perjantai 6. marraskuuta 2015

Työpöytä

"Ajattele suuria, mutta nauti pienistä."


Voi sitä onnenpäivää, kun kuopus muutti lastenhuoneeseen ja pääsin pikkuhiljaa rakentamaan itselleni työskentelynurkkausta makuuhuoneeseemme. Tuo nimi on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä eihän täällä mitään töitä tehdä, ei ainakaan sellaisia, joista maksettaisiin. Tämä on sellainen kotiäidin harrastusnurkka, jossa istun yleensä läppärin äärellä kirjoittamassa ja silloin tällöin ompelukone on seuranani. Kaikki napit ja nepparit ovat käden ulottuvissa ja jos iskee valtavan suuri helmihätä, minun ei tarvitse kuin ojentaa käteni ja tarttua purkkiin sen sijaan, että alkaisin etsiä niitä vaatehuoneestamme. Käsityökirjani on kaivettu kirjahyllyn uumenista samaan hyllyyn, jotta niitä on helppo selata vaikka vain nopeasti ja kaikki ihanat pilkkupurkkini olen saanut esille ilman, että piilottelisin niitä kaappieni kätköissä.

Työpöytäni on isoäitini vanha kampauspöytä, josta on vain peili otettu pois. Hylly on myös mummolan vanha, mutta se ehti tässä välissä olla jo 30 vuotta vanhempieni ullakolla. Lampun löysin isoisäni työhuoneesta ja se onkin vähän sen näköinen, että siihen on pari ruuvimeisseliä osunut. En kuitenkaan raskinut maalata sitä, sillä pidän siitä juuri tuollaisena hieman kolhuisena. Miljoonalokerikko ja äitini ompelutarvikelaatikoston pääsivät kirppikseltä löytyneen lehtihyllyn seuraksi seinälle. Kaikki aarteeni ovat esillä, mutta silti turvassa uteliailta pieniltä tutkimusmatkailijoilta ja minä istun kaiken tämän keskellä onneni kukkuloilla! Uskotteko, ettei riitä yksi kerta, kun olen ukkokultaani kiitellyt tästä ihanasta pienestä sopesta, jonka hän minulle on tehnyt.

Se on taas perjantai ja viikonloppu edessä. Aivan uskomatonta millaista vauhtia nämä viikot kuluvat. Tapaamme taas sunnuntaina ja näillä näkymin nallejen merkeissä. Virkkasin viime yönä viimeisen nallen osia puoleen yöhön ja toivon mukaan saan ne tänä iltana koottua, mutta nyt nostan taas hyvin mielin korkean ja hyvin epävakaan lehtipinon takaisin pöydän reunalle. Luultavimmin muistan vasta huomenna viedä teemukini pesukoneeseen ja karkkipaperit roskiin. Ei, työpöytäni ei ole näin siisti normaalisti. Hyvää viikonloppua sinulle!

20 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos =) Se on mun helmi ♥ Mä olen saanut sen 15-vuotiaana joululahjaksi =)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos =) Mun työpisteestä tuli huomattavasti viihtyisämpi, kun sain tuon valon. Se on vasta pari viikkoa ollut tuossa ja aikaisemmin jouduin tihrustaan kattolampun valossa, joka tulee vielä selän takaa. Iän myötä sitä on alkanut arvostaan niinkin yksinkertaista asiaa kuin hyvä työvalo =)

      Poista
  3. Oih, mikä ihanuus tuo ompelukone! Täällä havaittavissa myös samanlaista ajan katoamista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Miten musta tuntuu, ettei kouluaikoina viikot juosseet tällaista vauhtia. Ihan mukavaahan se on, että arki kuluu joutusaan, mutta eikö kellot voisi pysähtyä edes hetkeksi viikonloppuna =)

      Poista
  4. Onneksi oli tuo maininta, ettei ole yleensä niin siisti työpöytä :D Äsken tuossa (miten niin viime tingassa) hääräilin tuolla omassa varasto/ompeluhuoneessani ja kirosin itseäni, joka ei ollut laittanut kaavoja kiltsti takaisin kansioonsa. No, löytyihän se kadoksissa ollut kaavanosakin lopulta, mutta joo... materiaalia on huoneessani paljon ja se myös tuntuu ;)

