sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

ARTESAANIOPINTOJEN VÄRJÄYSJAKSO

Artesaaniopintojen värjäysjakso

Artesaanin opintoihin kuuluu värjäysjakso, jolla opintoni alkoi. Kudonnan opinnot Ammattiopisto Tavastiassa voi aloittaa kesken lukuvuoden ja aloitin opinnot syyskuun lopussa, reilu kuukausi sen jälkeen kun ensimmäiset olivat aloittaneet koulun. Ensimmäinen jaksoni oli siis viimeistely ja värjäys -jakso.

Meillä on koululla oma värjäämö, missä on isot painopöydät ja kuumamankeli, jolla voi kiinnittää esim. pigmenttivärejä isoihin kankaisiin. Lisäksi sieltä löytyy kippikattilat isoihin värjäyseriin ja liedet, joilla voi värjätä kattiloissa käsityömäisesti kankaita ja lankoja. 

Värjäysjakso on 15 opintopisteen suuruinen opintokokonaisuus. Kurssin aikana tutustuimme useisiin tekniikoihin ja teimme koetilkkuja. Työskentelyn ohessa saimme tehdä myös omia töitä ja jaksolta valmistui paljon painettuja vaatteta mm. pikkuväelle. Koska opiskelen taideteollisen puolella, minun ei tarvinnut tehdä värjäysjaksosta näyttöä. Riitti että tein loppukokeen, palautin tarkistettavaksi värjäyskansion mallitilkkuineen ja värjäsin itsenäisesti tekstiilin.

Viimeistely ja värjäys -jakson opinnot:

  • Selluloosakuitujen värjäysreaktiiviväreillä
  • Villan värjäys
  • Värjäyksen erikoistekniikat ( mm. shibori )
  • Suorapainomenetelmät
  • Valotuskaavion ja painoseulan valmistaminen
  • Reservipainomenetelmät (mekaaniset ja kemialliset reservit)
  • Etsipaino
  • Viimeistykset (Kankaan viimeistyksen erikoistekniinat mm. stabilointi, kreppaus, polttopaino ja termoplastisuus)
  • Reservivanutus 

 

Selluloosakuitujen värjäys reaktiiviväreillä

Koko jaksomme alkoi tällä. Tutustuimme reaktiiviväreihin ja ihan ensimmäisenä työnä värjäsimme värikartat. Ystäväni löysi minulle Nextiliilistä kilon valkoista aivina 16 -pellavalankaa, joka tuli hyötykäyttöön tällä jaksolla. Tavastia on saanut Wetterhoffin perintönä värikartat, joissa on reseptit varmasti 1000 eri sävylle. Värjäsin koulun resepteillä monta ihanaa pellavavyyhtiä kudontoihin.

 

Värikartta reaktiiviväreillä

Reaktiiviväreillä värjättyjä pellavia
 

Villan värjäys

Tutustuimme villanvärjäykseen heikkohappoväreillä sekä painantaan. Olen värjännyt villaa monet kerrat, mutta en koskaan teollisilla väreillä, joten tästä aiheesta kaikki oli uutta. Värjäsimme mm. värikartat myös villalle sekä maalasimme ja painoimme villakankaita.


Värikartta villa
 

Värjäyksen erikoistekniikat

Tutustuimme erikoistekniikoissa mm. shiboriin, josta tein yhden kokeilun. Shibori-kokeiluni jatkuvat toivon mukaan ensi kesänä kansalaisopistossa.

Suorapainomenetelmät

Tutustuimme kankaanpainantaan ja tästä otin koulukaverini kanssa kaiken irti. Painoimme kaikilla mahdollisilla väriaineillä ja menetelmillä mm. lämpöfoliolla ja siten, että painopinnasta tuli samettinen (en muista, että mikä tämän nimi oli). Lisäksi kokeilimme opettajan ohjauksella tekemään neliväripainatusta. Meillä oli kuva leikattu osiin, jonka avulla värjäsimme nelivärisen kuvion ilman, että värit sekoittuvat tai sotkeutuvat.

