sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kehruuta ja virkkausta LankaRiehassa









Minna kehrää lankaa Helmi-koiran karvasta.
Vasemman puoleiset koiran karvasta kehrättyä lankaa ja muut lampaan villasta.
Merinoa ja kotimaista angoraa karstattavana.
Sähkörukissa merinoa ja angoraa.
Minna Backman ja Molla Mills
Tämä postaus on taas täynnä kuvia, mutta en vain yksinkertaisesti pystynyt karsimaan niitä enempää. Niin paljon on näytettävää. Kävin perjantaina ihastelemassa lankoja Toikan LankaRiehassa. Toika on 115-vuotias Akaalainen perheyritys, jonka valikoimasta löytyy lankojen ja kuteiden lisäksi käsityötarvikkeita kangaspuista virkkuukoukkuihin. Paikalla oli myös Virkkuri-kirjoistaan tuttu Molla Mills sekä käsityöläinen Minna Backman. Minun piti vain pikaisesti käydä lankakaupassa ja kiertää sen jälkeen paikalliset kirppikset läpi, mutta huomaamattani istuin lankakaupassa yli kolme tuntia. Hyvässä seurassa ajankulu katosi täysin.

LankaRiehassa pääsi äänestämään paikallislehden järjestämän villasukkakilpailun komeinta sukkaparia ja Minna Backman esitteli kehruuta. Hän kehräsi sähkörukilla uniikkeja pätkävärjättyjä lankoja merinovillasta ja angorasta. Helmi-nimisen mittelspitzin karvoista syntyi poljettavalla rukilla helmilankaa. Innostuin Minnan näytöksestä sen verran paljon, että odottelen hänen viestiään seuraavasta kehruukurssista ja ihastuin koirankarvalangasta niin paljon, että ystäväni pääsee keräämään koiransa karvat talteen.

Molla Millsin Virkkuri-kirjat ovat olleet jo pitkään toivelistallani, joten ostin kotiinviemisiksi niistä toisen. Ajattelin, että ostamalla yhden kirjan kerralla, pystyn paneutumaan siihen huolellisemmin. Kunhan saan kesken olevan torkkupeiton käsistäni, lupaan viettää ainakin yhden illan kirjan parissa ja tutustua siihen ihan rauhassa. Lankariehan tarjoukset olivat sen verran hyviä, että ostin myös muutaman kerän ihanaa puuvillalankaa ja merinovillaa. Merinon ostin lahjaksi, mutta tekeekö yhdestä 50 g vyyhdistä mitään? Pitääkö minun lähteä uudelleen lankaostoksille?


12 kommenttia:

  1. huokaus! Miten ihanaa värimaailmaa ja lankapaljoutta.... valitettavasti kaukana...Molemmat Millsin kirjat olen ostanut tyttärelleni lahjaksi innostamaan virkkaamisen pariin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toikasta ei kyl värit lopu kesken. Siellä käyminen on aina yhtä piristävää väriterapiaa. Heillähän on verkkokauppakin, mutta eihän se ole sama asia kuin käydä paikan päällä lankakaupassa =) Ainakin mulle lankojen hypistely ja kerien puristelu on käynnin kohokohta.

      Mulla on haaveena, että ostan myöhemmin toisenkin Virkkurin tai siis sen ensimmäisen. Mä oon vähän väliä vilkuillut kirjaa varovaisesti, mutta en oo uskaltanut vielä sen enempää tutkia sitä. Pelkään, että tässä jää pian torkkupeitot tekemättä jos alan nyt selata sitä =)

      Poista
  2. Kiva postaus ja ihania lankoja! Tuollaiset tapahtumat ovat niin kivoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Pystyin yllättävän hyvin hillitsemään itseni noiden lankojen keskellä. Sitä tuppaa aina vähän villiintyyn kun on käymässä lankakaupassa.

      Tapahtuma oli kyl aivan mahtava! Tämmöisiä saisi olla useammin =)

      Poista
  3. Nuo oranssit ja vihreät matonkuteet näyttää niiiin herkullisilta. Pitäisi keksiä niitä varten joku projekti ihan vain, että saisi syyn kuskata pari vyyhtiä kotiin. Koirankarvalanka kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Materiaalia olisi kaikki nurkat ja sohvanaluset pullollaan, harmi vain että saisi aikaiseksi vain mustaa lankaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin ostoksille! Mulla on kans haaveena, et joskus vielä virkkaan maton!

      Meillä tuppaa kans oleen tuota koiran karvaa ja kohta sitä on vielä enemmän, kun kevät koputtelee jo oven takana. Mutta meidän ranskisten karva ei kai tuohon sovi, ku se on tommoista lyhyttä piikkiä. Tars olla joku pehmeämpi turkkinen =)

      Poista
  4. Mahtavat valikoimat tuossa kaupassa. Pitää laittaa nimi muistiin jos joskus lomareissuilla vaikka pääsis poikkeamaan.
    Hauskan näköistä tuo kehrääminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyl kannattaa! Kehruu oli kyl leppoisaa seurattavaa ja kuulemma todella rentouttavaa. Mä ajattelin kokeilla joku kerta kehruuta, ku rukkikin löytyy kellarista =)

      Poista
  5. Kiitos kuvista ja tarinasta. Oispa ollu kiva olla mukana. Mun kangaspuut ja rukki on ostettu Toikalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavan kerran sit tulet sinäkin. Mulla on haaveena kans saada omat kangaspuut, mut sitä ennen tarvii ostaa isompi talo =)

      Poista
  6. Kiitos kehruukuvista! En itse päässytkään harmikseni paikalle, mutta nämä vähän auttaa. Toivottavasti näitä tapahtumia tulee vielä lisää! Koirankarvasta kehrätään tosi lämpimiä lankoja eikä tarvi muuta kuitua edes mukaan välttämättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi harmi! Oli kyl aivan ihana tapahtuma. Mä en ole ihan varma, olikohan viime keväänä samanlainen.

      Mulla on mielikuva, et oon aikaisemminkin kuullut jossain tv-ohjelmassa koirankarvalangoista, mut ikinä ennen en ole niihin törmännyt tälläin livenä, enkä ole päässyt hypistelemään niitä. Harmi, ettei näistä meidän koiruuksista taida olla lanka-aineeksi, mutta kaverilla on semmoinen pehmeä karvapallo, jonka karvasta varmasti saisi kehrättyä lämpimät lapaslangat =)

      Poista