keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Neitsytpäivän touhuja



Minulla oli viime viikolla taas kolme touhun täyteistä neitsytpäivää puutarhassa. Kuukirjan ohjeiden mukaisesti pyrin käyttämään neitsytpäivät mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, sillä neitsytpäivänähän kaikki kasvaa. Hieman lastenhoito ja mieheni työt haittaavat puutarhaharrastustani, enkä voi viettää ympäri pyöreitä päiviä kasvimaalla. Onnistuin kuitenkin tekemään kaikki etukäteen suunnitellut puutarha-askareet. Alan ilmeisesti jo tottua siihen, että saan joka kerta puutarhaan päästessäni vesikuuron niskaani. Viimeisen neitsytpäivän rankkasadekkaan ei ajanut minua pois kasvimaalta.

Keväällä kylvetyistä kahdestakymmenestä pensaspavusta, vain muutama oli itänyt. Naapurini veikkasi, että kylvin pavut liian aikaisin. Voihan se olla, sillä toukokuussahan oli muutaman viikon pituinen kylmä kausi. Meillä ei ihan lunta satanut, mutta kaapeista kaivettiin uudelleen lapsille paksuja vaatteita. Olin kylvänyt härkäpavut liian tiuhaan ja harvensin ne siirtämällä taimet pensaspapujen tilalle. Kehäkukan taimia sain myös siirrellä hieman tasaisemmin. On ilmeisesti taito levittää kaikki itävät siemenet samaan kohtaan.

Kasvimaallani on kutsumattomia vieraita. Rucolan lehdet ovat täynnä pieniä reikiä, mutta syyllistä en löytänyt ja pinaattiani vaivaa ilmeisesti sama toukka, joka tuhosi kasvini viime vuonna. Kävin pikaisesti ostamassa samettiruusuja, jos niistä olisi hieman apua. En nyt oikein tiedä mitä teen. Viime vuonnahan menetin koko pinaattisadon, enkä haluaisi että tänä vuonna käy samalla tavoin. Menen illalla tutkimaan, jos löytäisin taimista toukat ja saisin niitä noukittua pois ennen kuin tekevät enempää tuhojaan. Olen niin onneton tuholaistorjunnassa. Vinkkejä otetaan vastaan!


Muutama viikko takaperin tomaatin taimien alalehdet alkoivat kellertyä ja kaivoin vuosi sitten ostetun ravinnepaketin esiin. Suosittelen, että mietitte kahteen kertaan ennen kuin ravitsette olohuoneessa kasvavia taimia luomuravinteella. Koko asuntomme haisi kalakasvattamolle eikä haju hälvennyt useista tuuletuksista huolimatta. En enää kestänyt hajua, vaan minun oli vietävä tomaatit ulos. Suurin osa tomaateista, paprikoista ja chileistä pääsivät kasvihuoneeseen ja loput sijoitin kuistimme eteen korokepenkkiin.

Samalla rytinällä vein pihalle myös kesäkurpitsoiden taimet. Kirjastohuoneemme taimihyllykössä on nyt melko tyhjää. Siellä on enää avomaankurkun ja kukkakaalin taimet. Lisäksi pari kesäkurpitsaa jäi vielä sisälle keräämään voimiaan ja sitruunamelissan taimia on ylimääräisenä. Olen kokonaan unohtanut vanhempieni kuistille sijoitetut asterit. Kuinkahan ne voivat? Äitini viherpeukalon tuntien taimilapsosilla ei ole mitään hätää.

Vaikka rakastan puutarhanhoitoa ja minusta on ihanaa touhuta taimien kanssa, enkä takuulla lopeta siemenistä kasvattamista tämänkään vuoden jälkeen. Joka vuosi olen kuitenkin yhtä helpottunut, kun taimet lähtevät sisätiloista ja saan huonekalut takaisin omille paikoilleen. Aikaisemminhan olen Minna Siltalan ohjeiden mukaisesti alkanut vasta kesäkuun 10. päivä ulkoiluttaan taimia, nyt heitin ne kertaheitoilla ulos. Minusta on tullut ihan selvästi hieman uhkarohkea puutarhuri. Toivottavasti en kadu tätä myöhemmin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti