sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kesäkoti










Täällä vietän iltapäiväni, kun lapset nukkuvat päiväuniaan. Istun kahvikuppini kanssa, virkkaan ja nautin hetken rauhasta, jonka nukkuvat pienet villiviikarit minulle suovat. Kuuntelen sateen ropinaa tai lintujen liverrystä. En tiedä mitään niin ihanaa paikkaa kuin oman kodin terassi ja kuisti, sekä niitä ympäröivä puutarha kaikkine tuoksuineen ja pienine ihmeineen. Meillä jäi paikalliset juhannusjuhlat vesisateiden takia kokematta, emmekä nähneet kokkoakaan. Juhannus ei ole tainnut paljoa poiketa arjesta, mutta uskotteko, jos sanon, etten keksi mitään niin ihanaa tapaa viettää juhannusta kuin omassa kodissa olo.

Meitä ei paljoa juhannuksen sateet haitannut, kun sisustimme taas kuistimme kesäkodiksi. Kuisti on kesäisin yksi lisähuone ja vietämme siellä paljon aikaa. Levitimme mummolan vanhan turkkilaisen villamaton vastapestylle lattialle, jossa on mukava tassutella vaikka sukkasillaan. Puusohvan peitin vanhalla täkillä ja kaivoin kaapeista tyynyt. Varastosta kannoimme vanhan keittiön pöydän ja tuolit. Kuistin suojissa istuskelin juhannuksena virkkaamassa ja kuuntelin, kuinka sade ropisi peltikattoon. Villasukat jalassa ja paksu villatakki päällä tarkenin. Vielä kun ilmat tästä hieman selkenevät ja lämpenevät, voimme vaikka syödä aamiaisia kuistilla.

Kuisti on mukava varjoisa vaihtoehto etelän puoleisella seinällä olevalle katetulle terassille, jonka ukkokulta nikkaroi pari vuotta sitten. Tänä kesänä säät ovat vielä sallineet siellä istuskelun, mutta helteisinä päivinä terassilla on niin kuuma, ettei sinne ole mitään asiaa. Nostimme sinne ensin vanhan sohvan, mutta se vei niin paljon tilaa, että kannoimme sen heti pois. Nyt kaipailen rottinkisten tuolien ja pöydän seuraksi vielä kahden istuttavan rottinkisohvan. Epäilen, että syksy voisi olla otollisinta aikaa rottinkisohvan metsästykselle. Ei pidä ole liian nopea näissä päähän pistoissa, sillä ehdin muuttaa mielenikin ennen syksyä vielä moneen kertaan.

Tänään on kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään ja tästä päivästä yöt alkavat taas pidentyä. Leppoisaa mittumaaria rakkaat. Me lähdetään veturimuseoon pikkuväen kanssa.


2 kommenttia:

  1. Hei, blogeja selaillessani osui silmiini Wanhan vallankumous - blogista rottinkisohva, joka on ymmärtääkseni myynnissä (Istumapenkki kierrätysmateriaalista - jutun lopussa).

    VastaaPoista