ARTESAANIOPINTOJEN NAUHAT JA NYÖRIT

 

 

Artesaanin tutkintoon kuuluu erilaisten nauhojen ja nyörien teko. Osa näistä nauhoista tehdään kouluaikana yhteisloimeen mm. lauta- ja pirtanauhat, mutta suurin osa nauhoista pyöritetään kotona omana aikana. Tein melkein kaikki nauhani ja nyörini keväällä 2020, kun koulut olivat kiinni. Olen onnellinen, että tein nämä tuona aikana, koska koulupäivät tuon kevään jälkeen ovat olleet hyvin kiireisiä ja näitä nauhoja on valtavasti. Opeteltavia tekniikoita oli yhteensä 60.

Minun piti alun perin jättää nauhat ja nyörit irralleen laatikkoon. Ajattelin, että niiden tutkiminen olisi näin helpompaa. Päädyin kuitenkin mapittamaan nauhat, jotta ne pysyvät puhtaana ja vuodesta toiseen siisteina. Ompelin nauhan aina pienellä pistolla valkoiseen kartonkiin ja ne ovat kansiossa muovitaskuissa. Olin jo kirjoittanut kaikkiin nauhoihin nimi laput, joten en kirjoittanut kansiota varten uusia.   

 

Materiaaleina nauhoissani on paksua puuvillaa ja ohutta ontelokudetta, jota minulla oli jäänyt muista töistä pieniä nöttösiä. Tässä tekniikassa kun metrin mittaisetkin pätkät tulivat hyvään käyttöön! Materiaalivalintani eivät varmasti ole niitä tutuimpia nauhoissa, mutta nauhojen kuviot näkyvät paksussa kuteessa todella selvästi. Jos joskus päädyn opettamaan näiden tekoa, näistä malleista näkee hyvin nyörien kuviot. Ärsyttäviä on kuitenkin nauhojen päiden suuret solmut. Minun piti siistiä ne, mutta aika ja into loppui kesken.

 

Osa nauhoista oli helppoja, mutta osa vaikeita tehdä. Nauhoista haastavimmat olivat varmasti pyöreät palmikot. Se oli ihan sama oliko lankoja kädessä kuusi vai 16, jouduin häätämään miehen lasten kanssa ulos, jotta pystyin keskittymään. Hoin sisällä yksin ääneen: Ulommainen lanka takakautta kahden langan takaa ja takaisin yhden langan eteen... Vannoin kymmeneen kertaan, etten ikinä tee näitä enää!

 

Osa nauhoista oli kuitenkin niin ihania, että olen tehnyt niitä useamman. Lapseni ovat saaneet käteensä ystävännauhat ja nauhoista ihanin oli varmasti Kumihimo. Kumihimo-tekniikassa pahvisen kiekon avulla tehdään nyöriä. Ihastuin tekniikkaan niin paljon, että tein sillä nyörin avainnauhaksi. Pelkään aina, että jään opetusreissuilla lukkojen taakse, kun kaikki tavarat puhelinta myöten on sisällä. Nyt saan avaimen roikkumaan kaulaan ja pääsen ovista sisään.

Kumihimosta löytyi Googlettamalla heti muutama ohje. Tässä on marttojen ohje. Marttojen sivuille.

 

Mukavaa sunnuntaita. Nähdään taas ensi viikonloppuna!

 

C2C-TEKNIIKALLA VIRKATTUJA TYYNYJÄ

 

 

Virkkasin alkukesästä pari aivan ihanaa tyynymallia, jotka molemmat toteutin C2C-tekniikalla. Toisessa tyynyistä on keskellä kärjellään oleva neliö ja toisessa vinoraidoitus, joka muodostuu tekniikan kulkusuunnan mukaan. Tällaisen tyynyn kanssa on ihana upota sohvan nurkkaan ja kuunnella, kun sade ropisee ikkunaan ja muistella kesän lämpöä ja vihreyttä.

 

Tyynyt on virkattu pehmoisesta Perfect Premium -sukkalangasta, jota löytyy tuollaisista söpöistä 50 gramman keristä. Tästä langasta tulisi varmasti aivan ihanan värikkäät sukat tai lapaset, kun nuo värit on niin pirtsakat. Käytin virkkaukseen 3,5 mm koukkua, joka tuntui ainakin omaan käsialaani sopivalta. Tyynyn sisällä on 40 cm x 40 cm kokoinen sisustyyny.

 

Tein molemmat mallit Toikalle, joka on meidän paikallinen lankakauppa ja monelle tuttu myös kangaspuista, joita he ovat valmistaneet yli 120 vuotta. Vihreäpohjaisen tyynyn ohjeen saat Toikalta ostaessasi heiltä siihen langat ja valkopohjaisen tyynyn ohjeen löydät viime viikolla ilmestyneestä Kauneimmat Käsityöt 6 -lehdestä. Molemmat mallit on ihanan helppoja tehdä vaikka telkkaria katsellessa ja jos et ole paljoa virkannut C2C-tekniikalla, näistä on hyvä aloittaa. 