    Hauska tuo nuppineulatyynysi, vaikka varmaan aluksi tuntuu aika oudolta pistellä nuppineuloja toisen päähän :D Ompelukoneesi on kyllä esteettisempi kuin meikäläisen 3 kpl koneita majoittuneena kukin omalle pöydänsivulleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä en ihan kehdannut kuva pöytää arkiasussaan. Mulla on paha tapa kerätä pöydän reunoille lehtipinoja ja toi mun työpöytä on se ruuhkaisin paikka, kun se on piilossa makuuhuoneessa =)

      Mä ompelen niin vähän, että olen pärjännyt tähän asti vain tuolla yhdellä koneella. Vitsit vois olla vähissä, jos ompelisin niin paljon, että tarvitsisin esim. saumurin. Onneksi virkkuukuokut vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuin ompelukoneet =)

      Poista
  5. Ai että miten houkutteleva työnurkkaus! Ompelukone on tosi hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Se on kyllä kymmenen kertaa mukavempi paikka työskentelyyn kuin keittiönpöytä ja kätevää, kun kaikki tarvittava on käden ulottuvilla =)

      Poista
  6. Onpa hieno työnurkkaus! Aarrehylly on aivan ihana myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mun on myönnettävä, että pidän itsekin tuosta aarrehyllystä =) Ihanaa kun saan säilyttää kaikkia äärimmäisen tarpeellisia nippeleitä sievissä peltipurkeissa, eikä ne ole vain kaapeissa ja komeroissa piilossa =)

      Poista
  7. Kiva "työpaikka" sinulla ja niin somasti kaikki paikoillaan. Näkisitpä tänne peräkamariin. Se on varasto, kässätyöpaikka, toimisto, vierashuone, lapsenlapsen huone, jotain varmaan unohtui mainita, ainiin kaaos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä suunnittelen vuoden vaiheeseen yhtä ompelutyötä ja voi olla ettei nurkkaukseni näytä silloin näin siistiltä. Säilytän ompelukonettani normaalisti omassa laatikossaan ja nostan sen esiin vain silloin kun ompelen sillä, joten voi olla, että kaaos on taattu, kun konetta tarvitaan useampana päivänä peräkkäin =)

      Poista
  8. Viihtyisä työnurkkaus! Neulatyynysi on hauska ja ompelukone on tosi kaunis ja niin ihanan värinenkin vielä! Noista lokerikoista tykkään myös kovasti. Itse löysin juuri tuollaisen keltaisen lokerikon kuin sinulla, mutta omani on pienempi. Kunpa vain saisi putsattua tuon lokerikon, jotta sais laitettua sen paikoilleen ja vaikka ottaneeksi siitä kuviakin blogin puolelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Onnea löydöstä! Näitä näkee aika harvoin kirpuilla. Turkoosin ostin huutokaupasta ja se taisi odottaa vuoden ennen kuin otin itseäni niskasta kiinni, siivosin sen ja se maalattiin =)

      Poista
    2. Kiitos! Lokerikkoja tosiaan näkee (liian) harvoin kirppareilla. Kotoisan kuuloista aikaansaamattomuutta, että vuosi meni, ennenkuin sait siivottua ja maalattua omasi :D Itselläni on joskus myös tapana viirata kaikkia projekteja, mutta tämän lokerikon sain onneksi nyt putsattua ja täytettyä näinkin pian löytämisen jälkeen. Sain siis vihdoin kuvattua lokerikon ja laiton sisälle kaikkia keittiössa tarvittavia pikkujuttuja ja kuvatkin löytyy nyt blogista (käy kurkkaa, jos kiinostaa :) )

      Poista
    3. Oi ihanaa! Mun on ihan ehdottomasti tultava kurkkaan!

      Poista
  9. Ihana ja symppis nurkkaus ja en ehkä kestä tuota ompelukonetta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Se on kyl aika ihana! Mulla on sen kanssa sellainen viha-rakkaussuhde. Pidän koneesta ihan hirvittävästi, mutta en juurikaan välitä ommella, joten se seisoo suurimman osan ajasta vaatehuoneessa omassa laatikossaan. Pitäisi ehkä ottaa tavaksi sen säännöllinen ulkoiluttaminen =)

      Poista