LANGANSÄÄSTÄJÄN PUIKKOVIRKATTU HUIVI SIS.OHJE

 

Virkkasin puikkovirkkaus-tekniikalla itselleni huivin luonnonväriaineilla värjätystä Novita Woolista ja huivista tuli heti yksi lemppareistani. Nimesin huivini Langansäästäjän huiviksi, koska siinä säästyy lankaa kapeiden päiden ansiosta. Omaan huiviini meni Novita Woolia 135 grammaa ja muhkeisiin tasseleihin 15 grammaa. Tasselit pyöräytin vanhan muistikirjan ympärille ja ompelin huivin päihin.

Puikkovirkkaus tai toiselta nimeltään varrasvirkkaus on pitsimäinen virkkaustekniikka, jossa nostellaan lankalenkkejä puikolle, harjanvarrelle tai viivottimelle. Seuraavalla kerroksella lankalenkit virkataan halutun kokoisiksi nipuiksi. Tekniikkaa varten tarvitaan siis perinteisen virkkuukoukun lisäksi paksu puikko. Englanninkielinen nimi Broomstick Lace eli harjanvarsipitsi kuvaa tekniikkaa oikein hyvin. 

Puikkovirkkauksessa käytetyn puikon paksuus määräytyy langan paksuuden ja sen käyttökohteen mukaan. En ole löytänyt suomenkielisistä teoksista ohjeistusta puikon valintaan, mutta eräässä englanninkielisessä Youtube-videossa sanottiin, että 25 mm puikko sopii Bulky ja medium -vahvuisille langoille. 15 mm puikko pitäisi sopia light/dk-vahvuiselle. Bulkyn ja mediumin välillä on kuitenkin jo sen verran iso ero, että suosittelen lämpimästi kokeileen eri vahvuisia puikkoja. Käyttökohde ja materiaali ovat ne jotka viime kädessä määrittelevät työvälineet. Mielestäni 20 mm puikko on ihan hyvän paksuinen seiskaveikalle. Jos haluat tehdä pitsimäisempää, ota isompi puikko.

 

 

Puikkovirkkasin huivini 4 mm koukulla ja 17 mm puikolla Novitan Woolista, jonka olen värjättynyt vuonna 2016 Anna Vaskon (Aurinkokehrä) luonnonvärityöpajassa. Langan värit ovat peräisin kokenillista, krapista ja resedasta. Tämä lanka on minulle erityisen tärkeä ja se on odottanut arvoistaan käyttökohdetta vuosia, sillä se on ihan ensimmäinen kosketukseni luonnonväreihin ja kasvivärjäykseen. Kurssin innoittamana aloitin seuraavan kesänä kasvivärjäyksen, joka on jatkunut näihin päiviin asti rönsyillen välillä ekoprintin puolelle.

Tämäkin huivi tuli tämän kevään virkkauskursseilleni mallityöksi ja jaoin huivistani vaihekuvia somessa. Somekanavieni seuraajat ihastuivat huivimalliin ja pyysivät ohjetta, joten enhän voinut kieltäytyä. Jos virkkaat huivin ja jaat sen kuvan somessa, tägääthän minut julkaisuihin. Olisi ihana nähdä huivisi!

Ihanaa viikonloppua ja mukavia virkkaushetkiä puikkovirkkauksen parissa. Jos kaipaat neuvoa ohjeen kanssa, niin kommentoi alle - näin muutkin saavat apua, jos taistelevat samassa kohdassa.

Jos haluat kokeilla lisää puikkovirkkausta, niin pari viikkoa sitten julkaisin puikkovirkattujen lasinalusten ohjeen. Lasinalusten ohjeen löydät täältä: Puikkovirkatut lasinaluset.

Olen aikaisemmin tehnyt puikkovirkkaamalla pienen laukun, jonka löydät täältä: Puikkovirkattu pikkulaukku.

Youtube-video, josta bongasin ohjeen miten valita oikean kokoinen puikko, löytyy täältä: Youtubeen.

Ihanan luonnonväreillä värjätyn huivilankani löydät täältä: Luonnonvärityöpajassa.

LANGANSÄÄSTÄJÄN PUIKKOVIRKATTU HUIVI: OHJE

Huivi on virkattu Novita Wool -langasta 4 mm koukulla ja 17 mm puikolla. Huivin kirjava kuvio syntyy langan värityksestä, mutta voit tehdä huivin melkein mistä vain langasta. Puikon koko määräytyy langan vahvuuden mukaan – mitä paksumpi lanka, sitä paksumpi puikko.
Lankaa huiviin kului n. 150 g. Mallihuivi ilman tasseleita painoi 135 g.

HUOM! Kun olet saanut huivista riittävän leveän, punnitse paljonko siihen on mennyt lankaa. Näin osaat arvioida langanmenekkiä toisessa päässä ja voit virkata huivista mahdollisimman pitkän.

Lyhenteet:
krs -kerros
kjs - ketjusilmukka
ks -kiinteäsilmukka

Virkkausohje:

Virkkaa alkuun 4 kjs:a.

1. krs: Ota neulepuikko/harjanvarsi vasempaan käteen ja venytä koukulla oleva silmukka puikoille. Vie koukku seuraavasta silmukasta, ota lanka koukulle ja venytä se puikoille. Tee tämä vielä kaksi kertaa. Puikolla pitäisi olla nyt 4 silmukkaa.

2. krs. Vie koukku neljän puikolla olevan lenkin läpi, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Ota lanka uudestaan koukulle ja vedä koukulla olevan silmukan läpi. Virkkaa lenkkien yläreunaan 8 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Älä käännä työtä!

Kerroksella on 1 lankanippu, jonka ympärillä on 8 ks.

3. krs. Venytä koukulla oleva silmukka ja nosta se puikoille Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Toista kerros loppuun. Puikolla pitäisi olla nyt 8 silmukkaa.