 

C2C eli corner to corner eli suomeksi kulmasta kulmaan tai pikselivirkkaus on virkkaustekniikka, jossa edetään nimen mukaisesti työn kulmasta kulmaan. C2C-tekniikassa virkataan kolmen ketjusilmukan ja kolmen pylvään muodostamia pieniä pikseleitä tai ruutuja, joiden koko määräytyy käytettävästä langasta ja koukusta. Se on ihanan helppo tekniikka, joka vaikeutuu kuvion yksityiskohtien myötä. Jos haluat opetella virkkaamaan C2C-tekniikalla. Suosittelen katsomaan The Crochet Crowdin videon, jossa näytetään miten C2C: tä virkataan, miten siinä vaihdetaan väriä vaihdetaan ja miten lankaa kuljetaan työssä, jotta säästyt ylimääräiseltä päättelytyöltä.

Ohjeen C2C-tekniikkaan löydät täältä: The Crochet Crowd Youtubessa. 

Langat löydät Toikalta (laita tilausta tehdessä lisätietoja kohtaan, että haluat ohjeen):
Toikan verkkokauppaan.

Ja jos Kauneimmat Käsityöt ei kolahda postilaatikkoosi, uusin numero löytyy lehtipisteistä. 

 

Yllä oleva Toikan linkki ei ole afflite tai muukaan kaupallinen linkki. Olen vain niin mielissäni, että sain tehdä heille pari kivaa mallia, joista toinen päätyi vielä lehteen. Nähdään taas ensi viikolla opintojeni etenemisen merkeissä.

ARTESAANIOPINTOJEN NÄYTTÖ: MALLIKANSIO PIRTAKANGASPUILLA KUDOTTAVISTA MALLEISTA

Suoritin artesaanitutkinnon ensimmäisen näyttöni alkuvuodesta. Toikalla kaivattiin näytekansiota, joista näkisi selvästi mitä kaikkea pirtakangaspuilla ja kaksivartisilla kangaspuilla voi kutoa. Kaksivartisilla kangaspuilla sidosvaihtoehdot eivät ole laajat. Valittavanasi on vain kolme sidosta: palttina, panama ja ripsi, mutta niistä saa paljon irti erilaisilla materiaali- ja värivalinnoilla. Itseäni kiinnosti valtavasti juuri värinvaikutus sidoksissa, joten otin sen näytekansioni punaiseksi langaksi. Näytekansion oli määrä valmistua Suomen Kädentaidot -messuille marraskuussa 2020.

 

Minulla oli keväällä 2020 koululta tietokone lainassa ja etäopetuksen lomassa suunnittelin Weavepoint-ohjelmalla malleja kansiota varten. Suunnittelin 40 erilaista mallia, joista Toika sai valita 20 mieleistä näytekansioon ja loput 20 jätin "arkistoon" mahdollista myöhempää käyttöä varten. Lisäksi kudoin kansioon näytetilkut muutamasta erilaisesta pujotuksesta mm. helmipoiminnasta ja saorista. Materiaalina lähes kaikissa tilkuissa on Bremontin Lucia -lanka, joka on paksu ja muhkea merinoalpakkalanka. Siinä näkyy kuviot hienosti ja näytetilkuista tuli selkeät. Sovimme, että kudon kaikki tilkut tuplana ja saan pitää toisen tilkun itse.

 

Kesällä 2020 kun kesä oli kuumimmillaan kelloni soitti kukonlaulun aikaan, jotta pääsin kutomaan näytetilkkuja. Loin loimen Siru-pirtakangaspuihini poikien ruutuaikana tai iltaisin terassin pöydällä ja laitoin puut aamua varten valmiiksi. Sain kudonnat pois puista, kun pojat kömpivät sängyistään ja päivät touhusin heidän kanssa. Kävimme uimassa ja metsästimme Pokemoneja. Pystyin viettämään heidän kanssaan kesälomaa vaikka itse tein näyttöä lomailun ohessa. Sain kaikki tilkut kudottua kesäkuun aikana.

 

Kun kaikki mallit oli kudottu, viimeistelin tilkut huolittelemalla ompelukoneella. Mallitilkut joissa oli hieman harvempi tiheys levisivät, kun yritin ommella niitä. Nämä tilkut "viimeistelin" vesiliimaseoksella, jotta ne eivät alkaisi purkautua. Toika toivoi, että heidän tilkkunsa olisi kansiossa ikkunallisilla sivuilla. Leikkasin ikkunat kaksinkertaiseen kartonkiin, jonka sisään liimasin näytetilkut. Niittasin näytetilkkuihin pahvin palaset, joihin levitin liiman ja liimasin tilkun näin kartonkisiin sivuihin. Uskoisin, että tällain ne pysyvät paikoillaan vuodesta toiseen. Liimasin vielä sivuun aina Weavepointilla tehdyn kudontaohjeen, jotta mallin neuvominen asiakkaalle on helppoa. Omat tilkkuni eivät ole ihan näin järjestelmällisesti taltioitu.

 

 

Tämä oli aivan mahtava projekti ja nautin sen tekemisestä valtavasti! En ollut aikaisemmin tehnyt värinvaikutusta sidoksessa kuin kutomalla kattausliinat äidilleni ja oli aivan käsittämätöntä nähdä miten kuviot muodostuivat kankaalle. Opin projektista valtavasti ja sain ihanat näytetilkut itselleni. Työnjakoni oli myös hyvä, kun kudoin tilkut kesällä ja näytön arviointi oli vasta myöhemmin. Harmikseni messut vuodelta 2020 siirtyivät eikä kansio päässyt esille suunnitellusti. Ehkäpä näet sen tänä vuonna Toikan osastolla.