lauantai 26. lokakuuta 2019

TUNIKA ISOÄIDINNELIÖISTÄ






Isoäidinneliöistä koottu tunikani on vihdoin valmis! Aloitin virkkauksen jo alkukesästä ja tein sitä läpi kesän, milloin junassa, leikkipuistoissa, uimarannoilla, kotisohvalla Doc Martinin seurassa ja milloin missäkin. Halusin saada tunikan elokuiseen opettajakokoukseen päälleni, mutta hurjasta loppukiristä huolimatta en saanut sitä ajoissa valmiiksi. Petyin siitä niin paljon, että tunika seisoi hetken sivussa ennen kuin ryhdistäydyin ja jatkoin sen virkkausta. Ehkäpä tällä oli kuitenkin tarkoitus, sillä alun perin suunnittelemani tunika olisi ollut paljon lyhyempi ja siinä oli paljon isommat kädentiet. Se ei varmastikaan olisi ollut näin ihana!


Ennen työhön ryhtymistä selasin nettiä ja tutkin millaisia isoäidinneliöpaitoja ja -tunikoita on tehty ja ihastuin paitaan, jossa oli v-kaulus ja neliöt ovat juuri näin kärjellään. Halusin, että tunikani neliöt ovat nimenomaan pieniä vaikka tiesin sen tuovan lisähommia. Virkkasin tunikaa varten 139 isoäidinneliötä ja 27 kpl puolikasta isoäidinneliötä. Palat on yhdistetty toisiinsa samalla kun virkkasin neljättä kerrosta. Käytin kaavana aikaisemmin virkkaamaani kukkatunikaa ja samoin kuin siinä, tätäkään ei ole muotoiltu sivuilta vaan tunika on suora putki. Jotta pystyn istumaan se päällä, tein sivusaumoihin n. 20 cm halkiot.





Tunika on virkattu Drops Designin Safran -puuvillalangasta, josta virkkasin myös edellisen tunikani. Väreiksi valitsin vadelman (13), persikan (12), keltaisen (10) ja yhdistämiseen mustan (16). Osa langoista on eri värierää, mutta eron huomaa vain todella tarkkasilmäinen. Olin taas niin ajattelematon, etten huomannut merkitä ylös, miten paljon kutakin väriä kului, mutta postauksen lopusta löydät niistä arvion. Kaiken kaikkiaan lankaa meni 470 grammaa.

Tunikan neliöiden ja kolmioiden virkkaaminen oli lasten leikkiä verrattuna siihen päättelyurakkaan, mikä tässä oli vastassa. En koskaan päättele isoäidinneliöitä virkatessa, joten en tehnyt sitä tälläkään kertaa. Jokainen langan pätkä, joita arviolta oli pitkälle yli 1000, on ommeltu neulalla. Koska kyseessä on vaate, jota pidetään ja pestään, on se myös pääteltävä hyvin. Kun olin selvinnyt päättelystä kunnialla, pingoitin tunikan lasten vaahtomuovisen lattiapalapelin päällä ja suihkuttelin sen kosteaksi kauttaaltaan. Tunika sai kuivua palapelin päällä rauhassa pari päivää.


En uskaltanut käyttää tunikaa ennen kuin se on kuvattu ja esitelty täällä, etten sotke tai riko sitä ennen. Oli upea tunne, kun sain pukea paidan päälleni tänä aamuna ensimmäistä kertaa ja lähteä pitämään virkkaustuntia. Tämä oli kolmas virkkaamani vaate eikä takuulla viimeinen! Kannan tätä, kuten muitakin itse tekemiäni vaatteita, suurella ylpeydellä.





Käytetyt värit ja arvio langanmenekistä:

 Drops Designin Safran yht. 470 g
Vadelma (13) n. 130 g
Persikka (12) n. 80 g, 
Keltainen (10) n. 60 g
Musta (16) n. 200 g

4 kommenttia: