KÄSITYÖHARRASTAJAN PAHIN PAINAJAINEN

"Kaikesta, mitä meille tapahtuu, voimme tehdä joko onnemme tai onnettomuutemme."
- Benjamin Franklin

Mikä on pahin painajaisesi kässäharrastajana? Se että lempparipuikot tai koukku katkeaa? Ompelukone tilttaa tai langat loppuu maailmasta? Arvaa, mikä on minun pahin painajainen? Se on se, että lankavarastooni ilmestyy kutsumattomia vieraita! Suunnittelen käsityöyrittäjäksi ryhtymistä ja haaveenani on, että kudon kodintekstiilejä ja jonain päivänä värjään vaikka sinunkin lankasi, joten ymmärrät varmasti, että otan tämän asian hyvin vakavasti.

Olen ostanut paljon lankoja ja kankaita kirppiksiltä ja huutokaupoista. Olen pelastanut niitä mummolan vintiltä ja saanut niitä tutuilta. Olen aina pitänyt periaatteen, että kaikki kankaat pestään ennen kuin tuon ne sisään taloon ja langat, erityisesti villat pakkaan pusseihin. Vähän aikaa sitten kävi niin, että ostin isomman määrän villalankoja ja koska niitä oli niin paljon, jätin ne ulos muovilaatikohin. Myöhemmin menin kahvikuppini kanssa tarkistamaan lankoja ja sieltä löytyikin kuoriaisia, jotka tarkemman tutkimisen jälkeen osoittautuivat vyöihrakuoriaisiksi.

Tekstiilituholaisten kuten vyöihra-, turkis- ja museokuoriaisten sekä vaatekoiden toukat syövät ravinnokseen villaa, turkiksia ja höyheniä. Ne eivät tuhoudu yhden yön pakastuksella vaan vaatii pidemmän ajan jakson kylmässä tai kunnon saunottamisen. Välttääksesi tuholaisten leviämisen sinun kannattaa huomioida, että miten ja missä säilytät lankojasi. Ulla-neuleen sivuilta löytyy loistava artikkeli aiheesta, jonka suosittelen jokaisen käsityöharrastajan lukemaan (tässä linkki artikkeliin) ja Hyönteismaailman sivuilta löytyy hyvät tunnistusohjeet ja kuvat niin kuoriaisista kuin koista (tässä linkki Hyönteismaailman sivuille). 

 

Minulla kävi aivan uskomaton tuuri, että sain tekstiilituholaiset kiinni ennen kuin päästin niitä kotiimme. Niin kurjalta kuin asia silloin tuntuikin, niin näin jälkikäteen olen hyvillä mielin tästä herätyksestä. Tämä on sellainen asia, jota ei parane ottaa liian köykäisesti. Niin ihania kuin vanhat  lankakorit ovatkin, niin ne eivät ole parhaita paikkoja lankojen säilytykseen. Tämän tapahtuman jälkeen pakkasin lankani tiivisiin muovilaatikkoihin ja kirppislankojen kohdalla harkitsen kahteen kertaan, että tarvitsenko niitä todella. Rakkaimpia lanka-aarteitani olen alkanut ottaa esille, jotta saisin ne mahdollisimman pikaisesti käyttöön. Voin vaikka vannoa, että niistä on enemmän iloa päällä kuin kaapissa.

 

Kuvien langoissa ei ole muita ötököitä kuin yksi eksynyt mehiläinen.