4. krs. Vie koukku neljän puikolla olevan lenkin läpi, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Ota lanka uudestaan koukulle ja vedä koukulla olevan silmukan läpi. Virkkaa lenkkien yläreunaan 6 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Vie koukku seuraavien neljän lenkin läpi ja virkkaa niiden yläreunaan 6 ks ja siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta.

Kerroksella on nyt 2 lankanippua ja 12 ks.

5. krs. Venytä koukulla oleva silmukka ja nosta se puikoille. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Toista kerros loppuun. Puikolla pitäisi olla nyt 12 silmukkaa.

6. krs. Vie koukku neljän puikolla olevan lenkin läpi, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Ota lanka uudestaan koukulle ja vedä koukulla olevan silmukan läpi. Virkkaa lenkkien yläreunaan 6 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Vie koukku seuraavien neljän lenkin läpi ja virkkaa niiden yläreunaan 4 ks. Vedä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Vie koukku seuraavien neljän lenkin läpi ja virkkaa niiden yläreunaan 6 ks. 

Kerroksella on nyt 3 lankanippua ja 16 ks.

7. krs. Venytä koukulla oleva silmukka ja nosta se puikoille. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Toista kerros loppuun. Puikolla pitäisi olla nyt 16 silmukkaa.

8. krs. Vie koukku neljän puikolla olevan lenkin läpi, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Ota lanka uudestaan koukulle ja vedä koukulla olevan silmukan läpi. Virkkaa lenkkien yläreunaan 5 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. *Vie koukku seuraavien neljän lenkin läpi ja virkkaa niiden yläreunaan 5 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta.* Toista *-* vielä 2 kertaa. 

Kerroksella on nyt 4 lankanippua ja 20 ks.

9. krs. Venytä koukulla oleva silmukka ja nosta se puikoille. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Vie koukku seuraavan ks:n takareunan ali, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Nosta silmukka puikolle. Toista kerros loppuun. Puikolla pitäisi olla nyt 20 silmukkaa.

10. krs. Vie koukku neljän puikolla olevan lenkin läpi, ota lanka koukulle ja tuo läpi. Ota lanka uudestaan koukulle ja vedä koukulla olevan silmukan läpi. Virkkaa lenkkien yläreunaan 5 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Vie koukku seuraavien neljän lenkin läpi ja virkkaa niiden yläreunaan 5 ks. Siirrä ks:lla yhdistetyt lenkit pois puikolta. Virkkaa seuraavien neljän lankalenkin ympärille 4 ks. Virkkaa kahden viimeisen neljän lankalenkin ympärille 5 ks.

Kerroksella on nyt 5 lankanippua ja 24 ks.

Jatka näin, että virkkaat jokaisella parillisella kerroksella 5 ks kahteen ensimmäiseen neljän langan nippuun ja kahteen viimeiseen 5 ks. Näiden väliin tuleviin neljän lankalenkin nippuihin tulee 4 ks kuhunkin. Silmukoiden määrä lisääntyy joka kerros neljällä.

Kun työ on halutun levyinen, lopeta lisäyksien tekeminen. Virkkaa aina jokaiseen neljän lankalenkin nippuun 4 ks. Mallihuivissa on 15 lankanippua ja 60 ks. Jatka suoran puikkovirkkauksen tekemistä niin pitkään, kunnes huivi on halutun pituinen. Jos sinulla on vahingossa ylimääräisiä lankalenkkejä tai liian vähän niitä, älä välitä! Kukaan ei huomaa, vaikka huivissa on pari lankanippua, joissa on kolme tai viisi lankalenkkiä. Jos huomaa, katsoja on varmasti jo liian lähellä.

Huivin kaventaminen:
Huivi kavennetaan siten, että jokaisella parillisella kerroksella ks:t vähenevät. Vedä lankalenkit puikolle kuten aikaisemmin, mutta virkkaa neljän lankalenkin ympäri vain 3 ks:a neljästi kerroksen aikana. Tee tämä aina hieman eri kohdissa. Kun työssä on enää kolme neljän langan lankalenkkiä, virkkaa niihin kaikkiin 3 ks (yht. 9 ks). Nosta seuraavalla kerroksella 9 lankalenkkiä puikolle. Jaa nämä kahdeksi nipuksi ja virkkaa kumpaankin 3 ks. Viimeisen kerroksen lenkalenkissä on 6 lankaa, joiden ympäri virkataan 3 ks.

Päättele työ. Pingota kevyesti ja tee päihin tasselit. Kietaise kaulaan ja kanna huiviasi ylpeänä!

EKOPRINTATUT KASSIT

 

 

  

 

 

Ekoprint on kankaankuviointimenetelmä, jossa kasvien muotoja ja värejä siirretään kankaalle. Kuvioin viime syksynä ekoprint-menetelmällä lakanavahvuisia puuvillakankaita, joista ompelin myöhemmin kasseja. Kankaiden kuviot ovat syntyneet oman pihan ja tienvarren tutuista kasveista. 

Ekoprinttausta on monenlaista, mutta itse olen käyttänyt näissä Irit Dulmanin menetelmää, josta pidän eniten. Keräsin kasveja, joiden kuvioista pidän ja jotka tiesin sopivan ekoprinttiin mm. lupiinia, sananjalkaa, pietaryrttiä ja villiviiniä. Asettelin kasvit esikäsitellylle puuvillakankaalle ja levitin päälle kateku- ja kastanjaliemessä kastellun puuvillaisen peittokankaan. Kateku antaa tumman ruskeaa väriä ja kastanjalla saa melkein mustaa. Käärin kankaat puukeppien päälle rullille ja sidoin tiukoiksi paketeiksi, jotka höyrytin. Itselläni on näitä ekoprinttejä varten vanha mehumaija, jota en käytä enää mehustamiseen.

