Tänä viikonloppuna järjestettiin Helsingin messukeskuksessa
Kevätmessut. Tiesin, että tapahtuma joka sisältää viidet messut on suuri, mutta
en ihan ymmärtänyt, että kuinka isosta tapahtumasta oikein oli kyse. Helsingin
messukeskuksen täytti Kevätpuutarha, Oma Koti, Oma Mökki, Sisusta! ja Lähiruoka&Luomu
–messut. Pääsin messuille vain perjantaina, vaikka nähtävää olisi ollut niin paljon, että messuilla olisi huomaamatta vierähtänyt useampikin päivä.
Kevätpuutarha-messut olivat minun ykköskohteenani ja taisin viettää siellä suurimman osan ajastani. Kiersin muutamaan otteeseen
yleiskoristelualueen läpi ja ihastuin Perinnepihaan. Se oli niin viihtyisä,
että olisin koska vain huolinut pihastamme samanlaisen. Pihassa oli kaunis kasvihuone ja lisäksi sieltä löytyi kannelliset kasvilaatikot, riippumatto,
vanhasta eur-lavasta tehty yrttihyllykkö ja lintujen juoma-allas, joka on
ensi kesänä meidänkin pihaan tehtävä ehdoton hankinta. Lapsiperheenpiha oli myös hieno. Se heräsi eloon iltapäivällä, kun siellä istui vanhempia
katselemassa lastensa leikkejä hiekkalaatikolla.
Hyötykasviyhdistyksen osastolta kävin ostamassa vähän lisää
siemeniä, joita en kyllä olisi tarvinnut yhtään enempää. Mukaani tarttui
lipstikan, lakritsakasvin, lehtikaalin ja munkkineilikan siemeniä. Samalla sain
vinkkejä tomaatin kasvatukseen, sillä viime keväänä käyttämäni luomulannoite sai
koko asuntomme haisemaan kalakasvattamolta enkä tänä vuonna ajatellut hajustaa
kotiamme samaan tapaan. Oli ilo vierailla yhdistyksen osastolla, sillä olen parina
keväänä tilannut heiltä siemeneni ja olen ollut tyytyväinen yhdistyksen
nopeisiin toimitusaikoihin ja messuillakin sain hyvää palvelua.
Yhdeltä lukuisista taimi-, sipuli- ja siemenkauppiaista ostin takapihamme kukkapenkkiin erilaisia daalioita ja yhden iriksen. Punaisen Ristin Kontin osastolta löysin vanhan englantilaisen tarjottimen ja kirjakauppiaalta löytyi Caitlin Sainion virkkauskirja. Aivan upea yllätys oli, kun törmäsin messuilla Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä
ja metsänhoidossa –kirjan suomennoksen kustantajaan ja sain häneltä
mukaani luettavaksi Yläkuu ja alakuu –kirjan ja Wanhan ajan kuukalenterin. Lämmin kiitos Annelle kirjasta ja kalenterista. Ahmin
kirjan jo puoleen väliin kotimatkallani ja paneudun siihen ajatuksella myöhemmin.
Minun piti seurata Skills-kilpailua, tutustua saunayogaan, rakentaa
pölyttäjille asuintiloja ja kuulla mehiläisten hoidosta, mutta kaikki
suunniteltu unohtui. Kaikki ihanat sidontanäytökset menivät ohi ja satuin vain
näkemään muutamia puketteja vilaukselta kun niitä huutokaupattiin. Messut
olivat upeat ja kiertäessäni alueella, en voinut olla ihmettelemättä sitä työn
määrää jonka näytteilleasettajat ja messujärjestäjät ovat tehneet rakentaessaan
tapahtumaa. Koska messuilla oli niin paljon nähtävää ja kuvattavaa, jätän
parhaat palat seuraavaan postaukseen. Silloin ihastellaan kukkia ja vain niitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti