sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kaiken maailman romua ja roinaa


Lupasin aikoja sitten esitellä teille kesäiset huutokauppaostokseni ja tähän samaan postaukseen kaivelin esittelemättömät kirppislöydöt. Juoksin viime kesänä Urjalassa kahden ala-asteen irtaimiston huutokaupoissa Ebba Masalinin opetustaulujen perässä. Opetustaulut jäivät joka kerta saamatta, mutta vähän kaikkea muuta tarttui mukaani. Valitettavasti näissä koulujen huutokaupoissa hinnat karkasivat aivan uskomattomiin summiin ja maksan tällä hetkellä kovia oppirahoja huudoistani. Jokohan nyt opin tarkastamaan kunnon, ennen kuin huudan? Minulla on sutattuja muumeja, lähes valkoiseksi haalistuneita Metsovaaroja ja laatikollinen 90-luvun mitään sanomattomia kankaita. Osaa huudoistani en vieläkään ymmärrä. Miksi? Miksi oikein huusin ne? Jostain kumman syystä jätin ne kuvista pois ja toivon, että jonain päivänä vain unohdan ne.

Löysin poikien huoneeseen ihanan jakkaran Urjalan Kirkonkylän koululta. Voin myöntää, että pulitin siitä 56 euroa, mutta en kadu sitä. Se on ihana! Pojatkin pitävät siitä ja valitettavasti kuopuksemme hieman liikaa. Hän kapuaa sille luultavimmin kymmenen kertaa päivässä kurkkimaan ikkunasta ja yleensä hänellä on toisessa kädessään puupalikka, jolla on aivan ihastuttavaa hakata ikkunaa. Samoista kouluhuutokaupoista on rosteriset mittakupit, jotka ovat korvaamattomat leivonnassa! Näiden kahden ja puolen desin mittojen lisäksi meillä on litranen ja puoli litranen. Valitettavasti vain jouduin ostamaan kymmenen muutakin mittakuppia, jotta sain nuo omani. Eli jos kaipaatte mittoja, tiedätte keneltä kysyä!

Elokuussa järjestettiin omakotitalon irtaimiston huutokauppa Toijalassa ja se on tähän astisen huutokauppahistoriani nopein ja kallein reissu. Pääsin jostain syystä huutokauppaan myöhässä ja olin siellä korkeintaan tunnin, mutta sinä aikana ehdin huutaa laatikollisen peltipurkkeja ja grapponian pienet kupit. Halusin vain tanhupurkin ja ruusupurkin koristamaan hyllyäni, mutta sain taas laatikollisen muita purkkeja kellarimme tukkeeksi.

Vanha lävikkö, emalivati, verho ja langat on kirpputorilöytöjäni. Verhokapasta suunnittelin tekeväni joskus itselleni hameen. Jätin sen kertaalleen kirppikselle ja seuraavana päivänä juoksin hädissäni hakemaan sitä. Hinnan vuoksi seisotin emalivatia varmasti kuukauden päivät kirppiksellä ennen kuin raskin ostaa sen. Meinasin jo hetken mielenhäiriössä myydä sen, mutta en onneksi saanut sitä kaupaksi. Kaunis emalivati on päässyt käyttöön käsityökorinani, eikä enää pölyty kaapissa. Minulla on suunnitelmissa tehdä taas muutama isompi työ talven aikana, joten se ei ihan heti jää tarpeettomaksi.

Luulisi, että olisin aivan tohkeissani Anita Wangelin tarjottimesta, mutta ehkä se kuntonsa vuoksi jää keltaisen lampun varjoon. Lamppu on aivan ihana! Se on tarkoitus laittaa poikien huoneen seinälle yövaloksi, mutta toistaiseksi se etsii paikkaansa kirjahyllyn reunalta. Sen töpseli on vaihdettava, enkä oikein vielä ole osannut päättää mihin kohtaan lamppu olisi hyvä laittaa. Samalla reissulla löysin myös ruusutarjottimen, jota en vain voinut vastustaa. Meille on taas uhkaavasti alkanut kertyä tarjottimia. Äsken kun laskin niitä löytyy taas viisitoista. Yritän epätoivoisesti päästä eroon ylimääräisistä tavaroistamme, jotta vaatehuoneessamme pystyisi edes kääntymään ja silti kannan samaan aikaan lisää rompetta sisään. Olen pahassa noidankehässä. Kuinka tästä pääsee pois?


Meinasin ihan kokonaan unohtaa Maijan! Löysin sen kesällä paikalliselta kirpputoriltamme kahdella eurolla. Nuken silmät ovat jääneet maailmalle ja vähän hatun reuna repsottaa, mutta pidän siitä ihan hirvittävästi. Maija on ajellut ostohetkestä lähtien kanssani kuplalla ja toivottavasti edessämme on vielä monia pöristelyitä. Talven aikana minun on etsittävä Maijalle silmät ja tuettava myssyn reunaa vaikka rautalangalla. Mutta kuuluuko Maijalla tosiaan olla oikeat hiukset? Ne ovat hieman… erikoiset.

8 kommenttia:

  1. Ihania, ihania aarteita. Tuollaisen keltaisen lampun tarviisin minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Lamppu on tosiaan aarre <3 Mä en vain osaa päättää, mihin se sopisi. Pelkään, et mun mieli muuttuu taas kymmeneen kertaan ja pian lastenhuoneen seinä on täynnä ruuvin reikiä =D

      Poista
  2. Siis voiko olla ihanampaa kuplan takapenkkiä? :D Wau!

    Itse katselin tuollaista tanhupurkkia joku aika sitten jossain kirpparilla, mutta hinta oli niin suolainen, etten ottanut sitä matkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mulla ei ole ollut varaa uusiin penkinpäällisiin, joten peitin rikkonaisen penkin vanhalla verholla. Etupenkkien päällä on mummolan vanhat keittiön matot =D Tyynyt on mummolasta, kaverilta ja maailmalta. Takapenkin takana oleva tavaratila on täynnä kukkia =) Tiiätkö, et mä oikeasti tykkään autostani ihan hirvittävästi =)

      Poista
  3. Ihania löytöjä kaikki, etenkin tuo lamppu on ihan ykkönen niin muotonsa kuin värinsä puolesta! Täällä kanssa yksi, joka rakastaa kaikkea vanhaa rompetta. Toistaiseksi pysyy komerot suhteellisen väljinä, kun opiskelijan kukkaro ei kaikkia ihanuuksia kestä :) Mittakupeista voisin olla kiinnostunut, niitä kun minulla on vain yksi ja leivontakärpänen on puraissut pahemman kerran. T. Juuson työkaverin emäntä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä olen niiiin kateellinen väljistä kaapeista! Meillä ei ole tainnut olla sellaisia koskaan =D

      Poista
  4. Keräilykuumeen Vantaa Areenan messuilla tässä kuussa iso kasa opetustauluja. Ebba Masalinin kasvitaulut 65 euroa kappale. Lisäksi muita tauluja, Helsinki,Tampere, Kanala, Hevostauluja, anatomia.....20-65 euroa. Kannattaa poiketa!

    VastaaPoista