 

 

  

Höyryn jälkeen pötköt saivat tekeytyä muutaman päivän, jonka jälkeen avasin ne. Tämä pötköjen avaus onkin sitten uskomatonta touhua ja meinaan joka kerta pillahtaa itkuun, kun näen mitä kääröjen sisältä paljastuu. Lämmön ja paineen avulla kasvien kuviot ja värit ovat siirtyneet kankaalle ja tanniinissa kastettu peittokangas on antanut näille pohjavärin. Peittokankaassa näkyy negatiivina "pääkankaan" kuviot, joten molemmat kankaat pystyy hyödyntämään. Alla on kuva kahdesta kassista, joista toinen on tehty kankaasta, joka on kuvioitu ja toinen sen peittokankaasta.

Itse annan kankaiden kuivua ja tekeytyä viikosta kuukauteen ennen kuin pesen ne ensimmäisen kerran hienopesuohjelmalla. Nämä kankaat kuvioin syyskuussa ja joulun alla ompelin ne kangaskasseiksi. Yksi kasseista jäi minulle, mutta muihin pakkasin sukulaisten joulutervehdykset viime vuonna.

 

 

 

Ekoprint on mielenkiintoinen tekniikka eikä vaikeaa, kunhan perusasiat oppii. Materiaalien ja ajan säästämiseksi, suosittelen lämpimästi, että menet kurssille! Opetan itse Valkeakoski-opistossa ekoprinttiä ja meiltä löytyy myös kasvivärjäyksen mestari Maarit Humalajärvi, jonka kursseilla itsekin olen ollut. Kursseja on yleensä kesäisin ja syksyisin.

Ekoprintiin käytettäviä aineita Suomessa myy mm. RARA Natura. Pääset RARA Naturan sivuille tästä.

Jos haluat nähdä, millaisia pötköjä availin viime kesänä, niin käy kurkkaan Ihan Oikean Blogin Facebook-sivuilla. Valitettavasti videoissa oli kuvanlaatu karmea eikä minulla enää ollut alkuperäisiä videoita tallessa niin, että olisin voinut ladata Youtubeen. Videon näet tästä. Jos et vielä seuraa Facebook-sivujani, niin kannattaa ottaa ne  muutenkin seurantaan, niin pääset näkemään mitä kaikkea touhuan näiden postausten välissä.

Kankaita jäi vielä, joten luvassa on muitakin ekoprint-juttuja. Kannattaa pysyä siis kuulolla! Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas viikon päästä!

 

PUIKKOVIRKATUT LASINALUSET SIS. OHJE

 

 

 

Opetan virkkausta Valkeakoski-opistossa ja tämän kevään kursseilla tutustumme erilaisiin virkkaustekniikoihin. Yksi opeteltavista tekniikoista on puikkovirkkaus tai toiselta nimeltään varrasvirkkaus. Englanninkielinen nimitys broomstick lace eli harjanvarsi pitsi kuvaa tekniikkaa hyvin. Puikkovirkkauksessa nostellaan lankalenkkejä paksun puikon, harjanvarren tai viivottimen ympärille ja seuraavalla kerroksella, ne virkataan halutun kokoisiksi nipuiksi. Yleisimmin puikkovirkkausta käytetään huiveihin, sillä tämä ilmava tekniikka sopii niihin mainiosti.

Tein kurssille mallityöksi lasinalusia, joita koristaa puikkovirkattu reunus. Puikon sijaan lankalenkit on nosteltu viivottimelle, koska ne pitää saada toisesta päästä pois, kun ne virkataan nipuiksi. Lasinaluset on virkattu Dropsin Muskat -langasta, joka on ihana merseroitu puuvillalanka. Koska langat oli muutaman kerran purettuja, minulla ei valitettavasti ollut kuin toisen langan vyöte tallessa. Mielestäni käyttämäni sävyt ovat puuterinroosa (05) ja aavikkoruusu (06) ja ne ovat vieläkin Muskatin värivalikoimassa.

  

 

Nämä pienet ja sievät lasinaluset ovat juuri sopivia Muumimukien alle. Olen teen suurkuluttuja ja olen teekuppeineni vaaraksi meidän lakatuille pöytäpinnoille. Lasinaluset kuitenkin katoavat mystisesti ja epäilen, että moni niistä on päätynyt kirjastoon, kun pojilla on paha tapa käyttää niitä kirjanmerkkeinä. Nämä virkkaamani ovat tosiaan vain mallikappaleet ja teen meille toiset hieman myöhemmin. Ajattelin aloittaa seuraavaksi kaitaliinan virkkaamisen olohuoneen pöydälle, joten toivon mukaan saan jämistä saman sävyiset lasinaluset.

Kirjoitin ohjeen sinullekin. Jos sinulla ei Dropsin Muskat -lankaa kaapissa, voit virkata lasinaluset melkein mistä vain saman vahvuisesta tai vähän paksummasta langasta. En vaihtaisi lankaa ohuempaan, koska silloin lasinalusesta tulee liian pieni ja se ei enää sovi tuonne mukin alle. Jos sinulla ei ole kuin ohutta lankaa, niin kokeile virkata kaksin- tai kolminkertaisella langalla. En huomannut punnata langanmenekkiä per värisävy, mutta yhteen lasinaluseen meni lankaa n. 10 grammaa eli näitä voi pyöräytellä hyvin jämälangoista. 

 

Ihania virkkaushetkiä! Nähdään taas ensi viikolla!

Olen aikaisemmin tehnyt pienen olkalaukun puikkovirkkauksella ja sen löydät täältä: Puikkovirkattu pikkulaukku

 

 

PUIKKOVIRKATUT LASINALUSET OHJE:

  

Näitä tarvitset:
Puuvillalankaa kahta väriä
Koukku langan ja käsialan mukaan.
Viivoitin tai lasta (molemmat päät on oltava käytössä)

Mallityössä on käytetty Drops Muskat -puuvillalankaa ja 4 mm koukkua.

