perjantai 2. maaliskuuta 2018

VIRKATTU TORKKUPEITTO: KALEVALA CAL


"Voittajat eivät koskaan luovuta, eivätkä luovuttajat koskaan voita."
    - Vince Lombardi




No nyt se on valmis! Kalevala-peittoni, jonka virkkasin värjäämistäni langoista. Aloin virkata peittoani elokuussa Calin alkaessa, mutta viime syksy oli niin kiireinen, etten pysynyt muiden tahdissa ja sain oman peittoni valmiiksi vasta tämän vuoden puolella.

 
Peittoprojektiin ryhtyessä olin kahdenvaiheilla, että virkkaanko peiton karkkiväreissä, joihin olin niin mieltynyt vai kasvivärjätyistä langoista, joita edellisen kesän jäljiltä oli kaapissa yllin kyllin. Päädyin jälkimmäisiin, koska Kalevala-aiheinen työ kuiskutteli kasvivärjättyjen lankojen perään. Alkuperäinen väripaletti muuttui työn edetessä ja lopulta käytin vähemmän keltaista ja otin mukaan enemmän sinisiä ja vihreitä. Kaikki peittoni langat ovat lupiineilla värjäämiäni seiskaveikkoja. Eri värit ovat syntyneet eri kasvinosista ja eri lämpötiloissa värjäämisestä.




Lankani kävivät niin vähiin, että jouduin tyytymään 24:ään palaan ja jätin tekemättä bonuspalat. Kun kaikki palat olivat valmiina, levitin ne kirjastohuoneen lattialle ja aloitin pari päivää kestäneen värileikin, kun hain paloille oikeat paikat. Halusin saada palat tasaisesti ympäri peittoa, niin ettei vierekkäin olisi saman värisiä tai pieniä ja isoja paloja - tässä oli oikeasti haastetta! Kun järjestys oli mieluinen, aloin yhdistää niitä Väinämöinen-nimisellä liitoksella. Ensimmäiseen kerrokseen hukkasin kaikki vihreät langanpätkät, mitä jäljellä oli, jotta varsinaiseen yhdistämiseen valitsemani vihreä lanka riittäisi koko peittoon. Yhdistämisen jälkeen siirryin reunoille.
 

Reunus on Sari Åströmin suunnittelema kaunis Pohjan Neito, joka jatkaa yhdistämisen verkkokuviota. Tämä oli ihana työ, kun minun tarvinnut miettiä, että millaisen reunuksen virkkaisin. Jouduin vain päättämään, että minkä värisenä sen tekisin. Koska jäljellä ei ollut enää kuin keltaista niin paljon, että se olisi riittänyt reunukseen, tein reunuksesta monivärisen. Se jatkaa paloissa käyttämääni värileikkiä ja ihan viimeiselle kerrokselle uhrasin lanka-aarteeni, epätasaisesti värjäytyneen kerän, jossa on paljon erilaisia sinisen ja vihreän sävyjä. Kalevala Calin ohjeiden mukaisesti yhdistämiseen ja reunukseen käytettävä lanka pitäisi olla ohuempaa, mutta koska minulla ei ollut värjättynä kuin seiskaveikkaa, käytin sitä. Virkkasin kolmosen koukulla silmukat niin napakasti kuin pystyin.
  


 
Koska palat olivat eri suunnittelijoiden käsialaa, ne olivat hyvin eri kokoisia ja -tyylisiä, joten valmis peitto näytti aluksi aika hurjalta. Isoimmat ja pitsiset palat kupruilivat, kun vieressä oleva tiiviimpi ja pienempi pala veti sen ryttyyn. Noudatin ohjeita ja pingotin peiton vielä valmiina, vaikka olin pingottanut jokaisen palan erikseen. Kostutin jumppamattojen päälle pingotetun peiton suihkepullolla ja jätin sen pariksi päiväksi tekeytymään. Pingotuksessa kaikki kuprut ja mutrut oikeisivat. Kaunis ja tässä peitossa äärimmäisen nerokas liitos korjasi palojen kokoerot, niin ettei niitä oikeastaan edes huomaa.

 
Lopputuloksena on äärimmäisen kaunis torkkupeitto, jota voin ylpeänä näyttää ja käyttää. Niin, poiketen muihin virkkaamiini peittoihin, pidän tämän itselläni! Peitto on kaunis! Rakastan sen värejä ja sen erilaisia ruutuja. Vaikka tuskailin monen palan kanssa ja purin niitä useaan kertaan, olen iloinen, että lähdin tähän mukaan. Olen pitänyt itseäni hyvänä virkkaajana, mutta peiton myötä opin muutakin kuin vain kärsivällisyyttä. Tämä on ollut mielenkiintoinen oppikoulu virkkauksen maailmassa ja tuonut mukanaan paljon uusia silmukoita ja tekniikoita. Nyt voin sanoa, että osaan virkata!




Mikä Kalevala Cal? Kalevala Cal on yhteisvirkkuuprojekti, joka toteutettiin täysin vapaaehtoisvoimin lahjana satavuotiaalle Suomelle. Sen tekoon osallistui 19 suunnittelijaa ja heidän lisäksi liuta muita korvaamattomia apukäsiä kuten koevirkkaajia ja kääntäjiä, sillä ohjeet käännettiin peräti seitsemälle kielelle. Osallistuin projektiin niin virkkaajana kuin suunnittelijana, sillä yksi peiton paloista, Neidon Kehrä on suunnittelemani. Lisää tietoa peitosta, sen suunnittelijoista sekä ohjelinkit löydät osoitteesta www.arteeni.fi/kalevalacal


