissä on perinteiset hevosen häntä -solmut ja loimilangat jätin pitkiksi hapsuiksi.

  

Maton pinnassa oleva värikäs pallokuvio on tehty kutomalla kuteiden sekaan värikkäitä tilkkukaistaleita, jotka löysin kutomon silppukasasta. Leikkaisin tilkut n. 1 cm korkeiksi ja aina sen pituisiksi kuin kuvio oli. En tarkoituksella laittanut tilkkuja sävyittäin vaan sotkin niitä mahdollisimman paljon sekaisin keskenään, jotta kuviosta tulisi elävä. Tehdessä huomasin sen, että kude kannatti ensin lyödä kiinni ja vasta sen jälkeen laittaa tilkku viriöön kuteen päälle, sillä muuten tilkku vaelsi kuteen mukana minne sattui. Menetelmän ruotsin kielinen nimi on slarvtjäll, mutta en tiedä onko sillä suomen kielistä vastinetta. Kannattaa laittaa se googlen kuvahakuun, sillä tämä on äärimmäisen helppo, mutta upea tapa kuvioida peruspaltinaa. Ainoa harmi tässä on se, että kuvio tulee vain yhdelle puolelle. Periaatteessa trikoolla, joka on muutenkin putki, voisi kutoa kaksipuolisen maton.

Joogamattoni on nyt ollut ensimmäiset kerrat käytössä ja toiminut oikein hyvin! Hieman tilkuistani ripisee lankoja, mutta uskon, että ne loppuvat aikanaan. Voi olla, ettei käyttämäni sekoitelanka kestä kauaa vaan kuluu pois, koska se oli aika pehmeää. Opin maton myötä tämän aivan uskomattoman hienon tekniikan ja se kolahti minuun niin, että suunnittelen parhaillaan isoa olohuoneen mattoa sekä kirjastohuoneen mattoa, jotka koristelen viime kesänä värjäämilläni värikartan ylimääräisillä tilkuilla. Joogamaton kuvioin ns. vapaalla kädellä ja sen vuoksi pallot ovat kaikki vähän eri kokoisia, mutta seuraavaa työtä tehdessä olen paljon fiksumpi!

   

   

IHAN OIKEA BLOGI? PARHAAT KOTIBLOGIT -LEHDESSÄ + ARVONTA

   "En ikinä lue. Katselen vain kuvia."
- Andy Warhol

 

Olin otettu siitä, että blogini on bongattu valtavasta blogimäärästä ja minua kysyttiin mukaan tekemään artikkeli blogistani Parhaat Kotiblogit -lehden syysnumeroon. Olen ostanut muutaman lehden irtonumeron ja ihastellut sen upeita blogeja ja miettinyt, että uskaltaisinko kysyä mukaan, mutta rohkeus on loppunut kesken ja sähköpostin lähettäminen on jäänyt ajatusasteelle. Joten oli aivan super hienoa päästä kokeilemaan lehtijutun kirjoittamista, koska sellaista en ole koskaan tehnyt. 

 

Juttuni aiheena on käsityöharrastaminen ja miten harrastukseni näkyy kotimme sisustuksessa. Lisäksi virkkasin kirjastohuoneen sohvalle tyynyn Dropsin Paris -langasta ja kirjoitin sen ohjeen lehteen. Halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen ohjeen, jotta vaikeat silmukat eivät olisi esteenä mahdollisesti uudelle käsityöharrastajalle. Olisi upeaa, jos joku ensikertalaisen innostuisi ohjeestani ja käsityöt veisi hänet menneessään niin kuin ne ovat vieneet minutkin. Ohjeen julkaisu lehdessä oli  minulle iso juttu, sillä tämä oli ensimmäinen lehdessä julkaistu ohjeeni ja todella toivon, ettei se ole viimeinen. Lehti ohjeineen löytyy lehtipisteistä, eli nyt kannattaa mennä kipin kapin lehtiostoksille. 

Jos haluat virkata ohjeellani tyynyn tai tutustua lehden muihin toista ihanempiin ja inspiroiviin blogeihin, mutta et pääse lehtikaupoille, voit osallistua irtonumeron arvontaan kommentoimalla tätä postausta viimeistään sunnuntaina 17.9. klo 21:00. Arpoja saa yhden per nenä. Jätä kommentoidessasi meiliosoite, jotta voin olla yhteydessä mahdollisen voiton osuessa. Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT JA OLEN OLLUT YHTEYDESSÄ VOITTAJIIN. 