Lyhenteet:
ps – piilosilmukka
kjs – ketjusilmukka
ks - kiinteäsilmukka
p – pylväs

Virkkausohje:

 

1. krs. Virkkaa lenkkialoitukseen 3 kjs (kerroksen 1. p), 11 p. Sulje kerros ps:lla kerroksen 3. kjs:an.

Kerroksella silmukoita: 12 p
 

2. krs. 3 kjs (kerroksen 1. p), p samaan kjs:n kanssa. 2 p jokaiseen edellisen kerroksen p:een.
Sulje kerros ps:lla kerroksen 3. kjs:an.

Kerroksella silmukoita: 24 p

 
3. krs. 3 kjs (kerroksen 1. p), 2 p seuraavan silmukkaan. *p, 2 p seur.* toista *-* yhteensä 11 kertaa. Sulje kerros ps:lla kerroksen 3. kjs: an.

Kerroksella silmukoita: 36 p

 
4. krs. kjs (kerroksen 1. ks), Virkkaa 2 ks seur. *ks, 2 ks seur.* toista *-* yhteensä 17 kertaa. Katkaise lanka ja yhdistä kerros Invisible Join -tekniikalla. Päättele.

Kerroksella silmukoita: 54 ks
 

Seuraavaksi virkataan kerrokset 5. ja 6. samanaikaisesti. Ensin poimitaan lankalenkit viivottimelle (5. kerros) ja sen jälkeen ne virkataan nipuiksi ks:lla (6. kerros).

Ota väri 2 ja vie koukku kerroksen 1. ks takalenkin alta ja tuo lanka oikealle puolelle. Ota viivotin oikeaan käteen ja venytä koukulla oleva silmukka viivottimelle. Vie koukku seuraavan silmukan ali ja tuo lanka silmukoiden läpi ja venytä se puikoille. Toista vielä muutama kerta. 

 

Siirrä silmukat viivottimen oikeaan reunaan. Ota väri 1 ja tee itsenäinen kiinteäsilmukka neljän ensimmäisen lankalenkin ympäri (oikealta laskettuna). Virkkaa vielä 5 ks:a samojen lenkkien ympäri. Vedä lankanippu pois viivottimelta ja virkkaa 6 ks seuraavien neljän lankalenkin ympäri. Poimi värillä 2 lisää lankalenkkejä viivottimelle ja virkkaa niitä nipuiksi värillä 1. Kerroksella tulee lankalenkkejä 54, joka ei ole jaollinen neljällä. Tee siis pari viiden lankalenkin nippua eri puolille lasinalusta. Virkkaa näihinkin 6 ks. Yhdistä kerros Invisible Join -tekniikalla ja päättele langat. Pingoita kevyesti.

 

 

PIRTAKANGASPUILLA KUDOTTU SISUSTUSTYYNY SIS. OHJE

 

 

 

Kudoin pirtakangaspuilla meidän asuntovaunuun koristetyynyn Dropsin Paris -puuvillalangasta. Pirtakangaspuut ovat pienet kangaspuut, joissa ei ole polkusia eikä niisivarsia. Loimi kulkee pirrassa olevien pitkien välien ja reikien kautta ja viriö muodostuu pirtaa nostamalla ja laskemalla. Itselläni on ollut useamman vuoden Toikan Siru -puut, joista olen pitänyt kovasti. Lisäksi Suomessa myydään myös Ashfordin ja Kromskin pirtakangaspuita.

Pirtakangaspuissa parasta on nopeus ja vapaus. Loimi luodaan suoraan puihin eli välttämättä en tarvitse erikseen loimen luontivälineitä. Parissa tunnissa olen luonut loimen, vetänyt sen puihin ja puut ovat kudontakunnossa. Isoissa kangaspuissa valmisteluihin kuluu huomattavasti enemmän aikaa. Pienet pirtakangaspuut mahtuvat mainiosti terassin pöydälle ja kesäisin kudon paljon ulkona. Vaikka puissa on työ kesken, ne voi taittaa kasaan ja pakata vaikka mukaan kesälomareissulle.

 

Minun piti kutoa alunperin kattausliinat, mutta vuosia kaapissa hillottu hieman tunkkainen petrooli näytti niin hyvältä vaalean turkoosin seurassa, että muutin suunnitelmia kesken kudonnan ja kudoin tyynynpäällisen. En päätellyt langan pätkiä vaan jätin ne kankaan sivuille roikkumaan. Koska työn sivusaumat ommellaan yhteen, sivuilla roikkuvat langat jäävät piiloon tyynyn sisälle. Kudoimme koulussa sisustustyynyt näin ja onneksi muistin tämän niksin, kun yritin taitella kuteita piiloon siististi. Lopputulos on niin siisti, että sisäinen perfektionistini hykertelee taas onnesta.

Puihin olisi mahtunut sentin leveämpi kangas, mutta reunimmaisista kaistaleista olisi tullut pari loimilankaa leveämmät. Jos olisin tiennyt, että kudon tyynyn jo ennen loimen vetoa, olisin tehnyt kankaasta leveämmän, koska reunimmaiset raidat hukkuvat sivusaumoihin, ei niiden leveyseroa huomaa. Tyyny on melko pieni, mutta se on juuri sopivan kokoinen pienen vaunun pienelle sohvalle sekä bussin takapenkille. Sekin kun on odottanut jo muutaman vuoden tyynyjä. Harmi vain, ettei minulla ollut enempää tuota petroolia, koska olisin halunnut kutoa toisenkin tyynyn.

