VIRKATTU VILLAPAITA

Langat saatu lahjaksi Drops Designilta.

Aloin tammikuussa virkata villapaitaa ja ihan oikeasti luulin, että saan sen valmiiksi parissa viikossa. En olisi voinut olla enempää väärässä! Paidan parissa vierähti melkein kaksi kuukautta, mutta näin kevään korvalla sain ihanan villapaitani valmiiksi. Virkkasin paitani Dropsin Alpacasta nelosen koukulla. Ajattelin virkata tunikamallisen, lyhythihaisen paidan, mutta palelen herkästi, joten tein paitaan pitkät hihat. Virkkasin paidan ilman ohjetta ja sen takia sen virkkaus veikin niin paljon aikaa. Lukuisten purkamisien myötä taisin virkata paidan ainakin kahteen kertaan.

Viimeksi kun näytin paitaani olin virkannut lyhyet hihat ja aloin virkata vyötäröä. Olin jo pitkällä paitani kanssa, kun vedin sen päälleni ja huomasin, että paita oli aivan liian napakka. Halusin paidan, joka on myötäilee vartaloa, mutta en sellaista joka kiristää vatsan kohdalta niin, että saan vetää vatsaa sisään. Jouduin purkamaan paidan melkein kainaloihin, vähentämään lisäyksiä ja virkkaamaan uusiksi.

Päästyäni jo melkein helmaan, huomasin, että nyt olin lisännyt liikaa ja paita oli aivan liian leveä helmasta. Sain taas purkaa ainakin kymmenen senttiä ja virkata uudestaan. Koska ensimmäisellä kerralla purin liian vähän, jouduin purkamaan vielä uudestaan vähän pidemmälle kuin ensimmäisellä kerralla. Vaikka olen melko kärsivällinen purkaja, tässä kohtaa sain hengitellä syvään ja hartaasti. Helmaan virkkasin pari kerrosta kohopylväillä, jotta siitä tuli hieman resorin näköinen. 

Hihojen kanssa pääsin onneksi helpolla ja ne onnistuivat kerralla. Virkkasin ne suorana ilman kaventamista, sillä minulla ei enää ollut tässä kohtaa paukkuja yhteenkään purkamiseen. Hihojen suihin ei enää riittänyt punaista kohopylväskerroksiin, mutta eipä tuo haittaa. Kun paita oli valmis ja päätelty, upotin sen veteen ja annoin sen liota siinä muutaman tunnin. Puristin varovaisesti vedet pois ja levittelin paidan pyyhkeiden päälle lattialle, mutta en pingoittanut siitä. Viimeistely siisti käsialani ja silmiin aikaisemmin osuneet epätasaisuuden katosivat.

Lankaa paitaani meni yhteensä 540 g. Minulla oli työtä aloittaessa kerä per väri, joten niitä lankoja joita on vartaloni leveimmässä kohdissa, meni enemmän. Punaista, joka aloittaa ja myös lopettaa paidan, jäi vain metrin pätkä. Jälkiviisaana värisuunnittelijana huomasin, että minun olisi kannattanut aloittaa turkoosilla, koska sitä olisi ollut kaapissa ylimääräinen kerä ja sijoittaa vaaleat raidat rintojen kohdalle. Tämän hetkinen väritys ei ole kovin armelias tasapaksulle vartalotyypille.

Hieman isompi koukku oli hyvä valinta paitaan, sillä teki silmukoista ilmavia ja alpakkalangan pehmeys säilyi. Paidasta tuli super ihana! Se on pehmeä ja se on lämmin. Alpakkalanka oli mukavaa virkata, eikä se ottanut itseensä, vaikka purin sitä moneen kertaan. Nyt kun ensimmäinen villapaitani on virkattu, seuraava on varmasti helpompi tehdä. En kuitenkaan suosittele kenellekään samaa urakkaa! Jos haluat virkata paidan, etkä ole ikinä sellaista tehnyt, käytä valmista ohjetta. Pääset varmasti helpommalla.

Aikaisemmat postaukseni aiheesta: 

Villapaidan virkausta

Villapaidan virkkausta - hihat

Sydämellinen kiitos Dropsille langoista!

Mitä seuraavaksi? Villatakki? Haluan virkattujen vaatteiden kasaani paljon, paljon isommaksi. Ideoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta mistä saan lisää aikaa?