Perinteisen kankaanpainan lisäksi opettelimme miten jatkuvaa painopintaa tehdään ja miten teemme raportin.  


Kankaanpainanta pigmenttivärit
 

Valotuskaavion ja painoseulan valmistaminen

Tämä oli kurssin vaikein osuus. Opettelimme tekemään itse seulan pingottamalla siihen kankaan ja valoittammalla sen. Saimme valita seuloihin omat kuviot ja omani on Sainte-Chapellen kappelin ruusuikkuna pelkistettynä. 

Samalla seulalla painoin helmiäispastalla sukulaisille lahjakassit, johon pakkasin heidän joulutervehdyksen. Ensimmäistä kertaa lahjakassit olivat kuukautta joulua ennen valmiina.


Seulan kuvio Sainte-Chapellen kappelin ruusuikkuna pelkistettynä

Pigmenttiväreillä painettu kassi
 

Reservipainomenetelmät

Tutustuimme mekaanisiin reserveihin mm. vehnäjauhoreserviin ja kemiallisiin reserveihin mm. sirtuunahappoon, sokeriin ja piimään. Vehnäjauhoreservi oli minulle jo ennestään tuttu, mutta nyt keitimme vehnäjauhoista ja oliiviöljystä seoksen, jonka avulla suojasimme kangasta, jotta väriaineet eivät päässeet tarttumaan. Tämä oli hieno menetelmä, koska keitetty seos oli helpompi käsitellä kuin vain vehnäjauhoista ja vedestä sekoitettu reservi. Lisäksi leikimme väreillä ja värjäsimme reservit.


Vehnäjauhoreservi

Vehnäjauhoreservi

Reservi piimällä

 

Etsipaino

Etsaus on varmasti monelle tuttu menetelmä, mutta sen nimi voi olla vähän outo. Etsaamisella tarkoitetaan värinpoistamista värjätystä tekstiilistä. Käytimme etsaukseen mm. kloriittia, astianpesuainetta ja Rongalitea. Itse ihastuin erityisesti tähän Rongalitella tehtävään etsaukseen, koska se ei levinnyt kankaalla ja sillä pystyi tekemään tarkkoja kuvioita kuten alla.

Koulukaverini teki Marvelin Punisherin logosta seulan, jonka läpi vedin Rongaliten ja etsasin ukkokullalle paidan. Tätä on pidetty paljon!


Etsausta

Etsausta Rongalitella

Viimeistykset

Viimeistykset-tunneilla opettelimme muotoilemaan kankaita. Tutustuimme mm. stabilointiin (kuvassa alla), jossa villakankaaseen tehtiin marmorikuulien ja lämmön avulla pysyviä muotoja. Polttopainamalla poistimme kankaista kuvioita ja termoplastisuudella muotoilimme tekokuituja kuumassa uunissa. Tämä oli mielenkiintoista ja aika loppui aiheen parissa kesken. Olisin halunnut tustustua näihin enemmän.

 

Stabilointi


Reservivanutus

Reservivanutuksella tein itselleni villahuivin, jota olen käyttänyt jo kaksi talvea putkeen. Harvalle villakankaalle levitettiin alginaattipaksunnosta, joka kuivuttuaan huovutettiin kuivausrummussa. Alginaattipaksunnos esti huopumista ja näin sai tehtyä upean tekstiilin, jossa oli huopuneita ja huopumattomia kohtia. Valmiin työn pystyi värjäämään mieleiseksi. Tämä oli ihan mahtava tekniikka, josta valitettavasti ei ole näyttää kuvaa. Huivini on jo niin paljon käytetty, ettei se pääse oikeuksiin kuvissa.