 

Kirjoitin tyynylle ohjeen, jotta sinäkin voit kutoa tällaisen.  Yritin kirjoittaa ohjeen niin, että tyynyn voisi kutoa vaikka ei ole paljoa kutonut pirtakangaspuilla ja yritin olla mahdollisimman selväsanainen. Tarvitset tyynyä varten pirtakangaspuut, joiden työleveys on vähintään 40 cm sekä 40-kaiteen. Lankojen lisäksi tarvitset sisälle tyynyn ja vetoketjun. Laskin langanmenekkiin vähän ylimääräistä eli periaatteessa 6 kerää Dropsin Parista tai 300 g saman vahvuista puuvillalankaa pitäisi riittää. Jos huomaat, että ohjeessa on jotain korjattavaa, niin kerrothan! Ja jos joku askarruttaa, niin kysythän!

 

PIRTAKANGASPUILLA KUDOTTU TYYNY

Valmiin työn koko: n. 34 cm x n. 43 cm
Sidos: Palttina
Loimi: kahta väriä Drops Paris -puuvillalankaa yht. 170 g
-    Leveys: 38,3 cm
-    Pituus 1,5 m
-    Tiheys: 4 l / cm
-    Kaide 40
-    Lankaluku 153 l
Kude: Kahta väriä Drops Parista yht. 134 grammaa
-    Kuteen tiheys: 4 l / cm

Loimenluontiohje: Aseta luontitappi n. 1,5 m päähän varvasta, joka on kiinni pirtapuiden loimitukissa (tuo loimitukin varpa riittävän lähelle pirtaa, että voit luodaloimen). Kiinnitä apulanka, että varpa pysyy suorassa. Solmi loimilanka loimitukin varpaan ja luo loimi pirtakangaspuihin siten, että vedät loimilangan pitkiin rakoihin ja kierrät sen luontitapin ympäri. Pitkiin rakoihin tulee tällöin 2 lankaa. Luo ensin värillä 1 9 lankaa, katkaise lanka luomatappiin ja jatka luomista värillä 2. Luo värillä 2 taas 9 lankaa. Jatka näin kunnes olet luonut molemmilla väreillä 8 kertaa (työssä pitäisi olla nyt 144 loimilankaa). Luo vielä lopuksi 9 lankaa värillä 1.

Kun loimi on valmis, tarkista, ettei pitkiä pirranvälejä ole tyhjänä. Vedä loimi tukille ja lujita loimea samalla pahvilla. Se estää loimilankojen uppoamisen toistensa väleihin ja näin loimesta tulee tasainen ja helppo kutoa. Jaa loimilangat pirran rakoihin siten, että joka toinen loimilanka menee pitkään väliin ja joka toinen reikään. Tee alkusolmut. 

Kudontaohje: Tasoita loimi muutamalla heitolla jotain toista lankaa. Aloita kutominen värillä 2 ja kudo 9 heittoa ja vaihda väriin 1 ja kudo taas 9 heittoa. Jatka näin, loimi loppuun. Kudo viimeiseksi värillä 2.

Viimeistely: Huolittele kankaan lyhyet reunat kolmipistesiksakilla ja leikkaa ylimääräiset loimilangat pois. Kutista kangas upottamalla se vatiin, jossa on kädenlämpöistä vettä ja anna veden imeytyä. Purista varovaisesti kuivaksi. Älä kierrä! Kuivaa tasona. Silitä kangas ja käännä lyhyet sivut vastakkain. Ompele sivusaumat yhteen. Voit halutessasi ommella lyhyelle sivulle vetoketjun. Itse harsin sen piilopistoin kiinni, kun ei ollut kaapissa vetoketjuja ja tyyny piti saada nopeasti valmiiksi.

Pesuohjeet: Käsinpesu ja tasokuivaus ilman sisustyynyä. Kuosittelu kosteana.

Jos kaipaat apua pirtakangaspuilla kudontaan tai loimen luomiseen, niin olen tehnyt Toikalle suomenkielisiä ohjevideoita pirtakangaspuilla kudonnasta. Videot ovat ilmaiseksi katsottavissa Toikan Youtube-kanavalta: Toikan Youtubeen.

Jos haluat tutustua muihin pirtakangaspuilla kudottuihin töihini, niin löydät Pirtakangaspuilla tekemäni näytön täältä: Mallikansio pirtakangaspuilla kudottavista malleista

Lisäksi aikaisemmin tekemäni kutomani kattausliinat löydät täältä: Pirtakangaspuilla kudotut kattausliinat

Jos haluat tutustua meidän pieneen, mutta sitäkin sievempään asuntovaunuun löydät sen verhoilusta kertovan postauksen täältä: Asuntovaunun verhoilu

Kevät-lukukauden virkkauskurssit taas alkoivat ja olen koko tammikuun tehnyt kaksin käsin mallitöitä. Uskotko, että minulla on valtavasti näytettävää ja muutama virkkausohjekin on taas tulossa.  Nähdään taas viikon päästä!

FLAMMUJEN SIDONTAA

 

Ajattelin jatkaa kansallispuvuilla, kun tähän aiheeseen pääsimme. Minuun otettiin viime keväänä yhteyttä ja kysyttiin voisinko sitoa ja värjätä flammulankoja. Osassa kansallispukukankaita on kuvioraitoja, jotka kudotaan pätkävärjätyillä langoilla eli flammuilla. Koska en ollut koskaan sitonut tai värjännyt flammuja, niin pääsin taas opettelemaan ihan uuden tekniikan.

Flammujen tekeminen ei ole helpoimmasta saati nopeimmasta päästä. Flammut tehdään käsin. Ensin lanka vyyhditään ja osa langoista suojataan nauhalla, kankaalla tai langalla yms., jolloin vain suojaamaton osa värjäytyy värjäyksessä ja suojattu osa jää värjäytymättä. Tekniikan nimi on maailmalla Ikat, mutta meillä Suomessa puhutaan flammuista, kun tarkoitamme kansallispukukankaisiin käytettäviä kuviolankoja. 

