KÄSSÄHARRASTAJAN KIRPPISLÖYTÖJÄ

  

Viime vuoden viimeisenä päivänä kävi niin onnellisesti, että bongasin Tori.fi -sivuilta Toikan salonkipuut, jotka olivat parin kilometrin päässä meiltä. Lähdin saman tien katsomaan puita ja kannoin ne samalla reissulla kotiin. Puut ovat neljävartiset ja niissä on kuusipolkusta. Puiden kudontaleveys on 75 cm ja niillä voi kutoa pyyhkeitä, liinoja ja huiveja. Puut ovat sen verran kevytrakenteiset, että mattoja niillä ei voi kutoa. Salonkipuiksi nimitetään kangaspuita, jotka voi taittaa keskeltä kasaan ja ne säilyttää vaikka vaatehuoneessa.

Loin opiston luomapuilla puihin puuvillaisen pyyheloimen ja se vedettiin opistolla puihin. Kannoin puut loimitettuna takaisin kotiin ja rakensin kankaan loppuun kotona. Ihan loppuun asti en tätä miettinyt, sillä jouduin ostamaan valtavasti lisää niisiä tiheää loimea varten. Onneksi sain lainaan tiheämmän pirran, sillä puiden mukana ei tullut kuin yksi pirta. Sukkuloita minulla oli omasta takaa, mutta puolauskonetta sain metsästää kuukauden päivät ennen kuin onni osui kohdalle ja ensi viikolla minun pitäisi saada sekin käytettynä.

Puihin ei kuulu penkkiä vaan niillä voi kutoa ihan tavallisella tuolilla. Pikkupuilla on ollut mukava kutoa, vaikka se hieman vaatii harjoittelua. Luhan alaosa on leveä ja loimi kulkee aivan luhan alareunassa, etten voi käyttää kutoessa pingotinta eli opettelen nyt ihan uudella tavalla kutomaan. En saa loimea ihan niin kireälle kuin isoissa puissa, joten puilla joutuu lyömään huomattavasti napakammin kuin isoilla puilla ja ajatuksen aamusella kutomisesta, kun muut nukkuvat, sain unohtaa. 

Nämä ovat toiset kangaspuuni ja vaikka nämä ovat olleet minulla vasta pari kuukautta, olen kutonut pikkupuillani enemmän kuin isoilla puilla. Parasta puissani on se, että voin istahtaa kutomaan mallikerran tai kaksi aina kun on aikaa ja jatkaa sen jälkeen töitä. Mielestäni nämä olleet todella hyvä ostos ja pidän puista paljon.

Olen ollut lankalakossa vuoden alun ja olen ostanut vain puuvillalangat loimea varten. Paikalliskirpalta löysin viikko sitten niin ihania käsinvärjättyjä merinolankoja, että ostolakkoni koskee tästä lähtien vain uusia lankoja. Neljä vyyhtiä (Hopeasäie, kaksi Malabrigoa ja yksi Jitterbug) ja yllärikerä maksoivat yhteensä kympin. Eilen käväisin pikaisesti  uudestaan kirppiksellä ja sieltä löytyi 450 g silkkilankaa yhteensä 13 eurolla. Pyyheliinaloimen jälkeen aion vetää puihini huiviloimen ja nyt saan kutoa upeat huivit näistä. Ennen kuin otan lanka-aarteeni käyttöön, pakkaan ne pusseihin ja vien ne pakkaseen pariksi viikoksi, jotta niiden mukana ei tule kotiimme mitään ylimääräisiä asukkaita.

Tapaamme taas ensi viikolla virkkauksien parissa. Sain ihanan c2c-tyynyni valmiiksi ja teen siihen värikaavion, jotta sinäkin voit virkata samanlaisen ihanan tyynyn. Mukavaa viikonloppua! Muistithan kääntää kellon kohti kesää!

VIRKATTU VILLAPAITA

Langat saatu lahjaksi Drops Designilta.

Aloin tammikuussa virkata villapaitaa ja ihan oikeasti luulin, että saan sen valmiiksi parissa viikossa. En olisi voinut olla enempää väärässä! Paidan parissa vierähti melkein kaksi kuukautta, mutta näin kevään korvalla sain ihanan villapaitani valmiiksi. Virkkasin paitani Dropsin Alpacasta nelosen koukulla. Ajattelin virkata tunikamallisen, lyhythihaisen paidan, mutta palelen herkästi, joten tein paitaan pitkät hihat. Virkkasin paidan ilman ohjetta ja sen takia sen virkkaus veikin niin paljon aikaa. Lukuisten purkamisien myötä taisin virkata paidan ainakin kahteen kertaan.