Oma työ

Näyttääkseni osaamiseni kuvioin kahdet mekkokankaat, joissa molemmissa käytin vehnäjauhoreserviä. Toisen kankaista värjäsin ensin kattilassa ja sen jälkeen levitin siihen vehnäjauhoreservin. Kun reservi oli kuiva, mursin sen ja levitin päälle reaktiivipainopastan. Tarkoituksenani oli saada samanlainen kangas kuin aikaisemmin olen kuvioinut pellavaa, mutta huomasin, että puuvillassa värit eivät leviäkään kuiduissa niin kuin pellavassa ja lopputulos on hyvin vaisu verratuna aikasemmin värjäämääni. Kankaasta tuli kuitenkin aika makea ja odottaa kaavoitusta.


Kankaan värjäys kattilassa 
 
Pohjakangas
 
Vehnäjauhoreservi levitettynä 
 
Vehnäjauhoreservi kuivumassa

Kankaankuviointi 
 

Kurjaa tässä oli se, että koko opintojeni värjäysopetus oli tässä. Kun kurssi on suoritettu, saamme käyttää värjäämöä itsenäisesti aina silloin kun siellä ei opetusta. Halusin kuitekin vielä syventää osaamistani, joten erikoistun taideteollisuusalalla värjäämiseen. Olen viettänyt värjäämössä monta iltapäivää viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana, joten värjäyskokeiluitani tulee vielä lisää.

Värjäämäni pellavakankaan, johon tekstissä viittaan, löydät täältä: Kankaan kuviointia

Tavataan taas ensi viikolla. Ajattelin esitellä silloin virkkaamani torikassin eli "Market bagin". 

Mukavaa viikonloppua!


sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

VIRKATUT SUKAT - KAKSI KAUNISTA MALLIA

Virkatut sukat

Virkatut villasukat

Virkattujen sukkien kantapää

 

Virkkasin kahdet ihastuttavat sukat merinosukkalangasta. Punaiset ovat Bianca Boonstran Samhain Sock -sukat. Virkkasin sukat Handun fingering-paksuisesta käsinvärjätystä merinosukkalangasta, jota olen hartaudella marinoinut useamman vuoden. Olen tainnut ostaa langat joskus Tampereen kässämessuilta, enkä ole raskinut käyttää niitä ennen kuin nyt. Lankanahan tuo Handun ohut sukkalanka oli aivan ihanaa ja jokaisen pennin tai sentin arvoista. 

 

Sukat virkattiin varpaista aloittaen ja pariin kului yhteensä 100g. Koska jalkani on siro 40, sukkien varret jäivät hieman lyhemmiksi. Ohje oli muuten hyvä, mutta näissä sukissa oli hieman haastava kantapää, jonka virkkasin moneen kertaan, että sain silmukat täsmäämään. Sukat ovat kauniit vaikka kantapää onkin vähän erikoinen.


Samhain Socks

 

Samhain Sock -sukkien ohje löytyy Inside Crochet -lehdestä nro. 118. Inside Crochet on brittiläinen virkkauslehti, jota ei myydä Suomessa irtonumerona. Olen tilannut sitä vuoden paperilehtenä ja tilaukseni päättyi juuri. Olen nyt kahden vaiheilla, että uusinko tilausta vai en. Vaikka lehti on ihana, nämä sukat ovat ainoat jotka olen lehdestä tehnyt. Lisäksi tilaukseni viimeinen numero hukkui postissa ja se harmittaa pirskatisti.

 

 Virkattuja sukkia

 Virkattujen sukkien varret

 

Löysin pari vuotta sitten kirppikseltä vyyhdin Malabrigon Sockia, jolla taisi olla hintaa kolmisen euroa. Nyt virkkasin tästä lankaihanuudesta sukat äidilleni. Vaikka sukat näyttävät kovasti samalta kuin nuo aikaisemmat, niin nämä ovat Drops Designin Blue Thunder -sukat. Näissä ei ole Samhain Sock -sukkiin muuta eroa kuin kuviossa on yksi pylväs enemmän ja erilailla virkattu kantapää, joka on kymmenen kertaa parempi! 