En tiedä, miten montaa eri flammua on olemassa, mutta itse kysyin kansallispukukeskukselta kyseiseen kansallispukuun käytettävien flammujen sidontaohjeen, jotta tiesin miten pitkän pätkän sidon ja miten pitkän pätkän jätän sitomatta. Laskin tämän perusteella vyyhdin pituuden ja vyyhtesin langan Toikan luomatelineelle. Luomateline oli hyvä työväline tähän, koska tapit tulevat kiinni pöytään ruuvipuristimilla, jolloin pystyin säätämään vyyhdin pituuden haluamakseni. Terassilla kahvikuppi seurana tämä oli oikein mukavaa ja leppoisaa touhua kevätauringon paistaessa.

KOESIDONNAT

 

 

Käytin harjoituksiin lankana Pirtin kehräämön villalankaa, koska sitä löytyi luonnonvalkoisena kaapista. Harjoittelin flammujen sitomista sitomalla niitä kalalangalla, pakettinarulla ja nippusiteillä, jotta sain selville mikä oli minulle mieluisin ja nopein tapa. Koesidotut flammut värjäsin happoväreillä, joita minulla oli kaapissa. Veikkaisin, että värit ovat Teloneita, mutta en ole ihan varma. Kun vyyhdit olivat kuivia, purin sidonnat ja pääsin ihastelemaan lankoja.

 

Värjäysnäyttöä tehdessä käytin puuvillaisen loimi-ikatin sidontaan kalalankaa ja ajattelin sen sopivan tähänkin, mutta kalalangat päästivät väriä läpi eli ne eivät sopineet villalangan sitomiseen. Lisäksi kalalangalla sitominen oli tuskaisen hidasta, kun ohutta lankaa sai kieputtaa ikuisuuden vyyhdin ympäri.

Nippusiteillä sitomisen huomasin Soja Murron tekstistä. Nippusiteen alle laitettiin muovin pala ja ainoa kuuman kestävä muovi jota löysin kaapista oli kinkkupussi, joten leikkasin siitä palasen. Olen niin mahdoton säätäjä ja pilkun viilaaja, että tämä tapa ei sopinut itselleni. Nippusiteillä flammut sitoi tosiaan nopeasti, mutta kun nippuside oli paikoillaan ja muovi vähän vinossa, sidontaa ei pystynyt enää korjaamaan. Lisäksi tarvitsin miehen ja sivuleikkurit, että sain nippusiteet auki katkomatta lankoja.

Lajulan Kangastuvan sivuilta löysin ohjeet lahjanarulla sitomisesta. Tiina oli tehnyt blogiinsa hyvät ohjeet tähän ja löysin vielä youtubesta videon, jolla Tiina näyttää sidonnan. Epäilin vähän, että kestääkö lahjanaru värjäyksessä, mutta hyvin se kesti. 

 

 

 

 

 

 

KOESIDONNAT KELLOA VASTAAN

 

Jokaiselle tekijälle on varmasti oma tapansa, mutta itse pidin eniten tuosta lahjanarulla sitomisesta. Tein useamman sidonnan sillä, jotta sain laskettua ajan vyyhdin sidonnalle. Ihan en päässyt Tiinan 25 minuuttiin. Minulla meni samankokoisen lankavyyhdin vyyhtemisessä ja sitomisessa 45 minuuttia ja värjäyksen jälkeen sidontojen purkamisessa meni 15 minuuttia per vyyhti. Tämä flammujen purkuaika oli yllätys, koska en ollut ajatellut, että vyyhdin purussa voi vierähtää noin paljon aikaa.

 

Nämä koesidotut ja -värjätyt flammulangat ovat minulla vieläkin käyttämättä. Näyttöä tehdessä tein yhden loimi-ikatin, mutta kudeikat minulla on vielä kutomatta, joten ehkäpä teen sen, kun kudelankakin on jo valmiina. Turkooseja flammuja on niin paljon, että niistä voisi saada kudottua jopa huivin. Itseänikin ihan jännittää, että mitä näistä syntyy!

 

Jos en muuta ole tehdessä oppinut niin ainakin sen, että aina kannattaa kysyä kokeneemmilta neuvoa. Isot kiitokset Soja Murrolle vinkeistä, joita sain flammujen sidontaan. 

Lajulan Kangastuvan flammujen sidontaohjeen löydät täältä: Youtubeen ja Soja Murron tekstin flammuista löydät täältä: Tekstiilikulttuuriseuran sivuille.

 

Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas!

ORIVEDEN TARKISTETUN KANSALLISPUVUN HAMEKANKAAN VÄRIRESEPTIIKAN SELVITTÄMINEN JA KARSTAVILLOJEN VÄRJÄYS

 

Valmistuin reilu vuosi sitten Ammattiopisto Tavastiasta kudonnan artesaaniksi ja opinnoissani erikoistuin värjäykseen, josta suoritin yhden näytöistänikin. Opintoni olivat jo loppusuoralla, kun kansallispukukeskus otti kouluumme yhteyttä ja kysyttiin löytyisikö koululta värjäriä, joka voisi selvittää kansallispukuun tarvittavien lankojen värisävyjen reseptiikan ja värjätä mallipukuun tarvittavat langat. Opettajani suositteli tehtävään minua.

Taito Pirkanmaa tarkastutti Oriveden naisen kansallispuvun ja hamekangasta varten tarvittiin oranssin ruskeaa, vaalean vihreää ja okran keltaista. Halutut värisävyt olivat löytyneet Wetterhoffin Tanhu-langan värikartasta, mutta langan valmistus oli jo lopetettu. Sain tehtäväksi selvittää näille kolmelle värisävylle reseptit ja värjätä Färön karstavillaa tarvittavat määrät kahteen mallipukuun. Projektissa oli tiukka aikataulu ja minulla oli vajaa kuukausi aikaa ja tämän kuukauden aikana oli joulu ja uuden vuoden pyhät, jolloin koulumme oli kiinni.

