Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkatut lelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkatut lelut. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Pienen pieni elefanttitehdas

Jokaisen lapsen oikea nimi on Rakas
- Tommy Tabermann


Nyt on uskomattoman upea fiilis! Sanoin kuvailemattoman upea! Tehtailin pieniä ja pehmoisia elefantteja ja nyt viimeinenkin on valmis. Yhden elefantin virkkasin ja kokosin parissa päivässä, mutta viimeisen kanssa taistelin yli viikon. Se on kaikista kaunein ja ihanimman värinen, mutta viikonloppuisten synttärijärjestelyjen vuoksi virkkausaikaa jäi kovin vähän. Törmäsin näihin jo aikoja sitten Pinterestissä ja vähän aikaa metsästettyäni, löysin elefantteille ohjeen (tässä linkki Craftsyn ohjeeseen). Ohje maksaa muutaman euron ja mielestäni se kannattaa sijoittaa, niin ei tarvitse miettiä lisäyksiä, kun saa vain keskittyä virkkaukseen. Ohje on englanninkielinen, mutta se on helppo ja mielestäni se soveltuu ihan aloittelevalle virkkaajallekin. Haastavin työvaihe oli se, että sain kiinnitettyä pään suoraan ja jalat suurin piirtein samaan kohtaan. Niin kuin tarkkasilmäisenä lukijana huomaat, niin useista yrityksistä huolimatta en siinä ihan onnistunut.

Virkkasin elefantit ihanan pehmoisesta Hjertegarnin Blend Bamboosta kolmosen koukulla. Yksi elefantti söi lankaa 70 grammaa eli neljään kului 280 grammaa. Päätin jo työhön ryhtyessä, etten osta yhtään lisää lankaa, joten käytin niitä värejä mitä kaapista löytyy ja jotka mielestäni parhaiten sointuvat yhteen. Elefanteista tuli vähän erilaisia, kun vähän muuttelin värien järjestystä ja kokeilin eri väriyhdistelmiä. Korvat vuorasin puuvillakankaalla ja silmät tein ruskealla Blend Bamboolla. Täytin elefantit löyhästi askarteluvanulla, ettei täytteet alkaisi paistaa pylväiden välistä. Pehmeän langan ja kevyen täytön vuoksi ne ovat ihanan pehmeitä ja niitä tekee mieli painella poskea vasten.

Ohjeen mukaan elefanteilla olisi pitänyt olla kukka otsalla, mutta koska yksi näistä matkustaa vastasyntyneen luokse, jätin sen pois. Minun ei tarvitse murehtia, että lähteekö kukka irti ja päätyykö se pienen suuhun. Loput kolme annan pienille ja urheille turvapaikanhakijoille, jotka ovat kulkeneet pitkän ja vaarallisen matkan. Toivon, että elefantit tuovat lohdutusta ja turvaa heille. Nyt kun elefanttitehdas on suljettu ja langat pakattu takaisin kaappiin, minun pitäisi alkaa tehdä seuraava työtäni, jonka aloittamista olen siirtänyt jo yli vuoden. Nyt on aika kaivaa mustat langat kaapista ja virkata elämäni ensimmäisen kerran mustalla. Pidäthän peukkuja, etten lyö hanskoja tiskiin! Aurinkoista sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa. Me aletaan juhlia 3-vuotiasta kuopusta.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Pikkuväen nallet ja lankalaihis



Pikkuväki sai kuin saikin nallensa jouluksi. Kello taisi olla lähempänä kolmea aattoyönä, kun silmät ristissä päättelin viimeisiä langanpätkiä. Sen verran olin fiksu aikaisempia nalleja tehdessä, että punnitsin niiden ruumiinosat, jotta sain virkattua pojille nallet varastoista löytyneistä langoista. Oranssi-punaiseen nalleen käytin Blend Bamboota ja koska se loppui kesken, tein korvat puuvillalangalla. Isompi, harmaa-sinisävyinen on tehty samalla koukulla ja samalla silmukkamäärällä, mutta olen käyttänyt siinä Blend Bamboon lisäksi harmaata Bommix Bamboota. En olisi voinut saada parempaa kiitosta vähäunisille öilleni kuin katsella, kuinka esikoisemme kävi nukkumaan nalle kainalossa ja vaihtoi nenäpusuja uuden unilelunsa kanssa.  Sen verran osasin ennakoida, etten päätellyt ollenkaan näiden neniä vaan vedin vain pitkät langanpätkät nallen sisään. Kuopuksen nalle nimittäin odottaa jo kolmatta nenäänsä, kun se on taas imeskelty poskelle. 

Joulun alla virkkasin lumiukkoja ja vasta joulun jälkeen sain viimeiset ukot koottua. Eiliseen asti ne roikkuivat lastenhuoneen kattolampussa ennen kuin sain ne paikalleen lastenhuoneen ikkunaan, jossa ne saavat puolestani roikkua vaikka kevääseen asti. Meinasin ensin ripustaa ne siimalla, mutta virkkauslanka on luultavammin turvallisempi vaihtoehto. Lumiukot ovat nyt päivän saaneet olla rauhassa, mutta on vain ajan kysymys, koska pienempi pojista päättää tutustua niihin paremmin.

Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa lankalaihikseen ja tavoitteenani oli vähentää vuoden aikana 27,9 kilon lankavarastojani neljällä kilolla, mutta eihän se mennyt niin kuin piti. Viimeisellä neljänneksellä kulutin lankaa vain 1,07 kiloa, kun virkkasin nallejen lisäksi muhveja, joulukalenterit ja kaiken näköistä muuta pientä. Ilman lankahankintoja en ole selvinnyt, sillä olen kasvattanut varastojani yhteensä 2,4 kilolla. Puolustuksekseni voin sanoa, että kangaspuissa on parhaillaan kilo villaa ja kirppikseltä löytyi halvalla 800 grammaa pellavalankaa, joista toivon mukaan ehdin kutoa jotain vielä tämän kevään aikana. Kun ottaa huomioon, että takana on Suomen Kädentaidot –messut niin ovathan nämä ostokseni kuitenkin maltillisia ja harkittuja. Koko vuoden aikana olen ostellut ja saanut lankoja yhteensä 7,57 kiloa.

Viime vuoden lankamenenkkini on yhteensä huimat 6,2 kiloa. Tennarit, torkkupeitto ja graffitti taisivat viedä eniten lankoja. Viimeksi mainittu olikin siitä hieno työ, että sain hukattua siihen isoäitini lankoja ja lopuilla koristelin kuistiharjan. Harmi vain, että ne kaikista tylsimmän väriset langat kummittelevat vieläkin vaatehuoneessa. Tämä syksy on taas ollut pienten näperrystöiden aikaa, eikä lankavarastoni ole niiden myötä paljoa keventynyt. Minun piti syksyn aika tehdä vielä toinen torkkupeitto ja tyynynpäällisiä, mutta aika loppui kesken. Tyly tuomio näin vuoden alkuun onkin, että laihduttamisen sijaan lankavarastoni ovat kasvaneet viime vuoden aikana 1,37 kilolla. Osallistun tänäkin vuonna lankalaihikseen ja nyt aion karsia lankavarastojani viidellä kilolla. Pitäkää peukkuja, että onnistun! Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Virkattu nalle nimeltä Luukas

"Mitä lupaat, se tee."
- Kiinalainen sananlasku


Kello taisi olla lähempänä yhtä perjantaiyönä kun sain viimeisen nalleni valmiiksi. Ajattelin virkata nallet viikossa, mutta en ymmärtänyt kuinka työläs amigurumi oikeasti on ja miten enemmän se vaatii keskittymistä kuin muut aikaisemmat työni. Lisäyksiä ja kavennuksia oli niin paljon, etten oppinut ohjetta ulkoa vaan sain koko ajan luntata. Kaksi viikkoa virkkasin aina kun vain oli sopiva hetki ja välillä vähän purin. Myönnän, että minulta meinasi muutaman kerran usko loppua kesken ja itku tulla, kun huomasin taas lisänneeni väärässä kohdassa tai sekoittaneeni kerrokset. Olin varmasti maailman onnellisin käsityöharrastaja, kun sain napsaista viimeisen langanpätkän poikki ja katsella valmista iloisen väristä nallekvartettia.
 
Ohje (Lucas The Teddy) oli hyvä ja se oli ihan helposti ymmärrettävä vaikka olikin englanniksi. Ainoa mikä minua jäi harmittaan oli se, että yhden nallen tekemiseen meni 62 grammaa lankaa eli yksi Blend Bamboo kerä ei riittänyt, vaan saadakseni nallen valmiiks jouduin avaamaan aina toisen kerän. Käytin kolmosen bambukoukkua ja epäilen, että minun olisi pitänyt tehdä pienemmällä, jotta nallesta olisi tullut vähän napakampi ja se olisi pitänyt paremmin muotonsa. Nallet vaihtavat nyt vähän muotoaan, kun niitä koskee ja minusta tuntuu, että saan olla koko ajan olla korjaamassa niitä. Blend Bamboo ei vain meinannut pysyä lankana vaan tuppasi leviämään jatkuvasti, joten minulla ei käynyt mielessäkään, että olisin vaihtanut pienempään koukkuun. Silmät ja nenän olen tehnyt myös ruskealla Blend Bamboo -langalla ja nyt voin hyvällä mielin antaa nallet pienemmillekin leikkijöille, kun ei tarvitse pelätä, että niistä voisi irrota pieniä osia.

Pyrin kiinnittämään raajat niin, etteivät ne ihan heti lähtisi irti, mutta ei ne vieläkään kestäisi meidän pikkuväellä. He tuntuvat rikkovan kaiken mihin koskevat ja epäilen nallen pysyvän korkeintaan viisi minuuttia ehjänä heidän käsissään. Onneksi sain tehtyä nallet niin, etteivät he nähneet niitä, sillä itkuhan siinä olisi pienillä pojilla päässyt, jos he olisivat nähneet mitä teen ja kuulleet, etteivät ne ole heille. Nämä nallet matkaavat ensi viikolla uusiin koteihinsa, kun yhden niistä saa joulukuussa syntyvä ystäväni lapsenlapsi ja kolme muuta lahjoitan Spr:lle. Ne pääsevät vastaanottokeskukseen pakolaislasten kainaloon ja toivon, että nallet tuovat iloa ja turvaa pienille yhtä paljon kuin niiden antaminen lämmittää omaa mieltäni. Mukavaa sunnuntaita ja hyvää isänpäivää kaikille isille.