KIITOS KAIKILLE ARVONTAAN OSALLISTUNEILLE!

  

KALEVALA CAL KASVIVÄREISSÄ

"Niillä jotka ajattelevat tietävänsä kaiken on eniten opittavaa."

- E. Carter

Tämän syksyn kuumin juttu käsityörintamalla on Kalevala Cal. Se on vapaaehtoisvoimin toteutettu torkkupeittoprojekti 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Sen suunnitteluun on osallistunut 19 suunnittelijaa ja heidän lisäksi liuta muita korvaamattomia vapaaehtoisia mm. testivirkkaajia ja kääntäjiä. Peitossa on 24 palaa ja näiden lisäksi muutama ylimääräinen bonuspala sekä liitos ja reunus. Joka viikko julkaistaan kahden palan ohjeet ja peiton ensimmäinen pala julkaistiin pari viikkoa sitten. Projektin myötä kansalliseeppoksemme tulee tutuksi ympäri maailmaa, sillä palojen ohjeet on käännetty kaiken kaikkiaan seitsemälle kielelle! Ylpeänä voin kertoa, että yksi peiton ruuduista, Neidon Kehrä on minun suunnittelema ja sen ohje julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Sen lisäksi, että osallistun projektiin suunnittelijana, osallistun siihen myös käsityöharrastajana, sillä virkkaan peittoa muiden mukana. En ole koskaan ennen osallistunut mihinkään yhteisvirkkuuprojektiin, joten on mielenkiintoista päästä kokemaan yhdessä tekemisen huuma näinkin mielenkiintoisen ja upean projektin myötä. Virkkaan peittoani kasvivärjäämistäni seiskaveikoista ja näillä näkymin pärjään pelkillä lupiinilangoilla. Lankoja olen varannut parisen kiloa, joista suurin osa keltaista. Lisäksi käytän tumman vihreää, vaalean vihreää, kirjavaa sinivihreää ja sinistä. Päätän jokaisen palan tumman vihreään ja ajattelin yhdistää palat keltaisella. Ohjeistuksen mukaan palat yhdistetään hieman ohuemmalla langalla, mutta minulla ei ole kuin seiskaveikkaa, joten toivotaan parasta, ettei langan paksuus aiheuta ongelmia.

En ole aikaisemmin käyttänyt kasvivärjättyjä lankoja ja nämä ovat niin kaukana minulle tutuista ja turvallisista karkkisävyistä, että jouduin virkkaamaan ensimmäisen palan kolmeen kertaan ja toisen kahteen kertaan ennen kuin olin tyytyväinen väriyhdistelmiini. Koska värejä ei ole montaa enkä itse pidä erityisemmin sinisestä ja keltaisesta vierekkäin niin joudun moneen kertaan miettimään värijärjestystä. Lisäksi keltaisen valtava värikirjo on aiheuttanut hieman harmaita hiuksia. Uskon kuitenkin, että opin matkallani taas paljon ja loput paloista syntyy hieman nopeammin ja vähemmällä purkamisella kuin nämä ensimmäiset tai muuten en pysy muiden mukana. Olen nyt virkannut kolme ensimmäistä palaa ja neljäs pala, Kätketty aurinko on koukulla. Toivon mukaan saan sen vielä tänään valmiiksi, sillä huomenna aamulla julkaistaan taas uusi ohje.

Ajattelin ensin, että virkkaan peiton vasta myöhemmin, mutta hetken mielijohteesta päätin hypätä mukaan. Olen pitänyt itseäni suht koht kokeneena virkkaajana, mutta jo ensimmäisten palojen myötä olen oppinut uusi silmukoita ja tekniikoita. Jännityksellä odotan mitä kaikkea muuta matkaani tarttuu tämän myötä. Virkkaan lähes poikkeuksetta kaavioiden mukaan, mutta Kalevala Calin palojen ohjeet on kirjallisina, joten tämä on ollut aivan mahtavaa oppikoulua ohjeiden tulkintaan ja uskon, että kaikesta tästä on hyötyä myöhemmin myös kun kirjoitan ohjeitani. Onneksi kaikista paloista on myös video-ohjeet, joten voin tarvittaessa turvautua niihin, jos en osaa tulkita ohjeita oikein. Osallistutko sinäkin? Jos olet vielä kahden vaiheilla, että osallistutko vai et, niin suosittelen! Ohjeet pysyvät Calin jälkeenkin netissä, mutta nyt pääset kokemaan yhteisvirkkuun huuman.