 

Blue Thunder sukat virkataan myös varpaista aloittaen ja koska äidilläni on siro 38-koon jalka, 100 g vyyhdistä sain huomattavasti pidempi vartiset sukat ja lankaa jäikin vielä. En uskaltanut vetää näitä paria numeroa liian pieniä sukkia jalkaani, joten poikani lainasi jalkojaan kuviin, mutta sukat olivat hänelle hieman isot. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeileen sukkien ohjetta. Se oli hyvä ja sukat ovat kauniit.

Blue Thunder sukkien ohjeen löydät täältä: Blue Thunder sukat.

 

Virkatut sukat Blue Thunder

Virkattujen sukkien kantapää

En käytä muita sukkia kuin villasukkia, joten olen aikaisemminkin virkannut niitä. Varrettomat sukat, jotka olen jo kävellyt puhki ja ns. perusvillasukat löydät täältä: Virkatut Villasukat - kaksi erimallia.

Novitan Nalle-langasta virkatut pitsisukat löydät täältä: Virkatut Pitsisukat.

Ja viimeisenä mutta ei tosiaankaan vähäisempänä, seiskaveikasta virkatut ihanat Marja-aronia -sukat löydät täältä: Virkatut Marja-aroniat -sukat.

 

Tavataan taas ensi viikolla! Ajattelin esitellä silloin, mitä olen värjännyt koulun värjäysjaksolla.
Mukavaa pääsiäistä!


Virkattuja sukkia

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

KÄSIN KUDOTUT LUMIHIUTALE -PYYHKEET

Käsin kudotut lumihiutale-pyyhkeet

Kudottu Lumihiutalepyyhe

Kudoin äidilleni toissa jouluna lahjaksi Lumihiutale-kaitaliinat ja viime jouluna hän sai liinoihin sopivan Lumihiutale-pyyhkeen. Meillä oli koulussa tietokoneohjatuissa kangaspuissa lumihiutaleloimi, josta kudoimme opiston myymälään pyyhkeitä. Kudoin loimesta itselleni pari pyyhettä, joista toisen sai äitini. 

 

Loimilankana näissä on luonnonvalkoinen puuvillapellava ja punaisessa pyyhkeessä kuteena samaa, itse värjäämääni aivina 8  -pellavalankaa, jolla kudoin aikaisemmin kaitaliinat. Musta kude on taas saamaani pellavaa, jonka seassa saattaa olla vähän puuvillaa. Se oli mielestäni paljon pehmeämpää kuin täyspellava.

 

Kudottu pyyhe

Kankaan kudonta

 

Muistan miten haastavaa lumihiutalekuvion kutominen pari vuotta sitten oli! Lumihiutaletta kudotaan kahdeksalla polkusella ja varrella ja kuvio on niin pitkä, etten sitä oppinut ulkoa. Jouduin laskemaan polkusia, että kudoin kuviota oikein. Nyt kun loimi oli tietsikkapuissa, tietokone huolehti että poljenta eteni oikein. Puiden alla oli yksi pedaali, jota polkaisemalla tietokone vaihtoi seuraavaan viriöön. Käsittömän helppoa!!! Tietsikoilla kutoessa ei tarvinnut miettiä, että teenkö polkuvirheitä. Piti vain muistaa korjauksen jälkeen ottaa pakki päältä pois tai lähdin kutomaan pakilla.

 

Valmiit pyyhkeet huolittelun jälkeen päärmäsin ja ompelin niihin ripustuslenkin. Ilmeisesti lahjan valmistelut ovat menneet viime tinkaan, kun nämä kuvat valmiista pyyhkeistä olen ottanut jouluaattona! Sattuuhan sitä...

 

Jos haluat käydä katsomassa lumihiutale-kaitaliinoja, jotka kudoin aikaisemmin, tässä linkki:
Kudottu Lumihiutale-kaitaliina.

 

Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas ensi viikonloppuna. Ajattelin silloin esitellä virkattuja sukkia.


sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

KOUKUTUT LAPASET

Koukutut lapaset

Koukutut lapaset

 

Tervehdys pitkästä aikaa! Pahoitteluni, että blogitaukoni venyi kuukaudesta hieman pidemmäksi. Opiskelu, työt ja perhe-elämä vievät oman aikansa ja valitettavasti blogi oli se, josta jouduin tinkimään. Minulla on täällä puolen vuoden virkkaukset, kudonnat ja muut käsityöt odottamassa esittelyä, joten sen suuremmitta puheitta alan purkaan kasaa. Ajattelin aloittaa näillä ihanilla koukutuilla lapasilla, jotka juuri tein. 

 

Opettelin viime vuonna koukkuamista, kun yksi virkkauskurssilaisistani halusi oppia sen. Parin koetilkun jälkeen koukkusin itselleni mustasta ja mesiangervolla värjätystä seiskaveikasta lapaset. Vasta kun ensimmäinen lapanen oli valmis, huomasin, että koukutessa pitäisi käyttää numeroa isompaa koukkua, mitä normaalisti käyttää. Tein ne tietysti pienemmällä ja nämä suorastaan seisovat pystyssä. Malli oli niin ihanan helppo, että tein vielä toisetkin samanlaiset isälleni joululahjaksi. Isän lapaset osasin jo tehdä oikean kokoisella koukulla ja niistä tuli hieman pehmeämmätkin.


 
Koukutut lapaset
 
 
Olen pitämässä virkkauskurssia, jonka aiheena on erilaiset virkkaustekniikat ja yksi opeteltavista tekniikoista on koukkuaminen. Tarvitsin kurssille mallin, jossa näkyy selvästi miten värinvaihto näkyy koukutussa pinnassa. Tein seiskaveikan jämistä itselleni super ihanat lapaset! Näistä tuli niin herkut, että oikein odotan, että saan nämä käyttöön! 
 
 

Tein lapasiin vähän lyhyemmät varret kuin ohjeessa ja toisin kuin ohjeessa sanotaan, tein lapaset toistensa peilikuvana. Peukalot ovat niissä vähän eri kohdissa eli molemmissa lapasissa kerroksen vaihtumiskohta on kämmensyrjän kohdalla. Lapasia koukutaan spiraalina, joten kerroksen vaihtumiskohta näkyy värinvaihtumisena. Kun se on molemmissa lapasissa sivussa, se ei tällöin osu silmään niin herkästi. 

 

Kerroksen vaihtuminen koukutuissa lapasissa

Lapasten ohje on Meillä Kotona -sivustolta ja se on tehty Novitan seiskaveikkalle. Tein lapaset ohjeen mukaisella silmukkamäärällä ja käytin myös isompaa koukkua kuin mitä käyttäisin normaalisti, mutta nämä ovat aika napakat kädessä. Nyt jos tekisin itselleni vielä kolmannet, niin tekisin alkuun vähän enemmän silmukoita. Varmasti vain pari ylimääräistä silmukkaa riittää.


Jos haluat koukuta lapaset, ohjeen löydät täältä: Meillä kotona -sivustolle. Jos koukkuaminen kirjallisen ohjeen mukaan ei suju, Youtubesta löytyy samanlaisten koukuttujen lapasten video-ohje suomeksi.
 
 
Mukavaa viikonloppua ja aurinkoisia kevätpäiviä! Nähdään taas viikon päästä! 




 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

ARTESAANIOPINTOJA POIKKEUSAIKANA

Artesaaniopintoja poikkeusaikana

Kudonnan artesaaniopintoja poikkeusaikana


Tämä kevät on ollut hyvin poikkeuksellinen. Se syöpyy varmasti ihmismuistiin pitkiksi ajoiksi. "Tiedät kyllä mikä" pisti maailman kiinni. Koulut suljettiin, Uusimaa eristettiin ja ihmiset vetäytyivät kotioloihin. Elimme keväällä aikoja, jollaisia ei oltu koskaan koettu - ei edes sota-aikana.


