tiistai 26. maaliskuuta 2013

Äyriäispaella

"Täällä tuoksuu ihan ravintolalle!" Mieheni hihkaisi astuessaan sisään kun tein viimeksi paellaa. Paella on ihana ruoka. Sen voi tehdä helposti isommallekin määrälle syöjiä ja sen voi tehdä melkein mistä raaka-aineista tahansa. Mielestäni sen maku vain paranee kun seuraavana päivänä paistan loput paellasta oliiviöljyssä.

Tässä on minun versioni äyriäispaellasta. Mikäli simpukat eivät houkuttele, ne voi huoletta jättää pois. Valmistan paellan aina wok-pannussa.



ÄYRIÄISPAELLA
6-8 annosta

Näitä tarvitset:
1 sipuli
5 valkosipulin kynttä (käytä oman maun mukaan)
½ tl kuivattua chiliä tai chilijauhetta (käytä oman maun mukaan)
1 tl kurkumaa
n. 7 dl kasvislientä
3 dl risottoriisiä
300 g savulohta
200 g jättikatkaravunpyrstöjä
200 g simpukoita
200 g maissia
Paistamiseen öljyä
Suolaa oman maun mukaan. Itse en lisännyt.
Sitruunalohkoja

Ja näin se käy:
Kuullota pilkottu sipuli ja murskattu valkosipuli öljyssä. Heitä sekaan chili ja kurkuma. Lisää pannulle riisi ja sekoita kunnes riisit ovat läpikuultavia. Lisää kasvisliemi pienissä erissä. Sekoita vähän väliä. Kun riisi on lähes kypsää sekoita joukkoon lohi, ravut ja maissit. Anna hautua vielä 5 – 10 minuuttia. Lisää simpukat. Tarkista maku. Tarjoile sitruunalohkojen kanssa.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Aarteiden aarre!



Odotin viime viikon postipoikaa kuin pienenä tyttönä joulupukkia. Mulle vihjattiin netissä myynnissä olevasta kahvipurkista jota olen kaivannut jo pidemmän aikaa. Sydän pamppaillen maksoin ostokseni ventovieraalle ihmiselle ventovieraalla nettiostospalstalla ja jännitin, millainen myyjä kohdalleni osui. Olen kuullut ikäviä tarinoita nettikauppiaista jotka ovat rahat saatuaan kadonneet savuna ilmaan. Tällä viikolla Aamulehdessä oli juttua 21-vuotiaasta nuoresta miehestä joka oli huijannut 72.000 euroa netin myyntipalstoilla.

Minulla kävi tuuri! Ostokseni kotiutui ja kahvipurkkini oli vielä paremmassa kunnossa kuin mihin olin varautunut. Minulle on pari kertaa käynyt niin ettei netistä tehty ostokseni ole vastannut odotuksia. Tuote on huonommassa kunnossa kuin myyjä on antanut ymmärtää tai se on pakattu niin hentoisesti, ettei se ole selvinnyt ”hengissä” Itellan käsittelyssä. Varsinkin kun puhutaan ihan oikeasti vanhoista tavaroista, niiden kunto olisi mukava päästä toteamaan paikan päällä ennen varsinaista ostopäätöstä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. En usko että olisin pitkiin aikoihin saanut hyllyni reunaa koristamaan SOK:n Johanna kahvipurkkia. Mistähän johtuu että purkki on minulle niin mieleinen?



 
Olemme menossa lauantaina taas syömään. Meidän piti pistää elämä risaiseksi ja mennä kokeilemaan Ravintola Näsinneulaa. Joudumme kuitenkin odottamaan että ravintolan ruokalista vaihtuu, sillä heidän tämän hetkinen listansa ei houkutellut. Mieheni kollega vihjasi Ravinteli Berthasta. Yritin tehdä sinne pöytävarauksen eilen mutta ravintola on jo lauantaina täynnä! Kuulostaa hyvälle tulevan kannalta. Meidän on ehdottomasti päästävä käymään kyseisessä ravintolassa ja mielellään mahdollisimman pian.

Päädyimme kokeilemaan Hallituskadulla sijaitsevaa Ravintola Franklya. Ravintola on sekä minulle että miehelleni entuudestaan tuntematon. Emme muista että kukaan ystävistämmekään olisi käynyt siellä ennen. Jännityksellä siis odotamme mitä tuleman tuo.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Isoäidinneliöitä

Mä en ole varma mihin joudun näiden mun lankojen kanssa? Siivosin vaatehuonetta ja sain taas yhden pussillisen villalankoja vastaani. Viikko sitten löysin kirpulta 12 eurolla 20 kerää puuvillalankaa. Nehän olivat niin halpoja että mun oli pakko ostaa ne. Varmaankin kaksi vuotta sitten raahasin 100 euron langat kotiin kun halusin kutoa itselleni neuletakin. Langat koristavat edelleen vaatehuoneeni hyllyä. Ne eivät paljoa lämmitä jos vain lepäävät laatikoissa.

Vaikka langat tuntuvat vain seisovan kaapeissani, mä kudon ja eteenkin virkkaan jonkun verran. Mä en voinut sietää koulussa virkkausta mut oon aikuisiällä hurahtanut siihen pahemman kerran. Löysin aikoinaan kirpulta 70-luvulla tehdyn Virkkauskirjan josta on ollut paljon apua. Jos ikinä törmäät kirjaan jossain kirpulla, mä suosittelen ostamaan! Kirjassa on ohjeet ihan perusvirkkausmalleihin ja jos itsellä loppuu ideat kesken, Internetin ihmeellinen maailma tarjoaa kyllä vinkkejä!



Mä oon saanut myös pari isoäidinneliöistä koottua vilttiä tehtyä. Tosin molemmat viltit ovat kooltaan pienen pojan vilttejä. Mulla ei ole vielä riittänyt inspiraatiota tehdä isoa. Ylhäällä olevassa kuvassa kirjan alla on toinen vilteistä jonka virkkasin pojalle vaunuihin. Se on tehty Novitan Polku-lanngasta. Liukuvärjätystä langasta on tosi helppo tehdä vilttejä kun ei tarvitse murehtia lankojen päättelystä.

Kävin mieheni kanssa muutama vuosi sitten Amsterdamissa. Aamiaispaikkaa etsiessämme löysimme kahvilan jonka terassi suurin piirtein huusi meidät luokseen. Eikö olekin viehättävä?



Amsterdam oli aivan ihana kaupunki. Luultavimmin mun lemppari matkakohde. Monen vuoden ajan toivoin pääseväni sinne ja pääsiäisenä 2011 matkustimme sinne. Juoksemme normaalisti lomamme ajan nähtävyydeltä toiselle mutta Amsterdamissa keskityimme vain lomailuun. Kävelimme pitkin kanavan rantoja ja pysähdyimme pieniin kahviloihin tai ravintoloihin välillä. Ihmisten avoimuus ja ystävällisyys teki muhun suuren vaikutuksen. Haluaisin sinne vielä uudestaan. Ehkä vielä joskus pääsenkin!