sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Vuoden ekoteko: Mummolan verhot hedelmäpusseiksi.

Muistatteko tämän kuvan?

 
Vuoden ensimmäisessä kirjoituksessa paljastin hieman tämän vuoden suunnitelmiani ja tässä on yksi niistä (Lue alkuperäinen juttu tästä). Osallistuin Muovipussiton marraskuu -kampanjaan Facebookissa. Se onnistui osaltani muuten hyvin, mutta kaikki hedelmät ja vihannekset pakkasin kaupassa muovipusseihin. Kampanjan innoittamana otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin kestopussukat kaupparessuille, jotka minun on pitänyt tehdä jo vuoden päivät.

Tiedän ettei toiselta puolelta maapalloa raahattujen hedelmien syöminen ole kovin ekologista. Takaan kuitenkin lapsiemme vitamiinien saannin ennemmin tuoreilla hedelmillä ja kasviksilla kuin syöttäisin heille aamulla pillerit. Muuten ronkeli poikamme syökin kasviksia valtavasti. Meillä menee päivittäin kolmesta viiteen tuoretta hedelmää ja siihen päälle kasvikset. Voitte kuvitella millainen määrä meille oli kertynyt tyhjiä hedelmäpusseja.

Sain 14-vuotiaana joululahjaksi ompelukoneen josta en tuolloin välittänyt yhtään. Koulun koneissa oli hienoja kuvio-ompeleita ja minun koneellani ei pystynyt edes peruuttamaan. Mieleni muuttui ajan mittaan kuitenkin niin, että vanha Husqvarna on hyvä ystäväni vielä kahdenkymmenenkin vuoden jälkeen. Ainoastaan kerran olen joutunut korjauttamaan sen, kun en saanut konetta pysähtymään kuin repäisemällä johdon seinästä.

Ompelen todella vähän. Se johtuu varmasti siitä, ettei minulla ole kuin yksi puola jolle keriä alalankaa. Eikä minulla ole ylälankojakaan varten pieniä lankarullia vaan suuria saumuriin tarkoitettuja rullia tai vanhoja, littaantuneita pahvirullia. Onhan sen vähän hankalaa kun ompelua aloittaessa saan keriä alalangan lisäksi ylälangan suurista lankarullista. Monesti mietin, että onkohan tämä minun touhu tyhmää, hullun hommaa vai olenko vain niin pihi, etten raski ostaa uusia ompelulankoja ennen kuin vanhat on käytetty loppuun?


Harmikseni mummolani vanhat valoverhot ovat tylsiä valkoisia verhoja mutta niihin minun oli tyydyttävä. Olisihan minulla ollut pari vanhaa retroverhoa mutta niitä en raskinut leikellä ihan tähän tarkoitukseen.

Heti kun kummitusleikit oli leikitty ja olin saanut lapset unten maille, kävin saksieni kanssa verhojen kimppuun. Leikkasin suorakaiteen muotoiset kankaanpalat, joiden reunat ompelin siksak-ompeleella. Molempiin päihin ompelin nauhakujat ja lopuksi surautin reunat kiinni. Nauhoiksi kaivoin ompelulaatikkoni pohjalta nauhan pätkiä. Liukas kangas oli ihan kamalaa ommella. Yritin ottaa valokuvat hieman kauempaa, ettette huomaisi kuinka onneton oikeasti olen ompelemaan.


Ensimmäisellä kauppareissulla totesin, etteivät hintalaput pysy pussin kyljissä. Leikkasin vanhasta muovitaskusta palaset ja ompelin ne pussin kylkiin. Nyt hintalappu pysyy kiinni pussin kyljessä ja sen saa vielä helposti irtikin. Yksi pussi pussi painaa 10 g eikä mielestäni se ole kovin paljoa. Kangasta kuitenkin jäi vielä paljon ja suunnittelin tekeväni keväällä vielä toiset, hieman isommat pussit esim. kukka- ja keräkaalia varten. Ajattelin myös kokeilevani valoverhojen värjäämistä, sillä ne eivät todellakaan olleet enää valkoiset kun ensimmäisen kerran pyörivät kaupan liukuhihnalla.
 

8 kommenttia:

  1. Siis tämä on varmaan toteutettava itsekin. Niitä muovipusseja nimittäin kertyy hetkessä ehkä joku miljoona! Ja ihan mahtava ompelukone! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kummasti sitä kiintyy myös ompelukoneisiin. Tänä päivänä en vaihtaisi konettani mihinkään!

      Poista
    2. Ny vihdoin on mullakin verhoista tehdyt hedelmäpussit! :D Kiitos inspiraatiosta! :)

      Poista
    3. Kiitos Minna <3 et usko kuinka onnelliseksi tulin kommentistasi :)

      Poista
    4. Niin, on se oikeasti kumma, että noihin vanhoihin ompelukoneisiin kiintyy. Keittiön keräilyeristä jo kommentoinkin toisaalle, mutta työhuone on oma lukunsa myös. Minulla on aika uusi Janome kone. Sikakallis, mutta hyvä. Saumuri, kaksi neulekonetta (vanhaa), tonnin painava vanha ompelukone, jonka sain ilmaiseksi, niin kuin myös muut kolme ompelukonetta. Yhdestä vanhasta kuitenkin maksoin. Käsin veivattava Singer. Maksoin siitä 30 €. Siinä on ihana tikki ja muutenkin se on ilo silmälle.

      Poista
    5. Käsikäyttöinen Singer <3 Sellaisen mäkin haluaisin! Olen vain pariin törmännyt, mutta meille ei ole kumpikaan päässyt =)
      Olen viikon tahkonnut vanhojen lastenvaunujen parissa ja tykästyin päivä päivältä enemmän vanhaan koneeseeni. Saumurista haaveilen aina ommellessa, mutta näin vähäisillä ompeluilla se olisi varmasti turha hankinta =)

      Poista
  2. Upea ompelukone sinulla :) ja mahti idea!

    VastaaPoista