Makuupusseja ja vilttejä

Eräänä päivänä äitini soitti minulle ja kertoi löytäneensä putkikassin, jonka sisällä oli pieni makuupussi ja viltti. Kassi kuului luultavimmin anoppilleni, sillä äitini ei ollut nähnyt sitä aikaisemmin. Anoppini maallinen omaisuus arkistoitiin vuosia sitten vanhempieni ullakolle. Ullakkoa on tyhjennetty ja siivottu pitkin äitiyslomaani ja luulin käyneemme jo läpi kaikki hänen tavaransa.

Pieni makuupussi ja viltti? Tiesin kyllä mistä anoppini sellaiset on saanut. Voisikohan ne olla ne? Voisikohan minulla oikeasti käydä niin hyvä tuuri? Elättelin toiveita kuitenkin varautuen pettymään. Äitini toi kassin meille, hitaasti avasin vetoketjun ja hengitystä pidätellen kurkistin sisään. Voi kyllä, kyllä, KYLLÄ!!! Kassin sisältä paljastui mieheni äitiyspakkauksen makuupussi ja viltti. Ja koska mieheni on syntynyt vuonna -78, nämä aarteet olivat nalle-makuupussi ja aurinkoviltti!

Pari kirosanaa livahti suustani kun muistin aikaisemmin maksaneeni maltaita näistä aarteista, mutta ne eivät ole läheskään näin hyvässä kunnossa. Mieheni makuupussi on lähes uuden veroinen ja vilttikin ehjä, tosin hieman nukkaantunut. Ja onhan näillä aarteilla huomattavasti suurempi tunnearvo kuin netistä ostetuilla tavaroilla.

Eikö olekin upeita? Ymmärrätte varmasti miksi olen näistä näin innoissani? Alla olevan kuvan alimmainen makuupussi on omasta äitiyspakkauksestani. Se ei ole läheskään niin upea kuin millainen miehelläni on ollut.

 

Esikoisellamme on ollut pienestä pitäen käytössä oma makuupussini ja nyt kuopuksemme saa mieheni vanhan. Oman äitiyspakkaukseni viltti ei ollut niin kaunis kuin miehelläni, joten olen ostanut myös esikoisellemme aurinkoviltin. Aikaisemmin ostamani elämää nähneen nalle-makuupussin ja viltin saan myydä pois, sillä aurinkovilttejähän meiltä löytyy jo kolme. Eiköhän yksi ole nyt liikaa?