Viimeksi kun näytin paitaani olin virkannut lyhyet hihat ja aloin virkata vyötäröä. Olin jo pitkällä paitani kanssa, kun vedin sen päälleni ja huomasin, että paita oli aivan liian napakka. Halusin paidan, joka on myötäilee vartaloa, mutta en sellaista joka kiristää vatsan kohdalta niin, että saan vetää vatsaa sisään. Jouduin purkamaan paidan melkein kainaloihin, vähentämään lisäyksiä ja virkkaamaan uusiksi.

Päästyäni jo melkein helmaan, huomasin, että nyt olin lisännyt liikaa ja paita oli aivan liian leveä helmasta. Sain taas purkaa ainakin kymmenen senttiä ja virkata uudestaan. Koska ensimmäisellä kerralla purin liian vähän, jouduin purkamaan vielä uudestaan vähän pidemmälle kuin ensimmäisellä kerralla. Vaikka olen melko kärsivällinen purkaja, tässä kohtaa sain hengitellä syvään ja hartaasti. Helmaan virkkasin pari kerrosta kohopylväillä, jotta siitä tuli hieman resorin näköinen. 

Hihojen kanssa pääsin onneksi helpolla ja ne onnistuivat kerralla. Virkkasin ne suorana ilman kaventamista, sillä minulla ei enää ollut tässä kohtaa paukkuja yhteenkään purkamiseen. Hihojen suihin ei enää riittänyt punaista kohopylväskerroksiin, mutta eipä tuo haittaa. Kun paita oli valmis ja päätelty, upotin sen veteen ja annoin sen liota siinä muutaman tunnin. Puristin varovaisesti vedet pois ja levittelin paidan pyyhkeiden päälle lattialle, mutta en pingoittanut siitä. Viimeistely siisti käsialani ja silmiin aikaisemmin osuneet epätasaisuuden katosivat.

Lankaa paitaani meni yhteensä 540 g. Minulla oli työtä aloittaessa kerä per väri, joten niitä lankoja joita on vartaloni leveimmässä kohdissa, meni enemmän. Punaista, joka aloittaa ja myös lopettaa paidan, jäi vain metrin pätkä. Jälkiviisaana värisuunnittelijana huomasin, että minun olisi kannattanut aloittaa turkoosilla, koska sitä olisi ollut kaapissa ylimääräinen kerä ja sijoittaa vaaleat raidat rintojen kohdalle. Tämän hetkinen väritys ei ole kovin armelias tasapaksulle vartalotyypille.

Hieman isompi koukku oli hyvä valinta paitaan, sillä teki silmukoista ilmavia ja alpakkalangan pehmeys säilyi. Paidasta tuli super ihana! Se on pehmeä ja se on lämmin. Alpakkalanka oli mukavaa virkata, eikä se ottanut itseensä, vaikka purin sitä moneen kertaan. Nyt kun ensimmäinen villapaitani on virkattu, seuraava on varmasti helpompi tehdä. En kuitenkaan suosittele kenellekään samaa urakkaa! Jos haluat virkata paidan, etkä ole ikinä sellaista tehnyt, käytä valmista ohjetta. Pääset varmasti helpommalla.

Aikaisemmat postaukseni aiheesta: 

Villapaidan virkausta

Villapaidan virkkausta - hihat

Sydämellinen kiitos Dropsille langoista!

Mitä seuraavaksi? Villatakki? Haluan virkattujen vaatteiden kasaani paljon, paljon isommaksi. Ideoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta mistä saan lisää aikaa?

10 VINKKIÄ VIRKKAUKSEEN

Löysin kaapin perältä isoäidinneliöistä virkatun torkkupeiton, jonka virkkasin ensimmäiselle lapselleni, kun hän oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. Peittoa käytettiin paljon vaunuissa, kun poikani nukkui pihalla pakkasen paukkuessa. Virkkasin peiton seiskaveikasta ja muistan, kuinka metsästin kesken loppunutta vihreää lankaa kaupoista, kun se ei enää ollutkaan Novitan värikartassa.

