sunnuntai 30. lokakuuta 2022

ASUNTOVAUNUN VERHOILU

 

 

Ostimme vuosi sitten vuoden -66 pienen ja sievän Hymer Eriba Familia -asuntovaunun meidän ihanan junakeulan perään, mutta se oli punainen ja junis on sinivalkoinen.  Mieheni maalasi vaunun talven aikana uudestaan saman väriseksi veturin kanssa ja minulla oli vuosi aikaa verhoilla penkin päälliset ja ommella vaunuun uudet verhot, mutta olen niin taitava jättämään asiat viime tippaan, että sain vaunun valmiiksi vasta meidän kesälomareissua edeltänä iltana.



 

 

Vaunun verhoilu

Halusimme, että vaunu on myös sisältä meidän näköinen ja itse halusin, että sisustus toteutetaan erilaisin käsityömenetelmin. Ajatuksenani oli ensin kutoa itse kankaat, mutta onneksi en ehtinyt toteuttaa tätä, sillä en olisi osannut ommella niitä siististi. Käsinkudottu kangas on haastavampi ommella ja pystyn kuvittelemaan miten vaikeaa siitä on purkaa ompeleet, jos jotain on korjattava. En normaalisti käytä keinokuituja, mutta taisin lukea jostain, että polyesteri on puuvillaa parempi materiaali verhoilukankaassa, joten ompelin siitä uudet penkinpäälliset. 

Ennen ompelua pesin kankaat hienopesuohjelmalla ja levitin kankaat yöksi kuivumaan. Olin esipesun kanssa kahden vaiheilla ja oikea verhoilija tuskin pesisi kankaita, mutta ajatus, että lapseni makaavat kankaalla, joka sisältää värjäys- yms. viimeistelyainejäämiä ei houkutellut. Tavoistani poiketen, en huolitellut kankaita vaan jätin saumoihin kahden sentin saumanvarat. Ompeluun käytin verhoiluun tarkoitettua nylonlankaa ja hieman vahvempaa neulaa.
 
 
 

 

 

Daybed

Vaunun etuosassa oli alunperin pieni pöytäryhmä, mutta se osoittautui jo viime kesänä epäkäytännölliseksi. Otimme pöytälevyn pois ja teimme vaunun eteen "daybedin" eli päivävuoteen, jossa saamme köllötellä päivällä. Ajatuksena tämä oli hyvä, mutta vain meidän koira taisi siinä nukkua päivisin, me emme ehtineet. Päivävuoteen pohjana on koivuvanerista tehty levy, jonka päälle on liimattu vaahtomuovipatja ja sen päälle on pingotettu muotoon ommeltu verhoilukangas. Jos olisin taitava ompelija, olisin verhoillut patjan niin, että se on irrallaan vanerin päällä. Jouduin kuitenkin luistamaan tästä, koska en olisi osannut ommella patjan takaosan pyöreää muotoa.

 

Jäljelle jääneistä kangastilkuista ompelin meidän päivävuoteeseen pitkät tyynypussukat, joiden sisään tulee peitot päivän ajaksi. Meillä on vaunussa niin vähän tilaa ja kaikki ylimääräinen paino on karsittava, jotta yhdistelmämme on mahdollisimman kevyt, joten tällaiset ratkaisut ovat hyvin käytännöllisiä. Talven aikana minun pitää vielä ommella pusseihin vetoketjut, koska nepparikiinnitys ei toiminut tässä ideassa. 


 

 

Aurinkovärjätyt verhot

Verhot ompelin lakanavahvuisesta puuvillakankaasta, jonka värjäsin ensin aurinkovärjäystekniikalla. Se on lempparivärjäystekniikkani ja olen kuvioinut sillä paljon vaatteita, kasseja, verhoja yms. mutta nyt se ei onnistunut ihan niin kuin piti. Suomen suvi yllätti ja kesken värjäyksen vesisade kasteli kankaat. Olin levittänyt kankaat värjäytymään pihaan jätesäkkien päälle ja vedimme ne mieheni kanssa kiireessä kuistille sateensuojaan. Ne kuitenkin pääsivät aukeamaan taitoksistaan siirtäessä ja kostean yön aikana kankaat eivät kuivuneet. 

Kuvioista tuli sumuiset ja utuiset, mutta ne ovat uskomattoman kauniit ja sopivat vaunuun tosi hyvin, enkä varmasti osaisi tehdä toista kertaa samanlaisia. Jos kuitenkin ollaan rehellisiä, niin värjäystyönä ne epäonnistuivat täydellisesti. En ollut huomannut ostaa verhoihin ompelulankaa ja verhot on ommeltu neljällä tai viidellä eri sävyisellä sinisellä. Käytin eriväriset langat huolitteluihin ja päärmeet ompelin siten, että päälle päin näkyy vain yhtä sinistä. Tämän myötä sain monta lankakerän loppua pois ompelutarvikelaatikostani.

 

 

Vaikka meidän lomalle lähtö ei ollut leppoisin ja meinasin moneen kertaan purskahtaa itkuun ompeluiden ja epäonnistuneiden värjäyksien kanssa, olin reissussa niin onnellinen ja iloinen siitä, miten sievä ja siisti vaunusta tuli. Me ollaan miehen kanssa vitsailtu, että ensi kesänä varmaan vaihdetaan vaunun seinien pinkopahvit juuri ennen reissua. Ne on meidän korjauslistalla kärkipäässä. Pöytälevy on myös vaihdettava, koska se romahti rikki kesälomareissullamme ja viimeiset ruokailut saimme jännittää, että joku tönäisee pöytää ja meillä on kipot ja kupit sylissä. 

Kesä oli kiireinen ja seikkailuja täynnä, joten sen vuoksi täällä blogissakin on ollut kovin hiljasta. Minulla on valtavasti kerrottavaa ja töitä on paljon näyttämättä, mutta ajattelin aloittaa näillä kesäisillä muistoilla. Ne piristävät ainakin itseäni näin sateisena lokakuun viikonloppuna.

Ihanaa päivää sinulle. Tänään on vuoden paras päivä, kun on kellojen siirron takia tunti enemmän aikaa tehdä käsitöitä!

Jos haluat nähdä millainen vaunu oli, kun ostimme sen, löydät siitä ja juniksesta kertovan postauksen täältä: Junis ja vaunu