 

 

VÄRIRESEPTIEN SELVITTÄMINEN

Värireseptiikan selvittäminen ei kuulu artesaanikoulutuksen värjäysopintoihin, joten tämä oli minulle aivan uusi työtapa ja ilman opettajan apua en kuuna päivänä olisi uskaltanut ryhtyä työhön. Sain käyttää koulun värjäämöä, jossa on isot kippikattilat ja hyvät märkätilat. Käytin värjäykseen Levafix-reaktiivivärejä, jotka ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja laadukkaita reaktiivivärejä, joiden värin- ja valonkesto on hyvä. Sain värisävyjen mallit Lajulan Kangastuvalta sekä värjäykseen käytettävää Färön karstavillalankaa. Koulultamme onneksi löytyi Bayerin värireseptiikkakirjat 60- ja 70-luvuilta, joiden avulla pääsin oikaisemaan hakemmalla kirjasta mahdollisimman lähelle olevat sävyt. 

Minulla oli varattuna koevärjäyksiä varten 100 g karstalankaa per värisävy ja tein koevärjäykset 10 g erissä, joita lähdin sävyttämään ja hakemaan oikeaa värisävyjä. Koska värjättävä määrä oli niin pieni, niin reseptin selvitys tehtiin kantaliemillä, jotka mitattiin jokaiseen värierään pienillä ruiskulla. Koevärjäys tehtiin vesihauteessa olevissa dekantterikupeissa, koska kattilat olisivat olleet aivan liian isoja näin pienille erille. Tein koevärjäysistä  tarkat muistiinpanot ja pidin yllä excel-taulukkoa, jossa oli jokaisen värierän tarkat reseptit.

Haasteen projektiin toi se, että työskentelin vuoden pimeimpään aikaan ja vaikka värjäämössä on päivänvalolamput, se ei ole sama asia kuin päivänvalo. Pystyimme vertaamaan saatuja värisävyjä vain muutaman tunnin ajan keskellä päivää. Toinen haaste oli tehtävän vaikeus: juuri oikean värisävyn löytäminen oli vaikeaa. Ei riittänyt, että värjäsin vihreää lankaa, vaan sen piti olla juuri samaa vihreää kuin mallilangassani oli.

 

 

KOEVÄRJÄYS JA VÄRJÄYS

Yli kolmekymmentä värikokeilua myöhemmin minulla oli reseptit kolmelle värisävylle, jotka olivat niin lähellä vaadittuja sävyjä kuin annetussa ajassa ja koevärjäykseen varatuilla materiaaleilla sain. Näillä resepteillä tein uudet värjäykset isommilla värierillä, joiden avulla tarkistin reseptin toistettavuuden. Tuloksena oli samat värisävyt kuin aikaisemmin ja pääsin hyväksyttämään värisävyt kansallispukukeskuksella. 

Värjäsin langat koulun isoissa kippikattiloissa mahdollisimman suurissa liemisuhteissa, koska en voinut paljoa sekoitella kattiloita. Opettajani varoitti, että karstavilla on kampavillaa vaikeampi värjätä, koska karstavillalanka huopuu herkästi. Sitä värjätessä saa olla erityisen tarkka, ettei sitä liikuttele turhaan ja lämpötilan vaihtelut eivät ole liian suuria. Värjäyksen jälkeen jäähdytin langat väriliemissä, ettei ne värjäyksen lopussakaan huopuisi. Kaikki värjäykseni onnistuivat, mutta okrankeltaisesta tuli aavistuksen tummempaa kuin alkuperäinen malli olisi ollut, mutta onneksi se oli samansävyistä kuin hyväksytty sävy. Sain luovutettua kutojalle värisävyt sovittuna aikana ja hän pääsi oman työosuutensa kimppuun.

 

 

   

 

 

 

Projektina tämä oli aivan uskomaton ja olen äärimmäisen iloinen ja onnellinen, että pääsin mukaan toteuttamaan jotain näin suurta ja upeaa. Suuri kiitos Taito Pirkamaalle projektista ja erityisesti Annalle, jonka kanssa yhteistyö pelasi hienosti. Kiitos myös Lajulan Kangastuvalle ja kansallispukukeskuksen Taina Kankaalle. Kaikista suurin kiitos kuuluu Ammattiopisto Tavastian värjäysopettajalleni Marita Pennaselle, joka auttoi ja neuvoi minulle reseptin selvittämisen salat. Tämä oli hieno lopetus opinnoilleni!

Valmis puku julkistettiin viime joulukuussa ja alla on kuva valmiista Oriveden naisen kansallispuvusta. Tuntuu niin hyvältä, kun katson kuvaa ja tiedän, että käteni jälki näkyy tässä puvussa. Sain julkaista kuvan täällä blogissani Taito Pirkanmaan luvalla. Eikö olekin upea? Tämä postaus kertoi vain minun osuudestani värjärinä projektissa, mutta jos haluat tutustua enemmän tähän, niin hyppää Taito Pirkanmaan sivuille: pääset sinne tästä.

 

 

 

Kuva: Juha Jäntti/Taito Pirkanmaa

 

Minulta on muutaman kerran kysytty, että värjäänkö tarvittavia lankoja kudottaviin kansallispukuihin, mutta valitettavasti kaikki värjäykset ovat kaatuneet siihen, että näille tarvittaville värisävyille ei ole reseptejä. Tiina Lajunen tekee tällä hetkellä korvaamattoman arvokasta työtä ja selvittää värisävyjen reseptejä kansallispukulangoille. Ehkäpä pääsen taas jossain kohtaa värjäämään lisää villoja.

Nähdään taas ensi viikolla!

KEVÄÄN 2023 KÄSITYÖKURSSINI

 

  

Ihanaa alkanutta vuotta! Vuodenvaihteeni on vierähtänyt mallitöiden ja erilaisten kokeiluiden parissa sillä parin viikon päästä alkaa taas kevään virkkauskurssit. Opetan Valkeakoski-opistossa virkkausta viidettä vuotta ja tällä hetkellä kurssejani on kolmella paikkakunnalla. Tähän lukukauteen olen ilokseni saanut myös muita käsityökursseja mm. värjäystä ja lisäksi toimin kudonnan opettajan sijaisena Vanajaveden opistossa Rengossa.

