"Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdellä askeleella."
- Laotse
- Laotse
Olen jo pitkään halunnut tehdä aaltokuvioisen peiton ja vihdoinkin on sen aika. Aaltokuvio eroaa siksak-kuviosta siten, että se ei ole niin teräväkärkinen ja jyrkkä kuin siksak. Aaltokuvioita on kuitenkin niin montaa erilaista kuin on tekijöitäkin, joten ensin kokeilin erilaisia malleja, joista valitsin mieluisimman. Päädyin käyttämään samaa mallia, jollaisella Attic24 -blogin ihanat peitot on virkattu. Aaltokuvio muodostuu, kun virkataan ensin neljä pylvästä, kaksi pylvästä yhteen kahdesti, neljä tavallista pylvästä ja lisätään kaksi pylvästä eli malli on hyvin yksinkertainen, mutta sitäkin kauniimpi. Molemmissa reunoissa pitää vielä muistaa lisätä yhdet pylväät, ettei peitto ala kaventua. Aaltokuviosta tulee tiivis ja matala, joten se on melko helppo tehdä myös molemmista päistä suorareunaiseksi.
Virkkaan peittoa Novitan seiskaveikasta nelosen koukulla, joten voin käyttää hyväkseni aikaisemmin virkkaamani siksak-peiton tietoja (löydät kuvat valmiista peitosta tästä). Sen avulla pystyin arvioimaan langanmenekin ja aloituksessa tarvittavan silmukkamäärän. Valmiista peitosta oli myös valtavasti apua raidoituksen hahmottamisessa. Värivalinnat aiheuttivat minulle kuitenkin hieman päänvaivaa. Kyselin jo Instagrammin ja Facebookin puolella lukijoiden mielipidettä, kun en millään osannut päättää, että otanko yhdeksi väriksi valkoisen. Halusin tehdä iloisen ja aurinkoisen peiton, joka pursuaa värejä ja lämpöä, mutta viime metreillä aloin epäröidä. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin edellinen torkkupeittoni (löydät sen täältä) oli niin kaunis ja onnistunut, että minulle tuli suorituspaineita tämän kanssa. Mitä jos en onnistukaan nyt?
Virkkaan peittoa seitsemällä värillä: aniliinilla (553), violetilla (757), tumman turkoosilla (350), limen vihreällä (319), kirkkaan keltaisella (268), oranssilla (278) ja vaaleanpunaisella (522). Violetti on ehkä aavistuksen liian tumma sävy, mutta vaaleampaa ei ole tarjolla, joten sen on nyt vain kelvattava. Värithän ovat melkein samat kuin aikaisemmassa Kukkaketo-torkkupeitossani, mutta siinä valkoinen oli ns. pohjavärinä ja todella hallitseva. Nyt ajattelin käyttää valkoista vain reunoilla, mutta en ole vielä siitä ihan varma. Näemme sen sitten lopussa. Valitsemistani väreistä ei mikään taida olla enää Novitan valikoimassa, mutta meidän paikallisessa sekatavarakaupassa oli vielä näitä kevään ja kesän ihania värejä lukuun ottamatta limen vihreää, jota löysin ostoilmoituksen avulla. Sitä ja violettia saa tarjota minulle lisää.
Myönnän, että minua jännittää tämä peitto ja sen värimaailma todella paljon, sillä valkoinen olisi ollut luotettava matkakumppani peittoa tehdessä, mutta enhän minä ikinä kehity värien käytössä, jos en lähde kokeilemaan rajojani. Kokeilin, miltä värit näyttävät yhdessä, virkkaamalla meidän take away -mukeille kassit. Toisessa kassissa värit ovat sekaisin ja toisessa ne ovat samassa järjestyksessä kuin väriympyrässä eli päävärien väleissä on välivärit. Järjestyksen rikkoo vain vaaleanpunainen, joka oikeastaan raikastaa ja piristää värikästä kuviota. Kasseista tuli kivat ja tarpeelliset, koska meillä on hyvät take away -mukit, mutta niiden kannet valskaa ja mukia pitää aina kantaa kädessä. Nyt saan mukin roikkumaan vaikka rattaisiin. Mukikassia varten kannattaa kuitenkin valita ennemmin napakka puuvillalankan kuin seiskaveikka, sillä tuo lanka venyy sen verran, että ei ehkä ole tähän työhön parhain mahdollinen. Tarkoituksena oli selvittää kuinka värit toimivat keskenään ja kyllähän ne toimivat. Näillä mennään!
Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia arvontaan osallistuneita. Vapaaliput Kätevä ja Tekevä -messuille saivat Vinuski ja Sanna. Olen laittanut teille sähköpostia! Onnea voittajille ja ihanaa sunnuntaita kaikille. Olettehan muistaneet kääntää kelloja?
Virkkaan peittoa Novitan seiskaveikasta nelosen koukulla, joten voin käyttää hyväkseni aikaisemmin virkkaamani siksak-peiton tietoja (löydät kuvat valmiista peitosta tästä). Sen avulla pystyin arvioimaan langanmenekin ja aloituksessa tarvittavan silmukkamäärän. Valmiista peitosta oli myös valtavasti apua raidoituksen hahmottamisessa. Värivalinnat aiheuttivat minulle kuitenkin hieman päänvaivaa. Kyselin jo Instagrammin ja Facebookin puolella lukijoiden mielipidettä, kun en millään osannut päättää, että otanko yhdeksi väriksi valkoisen. Halusin tehdä iloisen ja aurinkoisen peiton, joka pursuaa värejä ja lämpöä, mutta viime metreillä aloin epäröidä. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin edellinen torkkupeittoni (löydät sen täältä) oli niin kaunis ja onnistunut, että minulle tuli suorituspaineita tämän kanssa. Mitä jos en onnistukaan nyt?
Virkkaan peittoa seitsemällä värillä: aniliinilla (553), violetilla (757), tumman turkoosilla (350), limen vihreällä (319), kirkkaan keltaisella (268), oranssilla (278) ja vaaleanpunaisella (522). Violetti on ehkä aavistuksen liian tumma sävy, mutta vaaleampaa ei ole tarjolla, joten sen on nyt vain kelvattava. Värithän ovat melkein samat kuin aikaisemmassa Kukkaketo-torkkupeitossani, mutta siinä valkoinen oli ns. pohjavärinä ja todella hallitseva. Nyt ajattelin käyttää valkoista vain reunoilla, mutta en ole vielä siitä ihan varma. Näemme sen sitten lopussa. Valitsemistani väreistä ei mikään taida olla enää Novitan valikoimassa, mutta meidän paikallisessa sekatavarakaupassa oli vielä näitä kevään ja kesän ihania värejä lukuun ottamatta limen vihreää, jota löysin ostoilmoituksen avulla. Sitä ja violettia saa tarjota minulle lisää.
Myönnän, että minua jännittää tämä peitto ja sen värimaailma todella paljon, sillä valkoinen olisi ollut luotettava matkakumppani peittoa tehdessä, mutta enhän minä ikinä kehity värien käytössä, jos en lähde kokeilemaan rajojani. Kokeilin, miltä värit näyttävät yhdessä, virkkaamalla meidän take away -mukeille kassit. Toisessa kassissa värit ovat sekaisin ja toisessa ne ovat samassa järjestyksessä kuin väriympyrässä eli päävärien väleissä on välivärit. Järjestyksen rikkoo vain vaaleanpunainen, joka oikeastaan raikastaa ja piristää värikästä kuviota. Kasseista tuli kivat ja tarpeelliset, koska meillä on hyvät take away -mukit, mutta niiden kannet valskaa ja mukia pitää aina kantaa kädessä. Nyt saan mukin roikkumaan vaikka rattaisiin. Mukikassia varten kannattaa kuitenkin valita ennemmin napakka puuvillalankan kuin seiskaveikka, sillä tuo lanka venyy sen verran, että ei ehkä ole tähän työhön parhain mahdollinen. Tarkoituksena oli selvittää kuinka värit toimivat keskenään ja kyllähän ne toimivat. Näillä mennään!
Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia arvontaan osallistuneita. Vapaaliput Kätevä ja Tekevä -messuille saivat Vinuski ja Sanna. Olen laittanut teille sähköpostia! Onnea voittajille ja ihanaa sunnuntaita kaikille. Olettehan muistaneet kääntää kelloja?