Aloitin viime  syksynä kudonnan artesaaniopinnot. Osana opintoja kuuluu töiden dokumentointi ja digitaalisen sisällön tuottaminen. Koska tämän kevään tapahtumat vaikuttavat väkisin opintoihini, tämä postaus tulee olemaan osa opinnäytetyötäni.


SIIRTYMINEN ETÄOPETUKSEEN


Sidosoppia


Ammattiopisto Tavastia siirtyi maaliskuun puolivälissä hallituksen päätöksen myötä etäopetukseen. Meillä oli kesken villajakso ja työt jäivät keskeneräisinä puihin, kun jäimme kotiin. Kudonnanopettajamme lähetti meille opetusmateriaalin postitse ja piti oppitunnit Teamsin kautta. Opiskelimme parhaillaan neljä tuntia päivässä kudonnan teoriaa ja sidosoppia.  Koska minulla on alakouluikäiset lapset, jotka eivät pysty opiskelemaan ilman ohjausta, en voinut osallistua live-esityksiin vaan katsoin kaikki tunnit nauhoitteena.


Herätyskelloni soitti aamulla ajoissa, jotta ehdin katsoa yhden oppitunnin ennen lasten koulupäivää. Toisen tunnin katsoin iltapäivällä poikien ruutuaikana ja kolmannen illalla tai jonain toisena päivänä kuten viikonloppuna. Työt  ja kotityöt tein jossakin näiden koulutuntien välissä. Uskotko, että kahden kuukauden etäopetuksen jälkeen olin väsynyt! Todella väsynyt!


Poikkeusaika venyi, villajakso päättyi ja aloitimme pellavajakson kotioloissa. Olimme jo käyneet kaikki kursseihin liittyvät teoriat läpi, joten meille opetettiin myös sellaisia opintoja joita ei enää muuten opeteta mm. kutomista kaksilla varsilla ja kirjontaa. Kankaankudonta on haastava oppiaine etäopetuksessa, sillä vain harvalla on kangaspuut kotona. Kutomisen sijaan teimme muuta.


NAUHAT JA NYÖRIT


Pyöreä palmikko

Nauhoja ja nyörejä


Tekstiiliartesaaniopintoihin kuuluu nauhojen ja nyörien tekeminen. Nämä normaalisti tehdään vasta toisena opintovuotena pujotukset ja poiminnat -kurssin yhteydessä, mutta nyt oli hyvä aika tehdä nämä. Pyöritin, solmin ja iskin yli 50 erilaista palmikkoa, nyöriä ja nauhaa. Osa nauhoista ja palmikoista on todella hienoja ja teen niitä varmasti jatkossakin, mutta osa tuli jo niin korvista, etten halua edes nähdä niitä. Lemppareitani oli mm. kirkonohjakset, isketyt nyörit ja pyöreät palmikot.

Näiden palmikoiden ja nyörien lisäksi meidän pitää tehdä myös mm. pirtanauhaa, vironvyötä ja lautanauhoja. Itse olen ne jo tehnyt vuoden alussa koululla, joten voin huokaista helpotuksesta, kun kaikki nämä nauhat on nyt tehtynä!


KIRJONTA


Kirjontaharjoitteluja

Kirjonta on kuulunut aikaisemmin artesaaniopintoihin, mutta opinto-ohjelman on tiivistämisen myötä kirjonta on jäänyt pois. Meidän vuosiryhmä on siis etuoikeuttu, sillä meille opetettiin kirjontaa. Olin alkuvuodesta tilannut kirjontaoppaat ja kirjontakehyksiä minulla oli omasta takaa. Olin siis enemmän kuin innoissani, että vihdoin pääsen harjoittelemaan tätä. 

Harjoittelimme pistoja ja kirjoimme koetilkun. Kirjonta kolahti niin, että olen tainnut joka päivä pistää piston jos toisenkin. Esittelen kirjontatöitäni vähän tarkemmin myöhemmin.


NÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKOA


Näyttösuunnitelman tekoa Weavepoint-ohjelmalla.


Teen jo tämän kesän aikana ensimmäisen näyttöni. Toika tarvitsee pirtakangaspuille ja kaksivartsisille kangaspuille näytekansiot ensi syksyn Suomen Kädentaidot -messuille, jos ne vain järjestetään. Sain koululta tietokoneen lainaan, jotta pääsin tekemään suunnitelmat Weavepoint-ohjelmalla.


Tein yli 40 erilaista palttina, ripsi ja panama mallia, joista kudon näillä näkymin 20 ensi tämän aikana. Tavoitteenani on, että saan mallit kudottua heinäkuun puoliväliin mennessä, jotta saan lomailla pari viikkoa ennen syyslukukauden alkua.


KAHDEKSI VIIKOKSI KOULUN PENKILLE


Palasimme vielä kahdeksi viikoksi koulunpenkille ennen kesälomia. Ammattiopisto oli lähes tyhjä. Siellä oli muutamia oppilaita mm. me kutojat. Meillä ei ollut enää teoriatunteja, mutta saimme kutoa keväällä kesken jääneet villatyöt valmiiksi. Uutta työtä en enää aloittanut, mutta viimeiset kaksi viikkoa oli lohduttava, sillä nyt saan elokuussa aloittaa puhtaalta pöydältä, kun töitä ole kesken.


Kuvittelin etäopiskelujakson aikana ehtiväni tekemään kaikkia rästihommia, ompelemaan itselleni mekkoja ja siivoamaan puoli taloa, mutta etäopiskeluun rankkuus yllätti minut täysin. Oppitunteja kuunnellessa virkkasin ja kirjoin, mutta ehdin koko kahden kuukauden aikana kutoa 20 cm pyyhettä kotona olevilla salonkipuillani. Villakurssin lopputyöni on tekemättä ja kaikki tämän kevään malli- ja koekudonnat, odottavat ensi syksyä ja koulujen alkua.


Ensi syksy jännittää! Mitä jos poikkeusolot jatkuvat? Kuinka suoriudun opinnoistani, jos emme pääse ensi syksynä normaalisti kouluun? Jos pääsemme aloittamaan koulun, kuinka ehdin kutoa kaikki pellavatyöni valmiiksi? Tiedän, että turhaan mietin asiaa, mutta silti se pyörii mielessäni.

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

VIRKKAUSVINKKI: NÄIN TEET HUOMAAMATTOMAN VÄRINVAIHDON





Usein kysytty kysymys virkkauskursseillani on se, että miten saan värinvaihdoista niin siistit. Yleisin oheistus on, että esimerkiksi isoäidinneliötä virkatessa kerrosta yhdistävä piilosilmukka virkataan seuraavan kerroksen värillä. Näin toki saat ihan hyvän lopputuloksen verrattuna siihen, että vaihtaisit väriä vasta kerroksen ensimmäisellä silmukalla, mutta on olemassa vielä parempi vaihtoehto. 


Itse opin tämän Bella Cocon Youtube-videolta vuosia sitten, enkä voi hehkuttaa tämän värinvaihdon siisteyttä ja huomaamattomuutta! Tämä oli yksi kymmenestä virkkausvinkeistäni, jotka julkaisin muutama vuosi sitten ja suosittelen kokeilemaan tätä. Uskon, että kun opit tämän helpon tavan vaihtaa väriä, et enää tee sitä muulla tavoin.


Tässä on sinulle kuvalliset ohjeet, miten saat kerroksen vaihtumisista siistit. Otin tähän esimerkiksi isoäidinneliön, mutta itse käytän tätä melkein jokaisessa työssä mm. viimeksi esittelemäni v-silmukoilla virkattu narureppu on tehty tätä värinvaihtoa käyttämällä. 