Lisää Kalevala Calista voit lukea osoitteesta: www. arteeni.fi

 

KESÄN KASVI- JA AURINKOVÄRJÄYKSIÄ

"Koko elämä on kokeilua. Mitä enemmän kokeilet, sitä parempi."
- Ralph Waldo Emerson 

Tämä kesä on vierähtänyt kasveilla värjätessä. Värjäsin ensimmäiset kasvivärjäykseni viime syksynä ja tänä kesänä jatkoin siitä, mihin viime vuonna jäin. Olen pitkään ollut kiinnostunut kasvivärjäyksestä, mutta ajatus, että joudun keräämään kassitolkulla kasveja, tuntui aluksi työläältä. Tällä hetkellä se lähinnä naurattaa, sillä kasvivärjäys on todella ihanaa ja mielenkiintoista, koska et ikinä tiedä, että mitä sävyä padasta nousee! Kasvien keräysavukseni valjastin koko perheen ukkokultaa myöten ja juoksimme puskissa milloin keräämässä kukkia ja milloin repimässä kuorta myrskyn kaatamista puista.

 

Värjäsin lupiinilla, pietaryrtillä ja lepän kuorilla seiskaveikkaa. Lisäksi keittelin yhden satsin laihalla kokenilliliemellä ja sain ihania, hempeän punaisia lankoja. Minulla on nyt värjättynä yli neljä kiloa villaa. Osa on upeasti värjäytynyttä ja osa vähemmän onnistuneesti, mutta jokaisen keitoksen myötä opin uutta. Koska materiaalia alkoi kertyä niin paljon, minun oli pakko lopettaa ja valitettavasti monta kasvia jäi kokeilematta, mutta voin ensi kesänä taas jatkaa tästä. Kaikista haastavimmaksi kasvivärjäyksessä osoittautuikin se, että osasin lopettaa ajoissa.

KELTAISTA, SINISTÄ JA VIHREÄÄ 

Puolet langoistani taitaa olla keltaisia, mutta kaikki ovat silti eri sävyisiä. Erottelin lupiinin ja pietaryrtin varret, lehdet ja kukat ja värjäsin niillä erikseen ja lopuksi koko kasvilla, jotta näin miten erilaisia sävyjä saan. Pietaryrtin koko kasvista sain keittovärjäyksessä vihreään taittuvaa keltaista, mutta pelkillä pietaryrtin kukinnoilla sain aivan ihanaa kirkkaan keltaista. Samaa kirkkaan keltaista sain myös pelkillä lupiinin lehdillä. Ne suorastaan hehkuvat auringon voimaa! Varasin ne villasukkiani varten, sillä niin ihanat langat on käytettävä pian pois.

Luulisi, että vihreän saaminen olisi helppoa, mutta ainakin sen mieluisan vihreän sävyn saaminen tuntui olevan vaikeaa. Pietaryrtin lehdillä sain vihreää, jota ei toiste tarvitse värjätä. Lupiinin kukkia keittämällä sain myös vihreää, mutta kauneimpia sävyjä sain kun ensin värjäsin langat keltaiseksi lupiinin lehdillä ja sen jälkeen upotin ne lupiinin kukkien kanssa samaan pataan ja pidin lämpötilan alle 60 asteessa. Lupiinin kukkani olivat tosin kerätty jo edellisenä päivänä ja niistä lähti todella huonosti väriä. En voinut muuta kuin upottaa kädet pataan ja pusertaa ja puristella kukkia ja lankoja padassa. Tein varmasti kaiken sen, mitä villalle ei saisi tehdä, mutta lopputuloksena on yksi kauneimmista langoista, jota tänä kesänä sain (kuvat langasta löytyy alta).