Olen saanut virkkauskursseistani positiivista palautetta ja uskoisin, että se johtuu siitä, että rakastan kurssien pitämistä. Yritän tehdä kursseista niin inspiroivia kuin mahdollista ja annan kursseilla itsestäni aina kaiken irti. Kursseillani on lämmin ilmapiiri ja ihana ryhmähenki. Jokainen kurssilainen etenee omaan tahtiin eikä kukaan hengitä niskaan tai hoputa. Kursseillani opitaan uutta ja palautetaan mieleen vanhoja taitoja. 

Keräsin tähän postaukseen kevätlukukauden kurssini Valkeakoski-opistossa ja Vanajaveden opistossa. Kurssit löytyvät täältä blogista myös omalta välilehdeltä, mutta ajattelin, että olisi hyvä nostaa kursseja näin lukukauden alussa, jos löytäisin uusia kurssilaisia. Toivottavasti joku kursseistani sopisi sinullekin! Olisi ihana nähdä sinut kurssillani!

 

Virkkausta - Erilaiset virkkaustekniikat

Aikaisemmin pitämäni suosittu tekniikkakurssini saa jatkoa ja tällä kurssilla tutustumme erilaisiin virkkaustekniikoihin kuten puikkovirkkaukseen, mosaiikkivirkkaukseen ja salomonin solmuihin. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla päätämme yhdessä kurssilla opeteltavat tekniikat. Katson mallitöiksi muutaman helpon mallin, mutta jokainen kurssilainen saa ihan itse päättää mitä haluaa tehdä eli jos huivi-ideani ei miellytä, kurssilainen voi tehdä juuri sellaisen työn kuin haluaa tai tehdä vain koetilkun, jos tekniikka ei tunnu mieluiselta.

Akaa Toijala

Kokoonnumme Arvo Ylpön koulun puukoululla ke 15.2. (info), ke 22.2. ke 8.3. ke 22.3. ke 5.4. ke 19.4. klo 17:30-20:00 

Voit ilmoittautua kurssille täällä: Valkeakoski-opiston sivuille

Urjala 

Kokoonnumme Urjalan Yhtenäiskoulun tekstiililuokassa la 21.1. (info), la 4.2., 18.3., 1.4., 22.4. ja 13.5. klo 10:00-12.30

Voit ilmoittautua kurssille täällä: Valkeakoski-opiston sivuille

Valkeakoski

Kokoonnumme Valkeakosken uudessa ja upeassa kulttuurikeskus Luovassa la 11.2. (info), la 25.2. la 11.3. la 25.3. la 15.4. la 29.4. klo 10-12:30

Voit ilmoittautua kurssille täällä: Valkeakoski-opiston sivuille 

 

 

Värjäystä

Valkeakoski

Pidän Valkeakoskella viikonloppuna värjäyskurssin, jolla pääset tutustumaan erilaisiin värjäys- ja kankaankuviointitekniikoihin kuten aurinkovärjäykseen ja reserveihin. Voit kuvioida erilaisin tekniikoin niin uusia kuin vanhoja vaatteita, asusteita tai sisutustekstiileitä. Jos helmikuussa on vielä lunta maassa, voimme kokeilla myös lumivärjäystä! 

Voit värjätä kurssilla myös uniikkeja lankoja neuletöihin tai opetella flammujen sidonnan salat. Käytämme kurssilla reaktiivi-, heikkohappo- ja pigmettivärejä. 

Kokoonnumme Valkeakosken uudessa ja upeassa kulttuurikeskus Luovassa ma 6.2. klo 17:30-19:00 (info), pe 17.2. klo 17-21 la 18.2. ja su 19.2 klo 10-15

Voit ilmoittautua kurssille täällä: Valkeakoski-opiston sivuille 

 

Kankaankuvioinnin kesätyöpaja, Toijala

Perinteinen tekstiilityön kesäkurssi. Tule ja tutustu reserveihin, etsaukseen, kankaanpainantaan ja värjäykseen. Kurssilla kuvioidaan monenlaisilla menetelmillä: uusia ja vanhoja kankaita, lankoja, matonkuteita, mattoja, vaatteita, jopa kenkiä.

Kokoonnumme Arvo Ylpön koulun tekstiililuokassa: ma 5.6. klo 10-17:15, ti 6.6. klo 9-17, ke 7.6. klo 9-16:15

Kurssille voit ilmoittautua tästä: Valkeakoski-opiston sivuille

 

 

Kankaankudontaa 

Teen Vanajaveden opistolle kudonnan opettajan sijaisuutta ja opetan kankaankudontaa Rengon kudonta-asemalla. Kudontaryhmällä on käytössä kuudet kangaspuut, joissa kudotaan yhteisloimin niin liinoja, pyyhkeitä kuin mattoja. Kurssilla opit loimen luomisen ja puiden rakentamisen sekä tietysti kutomaan. Tule mukaan ihanaan hyvän mielen ryhmään!

Kokoonnumme Nummenkylän ent. koululla (Hämeen Härkätie 4151, Hämeenlinna) ma 9.1., ma 23.1. ma 6.2., ma 20.2., ma 6.3. ma 20.3. ja ma 17.4.2023 17:15-19:30

Voit ilmoittautua kurssille täällä: Vanajaveden opiston sivuille 

Tapaamme taas viikon päästä. Koska viime syksynä blogin päivittäminen jäi kiireiden jalkoihin, minulla on pitkä lista töitä, jotka odottavat esittelyä. Ensi viikolla ajattelin kertoa värjäysprojetista, jonka toteutin viime vuonna. Mukavaa sunnuntaita!