Sydämellinen kiitos projektin vetäjille, Sarille ja Millalle ikimuistoisesta virkkuumatkasta Suomen kansalliseeppoksen maailmaan. Suuri kiitos myös koko Kalevala-tiimille yhteistyöstä! Erityiskiitos jokaisesta virkatusta Neidon Kehrästä, jonka olen saanut nähdä. Jokainen niistä on tehnyt minut äärimmäisen onnelliseksi ♡






Lisää kasvivärjäyksistäni voit lukea täältä:
Sinistä ja vihreää lupiinista
Kesän kasvivärjäykset
Kasvivärjäyksen taikaa

34 kommenttia:

  1. Aivan järisyttävän upea! Nuo langat <3. Ja niiden sommittelu <3. Ja tuo reunuskin näköjään toimii monivärisenä, ainakin jos langat on värjätty lupiinilla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari <3 Reunus olisi ollut vielä parempi, jos olisin saanut siihen vähän eri sävyistä vihreää, mutta jouduin virkkaamaan sen niillä väreillä, mitä jäljellä oli =)

      Poista
  2. The Kalevala CAL was an interesting project and fun to crochet. You blanket is beautiful and the colors are well composed.Congratulations!
    Ida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank You Ida <3 This is very special blanket for me because I have dyed all these beautiful yarns with lupin flowers and leaves <3

      Poista
  3. Seuraan aina kunnioituksella näitä suuria projekteja. Hienoa työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Hiemanhan tämä venyi pitkäksi projektiksi ja tehdessä vannoin, että seuraavaksi virkkaan isoäidinneliöitä, mutta kummasti tuo mieli huutelee uuden peiton perään =)

      Poista
  4. Kaunis on peittosi. Jokainen pala peitossa on taideteos, samoin tuolla linkissä olevat palat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rantapuikko =) Ne kehrät ovatkin upeita <3 Mun pitäisi varmaan tehdä uusi kokoelmapostaus kohta, kun uusia on tipahdellut koukuilta =)

      Poista
  5. Aivan mielettömän ihanat värit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Nyt vain peukut pystyyn, että tuo sininen pitää värinsä. Lupiinis sinisillä väreillä on se riskinä, että ne haalenee...

      Poista
  6. Siis tuo on kaunein ikinä näkemäni peitto! Ja tuo värimaailma on niin kaunis<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sama meelt! Uskumatult hoolikalt heegeldatud veel kõigele lisaks. Kaunis, väga kaunis!

      Poista
  7. U-P-E-A, ei voi sanoa! Oma peittoprojekti vielä alkutekijöissään. Ja hyvä tietää tulevan varalle, että erikokoiset palat oikenevat pingotuksessa ja yhdistämisen voi tehdä samalla langalla kuin palatkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari <3 Tuo Väinämöinen pelastaa kyl palojen kokoeroilta! Mulla taisi olla isoimman ja pienimmän palan välillä parikin senttiä koko eroa, mutta ei se näy valmiissa peitossa =)

      Poista
  8. Ihana ja harmoninen lopputulos! :)

    VastaaPoista
  9. Ei taida virkattu peitto enää upeammaksi tulla. Ihanat värit ja plussana vielä itse värjätyt langat. Oikea aarre!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saija <3 Olen kyl ikionnellinen, että lähdin tekemään peittoa kasvivärjäämistäni langoista! Itse asiassa nämä värit kolahti niin paljon, että suunnittelen jo uutta peittoa ja siihen värejä. Ennen kuin aloitan, niin mun pitää päästä patojen ääreen ;)

      Poista
  10. Huikean hieno peitto, upea väriharmonia!

    VastaaPoista
  11. Siis nämä sun värit on niin käsittämättömän hienot! Olen pitkin päivää palannut monta kertaa katsomaan tätä! FBssä totesinkin, että peittoprojekti oli hieno ja olen ylpeä omastani, mutta mielestäni nämä, jotka on tehty itse värjätyillä langoilla ansaitsevat vielä korokkeelle noston! Aivan upea tämä ja muutma muu, jonka olen nähnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Musta on ihanaa nähdä, miten paljon ja miten erilaisia peittoja ihmiset ovat tehneet. Jokainen on oikea taideteos <3 Olisi hienoa nähdä sinunkin peitto <3 Oletko laittanut sen kuvan Kalevala Cal -ryhmään?

      Poista
  12. En osaa enää lisätä mitään uutta, sillä aiemmat ovat kommentoineet jo kaikki ajatukseni julki :D Sen vaan sanon, että tästä ei voi peitto oikein kauniimmaksi enää muuttua. Siinä näkyy rakkaus käsitöihin ja paneutuminen virkkaukseen. Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia <3 Tälle peitolle ei tosiaan kannata laskea työtunteja, kun ajattelee, että hommat ovat alkaneet sieltä lupiinipellolta <3

      Poista
  13. Tämä peitto on aivan upea! Todella taidokasta käsityötä ja tykkään kasviväreistä kovasti. Voit olla super ylpeä taidoistasi!

    VastaaPoista
  14. Raelly nice!!! I am still working on my second one. My first was one color and now Iam working on the Tunturi colors.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Ritva <3 I hope that some day I crochet one color blanket too! They are really beautiful <3

      Poista
  15. Aivan käsittämättömän upea lopputulos! Täydellinen sommittelu, värimaailma, viimeistely ja vieläpä itse värjätyistä langoista. Peittoa vois tuijottaa ihan loputtomiin. Taidolla ja rakkaudella virkattu peitto<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ kiitos ♥ kiitos ♥ Se tosiaan on rakkaudella tehty ja täynnä muistoja. Peitto muistuttaa kaikista viime kesäisistä lupiinien hakureissuista poikien kanssa ja värjäilyistä terassilla ♥

      Poista
  16. Todella upea! Peitto ja suunnittelemasi peiton osa!

    VastaaPoista