SIISTI VÄRINVAIHTO ISOÄIDINNELIÖTÄ VIRKATESSA




Krs. 1. Virkkaa ensin isoäidinneliön ensimmäinen kerros normaalisti ja yhdistä se ps:lla. Virkkaa vielä 1 ketjusilmukka, katkaise lanka ja vedä se virkkaamastasi ketjusilmukasta läpi. Kiristä.

Tämä yksi ylimääräinen ketjusilmukka on hyvin tärkeä! Se lukitsee katkaistun langan, eikä se pääse tällöin löystymään.




Krs. 2. Ota uusi väri ja pujota lanka ketjusilmukkaketjun alta, joka on edellisen kerroksen yhdistäneen piilosilmukan oikealla puolella. Tee solmu (yksi riittää), työnnä koukku ketjusilmukkakaaren alta, ota kerältä tuleva lanka koukulle ja tuo se oikealle puolelle. 




Virkkaa kerroksen alkuun 2 kjs:aa ja virkkaa samaan kaareen 2 p. Virkkaa seuraavaan kaareen 3 p, 3 kjs ja 3 p. Jatka virkkausta toinen kerros loppuun ja yhdistä se ps:lla kerroksen 2. kjs:aan. 

Virkkaa taas 1 ketjusilmukka, katkaise lanka ja vedä se virkkaamastasi ketjusilmukasta läpi. Kiristä.



 
Krs. 3.  Työnnä koukku taas kulman ketjusilmukkakaaren alta, ota lanka koukulle ja tuo se oikealle puolelle. Virkkaa kerroksen alkuun 2 kjs:aa. Virkkaa samaan kaareen 2 p ja yksi ketjusilmukka.

Virkkaa edellisen kerroksen sivun keskellä olevaan kjs:aan 3 p ja kjs. Jatka kerros normaalisti loppuun ja yhdistä se ps:lla kerroksen 3. kjs:aan. 



Jatka virkkausta näin, että lopetat aina kerroksen ennen kuin aloitat uuden. Kerroksen vaihtumiskohta pysyy koko ajan samassa kulmassa.

HUOM! Käsialastasi riippuen voit joutua virkkaamaan kerroksen alkuun 3 kjs:aa!


MITEN HYÖDYNNÄN TÄTÄ MUISSA TÖISSÄ? 





Itse hyödynnän tätä värinvaihtotekniikkaa kaikissa töissäni. En ainakaan keksi työtä, mihin tämä ei kävisi. Voit aloittaa kerroksen niin ketjusilmukoilla, kiinteillä silmukka, pylväillä tai vaikka popcorneilla. Sinun pitää vain muistaa muuttaa kerroksen alussa tehtävät ketjusilmukat vastaamaan silmukkaa, jota se korvaa. Lisäksi jos työssä on mallikerta, joka kohdistuu edellisen kerroksen silmukoiden mukaan on sinun huomioitava, ettei se mene sekaisin.


Aloita uudella värillä aina silmukkaa tai paria kerroksen vaihdon oikealta puolen. Miksi? Voit tällöin päätellä työn virkkaamalla. Itse ajoitan vaihdon usein ketjusilmukkaan, jos työssä tai kerroksen vaihtumiskohdan läheisyydessä on sellainen. Huom! Jos virkkaat työtä suljettuna tai tuubina, niin kerroksen vaihtumiskohta siirtyy aina pykälän oikealle. Huomioi tämä, jos haluat, että kerroksen vaihtumiskohta pysyy sivusaumassa.


Yhdistämällä tämä värinvaihto itsenäiseen kiinteään silmukkaan tai pylvääseen ja invisible join -tekniikkaan pääset jo lähelle työtä, jossa ei näy kerroksen vaihtumiskohtaa vaikka sitä etsisi suurennuslasilla.


Jos haluat lisää virkkausvinkkejä, niin kurkkaa postaukseni 10 vinkkiä virkkaukseen. Löydät sen täältä! Bella Cocon videon näet täältä.