Peiton löytyminen oli ihanaa ja se on minulle rakas, koska se on se ihan ensimmäinen työni. En ollut virkannut sitten peruskoulun ja opettelin pylväiden virkkausta Youtuben avulla. Peitto on ensikertalaisen haparoivalla kädellä virkattu ja täynnä virheitä, mutta se on todiste siitä, että kaiken voi oppia. Niin opin minäkin virkkaamaan, vaikka aluksi se oli vaikeaa ja työlästä. Peiton jälkeen olen virkannut paljon, mutta mikään niistä ei vedä vertoja tälle, ihan ensimmäiselle työlle.

Meitä kaikkia käsityöharrastajia yhdistää yksi asia. Olemme jokainen aloittaneet joskus ja opetelleet sen, mitä osaamme nyt. Jokainen meistä on tehnyt joskus sen ihan ensimmäisen silmukan. Kukaan meistä ei ole syntynyt koukku kädessä! Kokosin tähän postaukseen parhaat virkkausvinkkini, jotka helpottavat virkkausta ja joiden avulla saat töistäsi siistimpiä. Nämä ovat sellaisia vinkkejä, joita käytän päivittäin ja olisin toivonut, että joku olisi kertonut nämä minulle jo aikaisemmin. Toivon, että näistä on sinulle iloa!

10 VINKKIÄNI VIRKKAUKSEEN

1. LENKKIALOITUS ELI MAGIC RING

Tänä päivänä korvaan poikkeuksetta aloituksen ketjusilmukkaketjun lenkkialoituksella. Lenkkialoitus tarkoittaa sitä, että ympyrää virkatessa korvaat aloitusketjun ketjusilmukat sormien ympärille kiepautettavalle lenkillä, jonka ympärille virkataan. Lopuksi lenkki kirIstetään ja aloituksesta tulee siisti ja napakka. Tällä tavalla tehdessä ei ole pelkoa, että aloitusreikä olisi liian pieni tai se jäisi liian isoksi.

Tässä on videolinkki DropsDesignin sivuilla, missä kuinka teet magic ring -aloituksen.

2. ALOITUS ILMAN KETJUSILMUKKAKETJUA

Ristiin Rastiin -blogin Tuula näytti Kalevalan Meri -palassaan miten työn voi aloittaa ilman ketjusilmukkaketjua ja tämä on aivan loistava. Ainakin itse menen sekaisin ja saatan kymmeneen kertaan laskea, että montako silmukkaa työn aloitusketjussa on. Tällä tekniikalla voit aloittaa työn suoraan ensimmäisesta kiinteiden silmukoiden - tai pylväiden kerroksesta.

Tässä Tuulan video-ohjeet kiinteillä silmukoilla aloitukseen ja tässä video-ohje pylväillä aloitukseen.

3. VAIN KAKSI KETJUSILMUKKAA KERROKSEN ALKUUN

Yleensä ohjeissa kehoitetaan korvaamaan kerroksen ensimmäinen pylväs kolmella ketjusilmukalla, mutta ainakin itselläni (ja monella muulla) suljettuna virkattuun työhön jää rako, joten virkkaan kerroksen ensimmäisen pylvään tilalle vain kaksi ketjusilmukkaa. Näin kerroksen vaihtumiskohdasta tulee huomaamattomampi ja siisti.
  

4. KERROKSEN ALOITTAMINEN ITSENÄISELLÄ KIINTEÄLLÄ SILMUKALLA TAI PYLVÄÄLLÄ

Tämä vinkki on korvaamattoman kallis! Kun aloitat uutta kerrosta esimerkiksi uudella värillä, kerroksen ensimmäinen kiinteäsilmukka tai pylväs yleensä korvataan ketjusilmukoilla. Jos et halua käyttää niitä, koska ne erottuvat työstä, voit aloittaa kerroksen myös suoraan kiinteällä silmukalla tai pylväällä.

Tässä on Youtuben video-ohje, kuinka aloitat suoraan kiinteällä silmukalla, puolipylväällä ja pylväällä.

Tai vaihtoehtoisesti voit aloittaa kerroksen ilman ketjusilmukoita myös näin: Tässä linkki Youtubeen.

5. PÄÄTTELY SAMALLA KUN VIRKKAAT

Päättely on monesti sellainen homma, että siitä haluaisi luistaa. Varsinkin jos työ on sellainen, että siinä on paljon värejä ja sen myötä langan pätkiä. Langanpätkät saa kuitenkin helposti pääteltyä niin, että virkkaat ne työnedetessä pylväiden alle piiloon. Kovin pitsimäisissä töissä tämä ei valitettavasti toimi, mutta monessa muussa työssä tämä on aivan ihana helpotus.

