perjantai 18. syyskuuta 2015

Virkattu viirinauha




Hiemanhan tämän postauksen otsikko on harhaanjohtava, kun viirinauhani on vasta kasa kolmioita. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin siihen ratkaisuun, että yhdistän kolmiot nauhaksi vasta viimeiseksi. Olen kuitenkin jo pitkällä, kun kaikki 32 kolmioita on virkattu, päätelty ja silitetty. Niiden virkkaus on ollut aivan ihanaa, kun olen saanut heittää kaiken aivotoiminnan nurkkaan ja antaa vain koukun heilua. Olen istunut terassimme rottinkinurkkauksessa kukkien ympäröimänä ja nauttinut kesän viimeisistä lämpimistä iltapäivistä. Tänä aamuna olin samaisessa nurkassa aamiaisella ja kuuntelin, kuinka ukkonen jyrisi niin, että ikkunat helisivät. Eilen ukkokulta vei minut pitsalle ja istuin koukkuineni Pizzeria Napolissa. Ei, hän ei sanonut mitään! Hän ei edes tuntunut kiinnittävän huomiota siihen että tein käsitöitä ravintolassa. Voitteko uskoa? Mistä ihmeestä olen löytänyt noin mahtavan miehen?

Kolmiot aiheutti minulle ensin hieman päänvaivaa ja pari ensimmäistä päivää meni, kun hain kolmioiden oikeaa muotoa ja kokoa. Jos olisin virkannut kolmiot suoraan lisäten yhden silmukan molempiin reunoihin, niistä olisi tullut niin suuria, että viirinauhalleni olisi tullut pituutta yli neljä metriä. Päädyin virkkaamaan alkuun neljä ketjusilmukkaa, jonka jälkeen tein kolme pylvästä ensimmäiseen silmukkaan. Käänsin työn ja tein kaksi ketjusilmukkaa kerroksen ensimmäiseksi pylvääksi ja ensimmäinen pylväs heti kerroksen ensimmäiseen silmukkaan (tästä tulee kerroksen ensimmäinen lisäys). Virkkasin pylväitä normaalisti kerroksen loppuun ja toiseksi viimeiseen pylvääseen tein taas lisäyksen. Jatkoin lisäyksiä seuraavat kahdeksan kerrosta. Yhdennellätoista kerroksella lisäsin alussa normaalisti yhden silmukan ja kerroksen lopussa toisen (taas toiseksi viimeiseen pylvääseen), mutta virkkasin lisätyn pylvään seuraavan silmukan kanssa yhteen, eli kerroksella tuli vain yhden silmukan lisäys. Seuraavat viisi kerrosta tein näin. Catanialangalla ja kolmosen koukulla virkattuna yhdellä kolmiolla on korkeutta n. 14 cm ja kolmion kanta on n.13,5 cm leveä.

Nyt kun kolmiot on tehty, aloin virkata taas kirjaimia, joilla koristelen viirinauhan. Vaikka edellisestä kirjaintyöstäni ei ole kauaa aikaa, olin jo unohtanut, kuinka kirjaimia virkataan ja miten vaikeaa se on. Ensimmäistä kirjainta väänsin taas kaksi päivää, mutta muut olen tainnut saada parin tunnin tuskailun jälkeen. Elättelen toiveita, että saisin viirinauhani valmiiksi ensi viikolla, mutta nähtäväksi jää kuinka tässä käy. Nyt minun pitäisi alkaa penkoa kellaria ja pakata tavaroita sunnuntaita varten. Sain myyntipaikan Moron peräkonttikirppikseen ja romua lähtee nurkistamme isolla kädellä! Seuraavaksi voidaan leikkiä Kupla on lastattu-leikkiä. Mukavaa perjantai-iltaa ja aivan ihanaa viikonloppua! 


6 kommenttia:

  1. oi mitä värejä viirinauhassasia ja niin mahtavia nuo virkatut kirjaimet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Lankojen värit on kyl aivan ihanat =)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos =) Olisi ollut vain ihan liian fiksua kirjoittaa itselle ylös niiden silmukkamäärät. Mä olisin varmasti päässyt puolet helpommalla, kun ei olisi tarvinnut joka kerta arpoa niitä =)

      Poista
  3. Hauskoja kirjaimia, odotan valmista viirinauhaa, kolmioiden perusteella se on varmasti upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mua jännittää itseä ihan hirvittävästi miltä työ näyttää valmiina =)

      Poista