Sinistä värjäsin vain lupiinin kukilla. Lupiini on mielenkiintoinen värjäyskasvi, koska sillä saa kolmea eri väriä: keltaista lehdistä, kukkia keittämällä saa vihreää ja sinistä saa kun kukkien värjäyslämpötilan pitää alle 60 asteen. Olen kertonut näistä sinisistä lupiinilangoistani jo heinäkuussa, joten jos sinua kiinnostaa lukea niistä lisää, niin käy kurkkaan täältä: Kasvivärjäystä lupiinin kukilla.

   

JÄLKIVÄRIT

Yksi tämän vuoden hienoimpia oppejani niin reaktiivivärjäyksissä kuin kasvivärjäyksissä on ollut jälkivärien käyttö. Jälkiväreiksi sanotaan värjäyksen toista ja sitä myöhempiä värjäyksiä. Keitin väristä riippuen kahdesta kolmeen värjäystä per erä ja monesti toisesta erästä tuli upein. Varsinkin keltaisten ensimmäiset värjäykset olivat usein hieman likaisen näköisiä ja vasta seuraavasta sain lähes puhtaita ja kirkkaita sävyjä. Muiden värjäyserien sävyerot pystyi hyvin erottamaan, mutta lupiinin kukilla värjätessä sinistä värjäyksen ja ensimmäisen jälkivärin ero on niin pieni, etten erottaisia lankoja ilman merkintöjä.

Ensimmäisissä jälkivärjäyksissäni jätin langat jäähtymään väriliemeen yön ajaksi, mutta lähes poikkeuksetta ne olivat aamulla kirjavia, kun värit ja luultavasti myös aluna, jota käytetään kasvivärjäyksessä purettamiseen, valuivat kattilan pohjalle ja siellä olevat langat tulivat tummemmiksi. Virheistä viisastuneena keittelin loppuja jälkivärejä useamman tunnin ja näin sain tasaisia värjäyksiä ja jälkiväreistä tuli huomattavasti vahvempia kuin normaalilla tunnin keittämisellä. Itse en huomannut, että pidempi keittoaika olisi mitenkään vaikuttanut muuten lankaan.

  

AURINKOVÄRJÄYS

 

Luonnonväriaineet-kirjassa (Kust. Maahenki) on esitelty aurinkovärjäys ja kokeilin tätä menetelmää lupiinin kukilla. Tungin noin 1,5 kiloa lupiinin kukkia Karhulan 10 litran lasipurkkiin kerroksittain alunalla esipuretetun seiskaveikan kanssa ja kaadoin vettä niin paljon kuin astiaan mahtui. Suljin kannen ja jätin terassille aurinkoon, joka tänä kesänä ei tosin paljoa paistanut. Jo seuraavana päivänä langat alkoivat sinertyä, mutta pikku hiljaa purkin pinnassa ollut kukka-aines alkoi mädäntyä. Kaavin pilaantuneen moskan pois ja laitoin lankojen painoksi vesipurkin, jotta ne pysyivät veden pinnan alla ja annoin kokeiluni muhia vielä muutaman päivän. 

Jotain meni kuitenkin vikaan, kun kauniin sininen lanka muuttui hyvin erikoisen väriseksi. Otettuani langat pois purkista, ne haisivat niin hirvittävälle, että jouduin pesemään ne koneessa. Pesusta huolimatta värit kuitenkin pysyivät ja langan harmahtava sinisenvihreä sävy on kaunis. Minua vain vähän harmittaa se, että samalla määrällä kukkia olisin saanut värjättyä tuplamäärän lankoja. Kokeilen tätä kuitenkin ensi kesänä uudestaan, mutta silloin pidän lankoja vähemmän aikaa purkissa.

Meillä on juhlittu kuopuksen 4-vuotis synttäreitä ja viime päivät ovat kuluneet siivotessa ja leipoessa. Olen ehtinyt virkata puolisen tuntia illan aikana eli Kalevala Cal ei ole edennyt pariin päivään osaltani yhtään. Palaan siihen vasta ensi viikon puolella kun minulla vähän enemmän näytettävää kuin tämä peiton ensimmäinen ruutu, Ilmatar. Nyt taistelen valtavaa kiusausta vastaan, että lähtisin keräämään vähän hevonhierikan siemeniä ja kokeilisin vielä niillä värjäystä. Kasvivärjäys on ihanaa, mutta todella koukuttavaa! Mukavaa sunnuntaita!