sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Pieniä marsilaisia

"Where is the kaboom? There's supposed to be a kaboom?"
- Marvin Martian


Yhteistyössä: Lankasatama

Ollessani pikkutyttö isoisäni nauhoitti meille serkuksille kaikki mahdolliset piirretyt ja mummolan hyllystä löytyi monta kasetillista Väiskiä ja Repe Sorsaa ja heidän joukossaan seikkaili pieni marsilainen. Törmäsin Pinterestissä marsilaisen kypärään. Se herätti niin ihania muistoja lapsuudestani ja mummolasta, että hetken arpomisen jälkeen päätin ostaa englanninkielisen ohjeen Etsystä. Näin kesähelteillä virkkaamilleni myssyille ei ole käyttöä, mutta pikkuväki saa myssyt päähänsä kun syksyllä alkaa kerhot ja aamut ovat jo niin viileitä, ettei pelkällä lippalakilla pärjää.

Sain myssyjä varten Lankasatamalta Schachenmayrin Catania Grande -lankaa, jota löytyy Lankasataman verkkokaupasta kaikissa sateenkaaren väreissä. Tämä oli minulle ihan uusi lankatuttavuus enkä ole ennen tainnut virkata mitään näin paksulla puuvillalangalla. Vaikka lanka oli paksua ja jämäkkää, se oli mukavaa käsitellä. Se oli ihanan pehmeää ja taipuisaa. Uskon, että syksyn tullen myssyt ovat kovassa käytössä meidän pikkuväellä, sillä tuo Catania Grande on mielestäni juuri oikean paksuista syksyn kirpeisiin aamuihin. Se ei ole liian ohutta, että lapsen pää palelisi eikä se kuitenkaan tee myssyistä liian kuumia. Myssyjen lisäksi Cataniasta Grandesta olisi varmasti aivan ihanaa virkata kasseja tai laukkuja.

Myssyjen ohjeesta olen vähän kahta mieltä. En välttämättä olisi osannut virkata myssyjä omin päin, joten ohje oli ihan hyvä ostos, mutta hieman minulle oli pettymys, ettei kypärää virkattu muotoon esimerkiksi takaraivosta, vaan se on aivan suorareunainen "potta". Vaikka virkkasin kypärän päälaella olevasta harjasta pienemmän kuin ohjeessa oli, se on silti niin raskas, ettei se ei pysy pystyssä ilman tukea. Kuvauksia varten harjan varren sisään viritelty rautalankatukikaan ei meinannut jaksaa kannatella harjasta. Ohjeen mukaan myssyt virkataan Red Heartin Softista, mutta en usko, että ongelmani harjaksen kanssa johtuu siitä, että olen käyttänyt eri lankaa.

Ohjeessa mittayksikkönä oli tuumat ja olisin ollut pahassa pulassa, ellen olisi saanut Lankasatamalta tuumin ja sentein varustettua mittanauhaa. Siitä oli helppo katsoa, että miten paljon olin myssyjä virkannut ja paljonko minulla oli vielä virkattavaa. Hyvästä mitasta huolimatta minulla oli melkoisia vaikeuksia myssyjen kanssa, sillä virkattuani liian pitkälle vihreää kypärää, mustalle pohjalle ei jäänyt tarpeeksi tilaa, jotta siihen mahtui silmät ja jos virkkasin mustasta osasta liian pitkän, se peitti lapsen silmät. Sain aika monta kertaa purkaa ja virkata uusiksi myssyjä, sillä onhan se nyt mukavaa, että lapseni näkevätkin myssyjen alta. Mukava yllätys oli, että myssyjen ohjeiden mukana tuli myös lannevaatteen ohjeet, jos sellaisia sattuu tarvitsemaan vaikka naamiaisiin.

Hovikuvaajani JLindfors Photography napsi huippuhyvät kuvat myssyistä ja meidän pikkuväestä, joten pääsin itse helpommalla kuvaamisen osalta. En kuuna päivänä olisi saanut näin hienoja kuvia meidän villiviikareista. Sydämellinen kiitos Lankasatamalle langoista ja JLindfors Photograpylle hienoista kuvista.
  

9 kommenttia:

  1. No onpa hienot syysmyssyt pojilla nyt. :) Tosi hauskat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Niistä tuli kyl hauskat ja vähän erilaiset. Ainakin tunnistan meidän poikien myssyt kerhon naulakosta =D

      Poista
  2. Suloiset pipot! Hauskat ja vekkulit! En tiedä, onko kuviin osunut sattumalta sopivat ilmeet, mutta kylläpäs pienempi kavereista näyttää paljon äidiltään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mun mielestä tää meidän pienempi on kopio isästään ja isompi on sit mun pienoisversio, mut omia lapsiaan katsoo itse ihan eri tavoin. Eihän heidän kasvamistakaan huomaa kuin vasta valokuvista. Tuntuu niin oudolta, että meidän "vauvakin" menee syksyllä kerhoon =)

      Poista
  3. Söpöt pojat ja hauskat hatut!

    VastaaPoista
  4. No on pojilla hauskat hatut ja mieleiset ilmeistä päätellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Olihan ne mieleiset =) Pienempi tosin oli sitä mieltä, ettei hattua olisi kuulunut pitää päässä vaan sitä olisi pitänyt saada hypistellä =D

      Poista
  5. Hauskat hatut, ja vitsit miten eläväiset ihanat lapset sulla on <3! Sun näköä kyllä minusta löytyy vähän molemmista ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Eläväiset... totta tosiaan =D Ne on kaks semmoista pientä Vaahteranmäen Eemeliä, joille sattuu ja tapahtuu kaikenmoista. Mutta eipä voi sanoa, että mulla olisi käynyt poikien kanssa aika pitkäksi =)

      Poista