6. HUOMAAMATON VÄRIN VAIHTAMINEN

Työssä missä vaihtuu väri useasti, värin voi vaihtaa myös niin, että päätät kokonaan kerroksen, mitä olit virkkaamassa värillä 1. Ota väri 2 ja vedän se edellisen kerroksen silmukan ali ja tee solmu. Työnnä koukku silmukan ali ja nappaa lanka koukkuun ja vedä se työn oikealle puolelle, tee ensimmäinen ketjusilmukka. Sinulla on nyt uusi kerroksen alku. Jatka virkkausta ohjeen mukaan.

VINKKI! Voit tehdä uuden aloituksen pari silmukkaa aikaisemmin, niin kerroksen vaihtumiskohtaan ei jää näkymiin mitään kohoumaa edellisen kerroksen lopetuksesta ja uuden kerroksen aloitussolmusta.

VINKKI2. Voit mainiosti aloittaa uuden kerroksen myös itsenäisellä kiinteällä silmukalla tai pylväällä.

Tässä Bella Cocon video-ohjeessa näytetään värin vaihtaminen.

7. YKSI YLIMÄÄRÄINEN KETJUSILMUKKA

Yksi ketjusilmukka, mutta sitäkin tärkeämpi, eikä sitä sanota missään ohjeessa! Kun olet saanut työn valmiiksi tai haluat vaihtaa väriä ja katkaiset langan, tee vielä yksi ylimääräinen ketjusilmukka, jonka läpi vedät langan pätkän. Tämä viimeinen ketjusilmukka lukitsee langan ja estää työn purkaantumisen. Kuinkahan monta vuotta virkkasin ennen kuin bongasin tämän vinkin jostain.

8. INVISIBLE JOIN

Edellä kertomani päättely on hyvä tapa, mutta jos sen tekee työn viimeiselle kerrokselle esim matossa, ylimääräinen ketjusilmukka jää ikävästi näkymään. Työ missä kerros yhdistetään samankerroksen ensimmäiseen silmukkaan, yhdistämisen saa tehtyä näkymättömästi Invisible Join -tekniikalla. Ohjeistus on, että tämä tehdään neulalla ja langalla, mutta se onnistuu myös virkkauskoukulla.

Tässä on videolinkki Youtubeen, niin näet miten yhdistäminen kannattaa tehdä.

9. PALOJEN YHDISTÄMINEN SAMALLA KUN VIRKKAAT VIIMEISTÄ KERROSTA

Jos teet suuri töistä työtä esim. palapeittoa ja vain on mahdollista, niin mieti tätä vaihtoehtoa! Esimerkiksi palapeittoa virkatessa palojen yhdistämisen ja sen mukana tulevan ylimääräisen päättelyn voi välttää yhdistämällä palat niin, että virkkaat ne toisiinsa viimeisellä kerroksella. Olen tehnyt tyynyn tällä tavalla ja viime kesänä virkkasin paidan. Yhdistämistapoja on monia, joten etsi se mieluisin ja työhösi sopiva.

Kirjoitin tähän ohjeen, kun virkkasin sohvatyynyn. Kuvalliset ohjeet löydät tästä.

 

10. PINGOTUS

Pingotusta ei pidä vähätellä! Se on tärkeää! Pingotuksessa työ saa oikean muotonsa. Siinä olevat rypyt ja rutut oikenevat ja työssä olevat kuviot aukeavat. Voit pingottaa työsi niiden valmistuttua tai työn edetessä esim. palapeittoa tehdessä. Kukkatöitä, kuten kransseja tehdessä pingoitan jokaisen pikkukukan ja -lehden erikseen. Pingotuksessa pitää kuitenkin varoa, ettei ammu yli ja pingota työtä pilalle. Ei ole tarkoitus repiä työtä rikki.

Hyvät pingoitus ohjeet löydät mm. Neulistin blogista. Ne on tehty neuloksille, mutta villalla virkatessa nämä pätevät. Tässä linkki.

VIELÄ VIIMEISEKSI VINKKINI, MITEN KEHITYT VIRKKAAJANA.

Virkkaa ohjeiden mukaan! Kuulostaako tylsältä? Tämä on kuitenkin sellainen asia, jonka olisin toivonut saavani tietää hieman aikaisemmin kuin vuosi takaperin, kun sain valmiiksi Kalevala Calin. Kauniin peiton lisäksi sain valtavasti uusia vinkkejä, jotka olisin toivonut oppivani jo aikaisemmin.

Onko sinulla jotain vinkkejä joita haluat kertoa? Kerro ihmeessä!