"Viimeinen joulunpyhä oli Hiiva-Nuutti. Silloin miehet ajelivat talosta taloon. Usein oli valjastettu jopa kuusi hevosta pitkän reen eteen. Jouluoluet juotiin miesjoukolla loppuun joka talossa ja tynnyrintapit vietiin mukana. Kulkiessa hoilattiin: Nuutin nuppi, joulun loppu, hiiva hattuun, tappi taskuun!”
Kotiliesi (1/1930)
Luin vuoden 1930 Kotiliedestä vanhoista uuden vuoden ja joulun jälkipyhien viettotavoista ja hiemanhan ne ovat tässä ajan saatossa muuttuneet. Hiiva-Nuuttia luonnehdittiin Kotiliedessä pohjolan karvevaaliksi, mutta siinäkään ei kerrottu, että koska sen juhlinnasta on luovuttu. Tänäkin päivänä monet riisuvat joulun vasta Nuutinpäivänä, mutta meillä joulunvietto päättyy aina loppiaiseen. Vaikka joulukoristeet on kerätty jo pois, niin joulukukat pitävät vielä sitkeästi kiinni joulusta ja keittiön ikkunassa roikkuu vieläkin jouluverhot. Huomasin, ettei minulla ollut verhoja näin kevättalveksi ja jotenkin tuntuu hieman aikaiselta laittaa kevätverhoja ikkunaan, joten jouluverhot saavat kelvata vielä hetken.
Ihana tuttu ja turvallinen arki on täällä taas. Esikoisemme kerho alkoi ja huomenna kudontaryhmäni palaa joulutauoltaan. Olen kaavoihin kangistunut arki-ihminen ja vaikka loma-aika on ihanaa vaihtelua, on normaaliin arkirytmiin palaaminen jopa sellaista, että vähän odotan sitä. Meillä mennään maanantaista sunnuntaihin aina samalla kaavalla, mutta joka kerta ukkokullan lomailut sotkevat sitä. Kai sitä itse laiskistuu, kun toinen on siinä vieressä ja ihan joutilaana touhuamaan. Lisäksi ukkokullan lomien aikana unirytmimme menee aina sekaisin, kun valvomme ihan liian myöhään ja varmaan sanomattakin selvää miten aamulla väsyttää, kun pikkuväki vaatii nousemaan kesken makeimpien unien.
Viime syksystä asti olen odottanut, että saan aloittaa tämän työn ja kun vihdoinkin oli sen aika, olisin vain halunnut tarttua vielä yhteen kirjaan. Käynnistymisvaikeuksista huolimatta olen taas päässyt uuden virkkuutyön makuun ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa vähän enemmän näistä pyörylöistäni. Mitä sanotte? Eikö olekin ihanan värisiä? Nämä värit saavat minut niin hyville mielin.
Ihana tuttu ja turvallinen arki on täällä taas. Esikoisemme kerho alkoi ja huomenna kudontaryhmäni palaa joulutauoltaan. Olen kaavoihin kangistunut arki-ihminen ja vaikka loma-aika on ihanaa vaihtelua, on normaaliin arkirytmiin palaaminen jopa sellaista, että vähän odotan sitä. Meillä mennään maanantaista sunnuntaihin aina samalla kaavalla, mutta joka kerta ukkokullan lomailut sotkevat sitä. Kai sitä itse laiskistuu, kun toinen on siinä vieressä ja ihan joutilaana touhuamaan. Lisäksi ukkokullan lomien aikana unirytmimme menee aina sekaisin, kun valvomme ihan liian myöhään ja varmaan sanomattakin selvää miten aamulla väsyttää, kun pikkuväki vaatii nousemaan kesken makeimpien unien.
Viime syksystä asti olen odottanut, että saan aloittaa tämän työn ja kun vihdoinkin oli sen aika, olisin vain halunnut tarttua vielä yhteen kirjaan. Käynnistymisvaikeuksista huolimatta olen taas päässyt uuden virkkuutyön makuun ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa vähän enemmän näistä pyörylöistäni. Mitä sanotte? Eikö olekin ihanan värisiä? Nämä värit saavat minut niin hyville mielin.
Mä en lähes kestä sua! Kun kelaa postausta alaspäin ja näkee ihania, värikkäitä ympyröitä, lisää kelausvauhtia nähdäkseen mitä niistä tulee... Ja sitten! "Seuraavalla kerralla vähän enemmän..." Just joo, mun hermojen suosikkipuuha, odottaminen. :D
VastaaPoistaVoi että =D Mä olen todella pahoillani =D Mun ei pitänyt edes näyttää pyöryläitäni vielä, mutta ajattelin, että koska olen jo Instassakin niitä esitellyt, on reilua näyttää ne täällä bloginkin puolella. Katsellaan niitä tarkemmin sitten perjantaina =)
PoistaHei! Satuin muutama ilta sitten eksymään tänne ja olen löytänyt uuden ihananuuden. Kuvasi ovat ihania, kirjoitat hyvin ja koko blogi on aivan mahtava. Saat minut hyvällä tuulelle, kiitos siitä. :) luin kaikki postauksesi, en voinut jättää niitä kesken! :D olihan siinä työtä illaksi, mutta kannatti. Aion lukea jatkossakin tätä blogia. Kiitos sinulle ja kaikkea hyvää! Ihanaa blogia teet. :) t.hanne
VastaaPoistaKiitos Hanne aivan ihanasta kommentistasi <3 Mä olen siitä todella otettu ja aivan uskomatonta, että jaksoit lukea vanhatkin kirjoitukseni! Ihanaa, että eksyit tänne =) Tervetuloa mukaan ja kaikkea hyvää myös sinulle <3
PoistaMinäkin muistan lapsuudestani Pohjanmaalla että joulun jälkeen kylän nuoret miehet kulkivat Nuuttipukkeina. Meitä lapsia pelotti kun se hurjaksi pukeutunut remuava sakki tuli kotiin sisälle, vaikkei ne muistaakseni kuitenkaan mitään pahaa tehneet, kunhan remusivat.
VastaaPoistaKivan iloisen värisiä pyörylöitä, mitä lie niistä sitten tuleekaan.
Kiitos =) Mä katselin eilen Facebookissa kuvia Nuuttipukkien vaatteista, enkä yhtään ihmettele, että olette pelänneet. Musta ne näytti pelottavilta näin aikuisen silminkin! Mun on oli pakko soittaa äsken äidilleni ja kysyä, että kiersikö heillä Nuuttipukkeja, mutta kumpikaan vanhemmistani ei muistanut tällaista tapaa lapsuudestaan. Ilmeisesti hämäläiset ovat luopuneet tästä perinteestä pohjanmaalaisia aikaisemmin =)
PoistaTodella kaunita pyörylöitä! Saa sormet syyhyämään!!
VastaaPoistaKiitos =) Kirjan lukeminen kyllä unohtui aika nopeasti näitä värejä katsellessa. Aloittelen seuraavaa isoa työtä eli näihin törmätään täällä vielä moneen otteseen =)
PoistaMitä lankaa olet käyttänyt pyörylöihin? Missä langassa on noin ihania värekä?
VastaaPoistaEikö olekin ihanat värit! Mä olen käyttänyt näissä ihan Novitan seiskaveikkaa. Limen vihreää lukuunottamatta värit löytyvät tämän kevään värikartasta =)
Poista