lauantai 17. kesäkuuta 2017

Kesän värjäyskurssin satoa

"Synnyin vaatimattomaksi, mutta sitä ei kestänyt kauan."
- Mark Twain


Olin viime viikolla kansalaisopiston värjäyskurssilla oppimassa uutta väreistä ja värjäämisestä. Leikimme kurssilla reaktiiviväreillä ja värjäsin itselleni värikartat. Värikartta valmistetaan kahdesta väristä niin, että värisarjan toisessa päässä on yksi puhdas väri ja toisessa päässä toinen. Näiden välissä on värien sekoitukset ennalta määrättyinä sekoitusuhteina. Koko värjäyksen aikana värjättävän kankaan paino, vesi, sooda ja suolapitoisuudet pysyvät samoina, jolloin värit liukuvat värisarjan läpi harmonisesti. Kankaan palat seisoivat väriliemissään parin päivän ajan, jonka jälkeen ne huuhdeltiin ja keitettiin, jotta väri kiinnittyi. Työnä tämä oli huomattavasti isompi kuin osasin odottaa ja huuhtelin viimeisiä värikarttoja puolen yön aikaan kotona.

Urakasta kuitenkin kunnialla selvinneenä voin ylpeänä kehua, että minulla on värikartat ja opin tämän myötä väreistä ja niiden sekoittamisesta valtavasti! Minulla oli väreinä kaksi keltaista, kaksi punaista ja kolme sinistä, joista värikarttoja syntyi kaiken kaikkiaan 19. Sain aikaan upeita sävyjä ja vähemmän upeita, joita osaan olla sekoittamatta ns. oikeita töitä tehdessä. Lisäksi opin värisarjojen tekemisen, sillä minulla on aivan villi torkkupeittoidea muhimassa ja olen varannut siihen jo 50 kerää luonnonvalkoista puuvillalankaa ja kurssilta ostin kotiin reaktiovärejä. Värikartan värjäys oli kuitenkin sen verran työläs, että taidan hetken odottaa ja sulatella ideaani ennen kuin alan sekoitella värejä. Värjäämäni kangaspalat olivat n. A4:n kokoisia, mutta värikarttaan tarvitsin vain pieniä paloja eli minulla on paljon iloisen värisiä kankaanpaloja.
  

Viime kesän tapaan värjäsin tälläkin kerralla kuteita. Viime kesänä värjäsin keltaisella ja turkoosilla kuteita niin, että kuteet olivat kattilassa ja kaadoin värejä kattilan eri kohtiin. Värit kuitenkin sekoittuivat liikaa ja vaikka kuteista tulikin upeat matot (löydät ne tämän linkin takaa), en olisi halunnut niistä ihan niin vihreitä. Tänä vuonna kokeilin liukuvärjätä kuteita niin, että minulla oli yhdessä kattilassa lilaa ja kahdessa kattilassa kahta eri punaista värilientä. Kuteet juoksivat kattilasta toiseen ja seisoivat väreissä yön yli. Aamulla pääsin ensimmäisenä pesemään lattiaa, kun yön aikana liemet olivat nousseet kuteiden mukana ylös ja valuneet lattioille ja opiston keittiö näytti siltä, että siellä olisi päässyt joku hengestään. Olisin halunnut väreistä yhtä tummat kuin Heleniuksen verhoissamme, mutta väreistä tuli todella valjut ja kuteissa on turhan paljon vaaleita kohtia eli tämäkään menetelmä ei oikein toiminut, vaikka kuteet ovat kyllä syötävän herkullisia ja aivan varmasti pääsevät koristamaan mattoamme.

   
Keräsin kaikki ylimääräiseksi jääneet värikarttojen siniset värit yhteen kippoon ja värjäsin niillä kuteita, jotka jätin seisomaan yöksi kattilaan. Laitoin kuteiden päälle toisen kattilan täynnä vettä, jotta ne pysyivät väriliemessä. Lopputuloksena on upeita sinisiä kuteita, joissa on paikka paikoin tummempia kohtia. En osaa yhtään sanoa, että kuinka vahvaa väriliemeni oli ja miten olen saanut tehtyä nuo tummat läiskät, mutta tämä värjäysmenetelmä taitaa olla paras kuteille, sillä näin sain viime kesänä myös hienoja värejä. Harmi vain, että näin on hyvin hankalaa värjätä liukuvärjätyjä. Mahdotonta se tosin ei ole, mutta hankalaa. Nyt minun pitää vain kokeilla, että miten näin värjätty kude pitää värinsä.

Ihan ensimmäisellä värjäyskurssillani vuosi sitten tein liukuvärjättyä puuvillalankaa. Sain samaa lankaa lisää, mutta en uskaltanut lähteä kokeilemaan, että osaisinko värjätä lankaa samanlailla kuin viimeksi, joten upotin tämän yksinäisen vyyhdin kylmän punaiseen 4 %:n väriliemeen. Kylmä punainen oli yksi liukuvärjätyn lankani väreistä, joten tämä sopii tuon kirjavan langan kanssa takuuvarmasti. Langasta tuli aivan uskomattoman upeaa! Se on kuin karkki! Ajattelin, että voisin virkata langoista itselleni joskus paidan tai tunikan ja tästä yksivärisestä voisi tehdä hyvin resorit ja pääntiet.

  
Väriliemeni ovat yleensä vahvoja ja nyt ajattelin kokeilla, että värjään hieman maltillisemmin ja värjäsin luonnonvalkoiset kauppakassit vain 2 % väriliemessä. Näiden kanssa minulla kävi pieni moka ja unohdin esipestä kassit, eli niissä oli kaikki kaupan viimeistelyaineet kiinni. Kieputtelin valmiisiin kasseihin lankoja, joilla estin värin pääsemisen kankaaseen ja laitoin toisen keltaiseen ja toisen punaiseen liemeen. Värjäyksen jälkeen annoin kassien kuivua, purin osan solmuista, tein uusia ja keitin kassit uudestaan turkoosissa, jolloin sain kolmevärisiä kasseja. En ole ennen värjännyt näin ja tämä tekniikka vaatii hieman opettelua, sillä pitäisin hieman herkemmistä ja kevyemmäistä kuvioinneista. Lisäksi käytin osaan solmuista mustaa kalalankaa ja se päästi väriä kasseihin. Siitä huolimatta näistä tuli hauskat ja persoonalliset. Ne pääsevät aivan varmasti käyttöön!

13 kommenttia:

  1. ihania värejä :) hauskat kassit syntyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Ne ainakin erottuvat joukosta! Pidän niistä oikeastaan niin paljon, että mun tekisi mieli tehdä niitä lisää =)

      Poista
  2. Nuo värikartat on varmasti tosi hyödylliset! Aivan mahtavan paljon olet oppinut kaikkea uutta ja kiinnostavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että tulen tarvitseen värikarttoja enemmän kuin osasin ajatellakaan. Ostin tänään kesäkukat ja nostimme verenpisaran purettavasta talosta löytyneen pikkuoven eteen. Ne ovat väriyhdistelmänä aivan mielettömät <3 Nyt pitää sit värikarttojen kanssa alkaa katsoa, että miten saan oven väristä lankaa ja mistä saan veren pisaran värit =D

      Poista
  3. Ihania värejä! Lapsena mummon kanssa värjäsimme lankoja, muuten värjääminen on minulle vierasta. Tuollaisella kurssilla oppii varmasti paljon uutta!
    Mukavaa juhannusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Miten ihania muistoja <3 Voi kun mäkin olisin päässyt mummoni kanssa värjäämään <3 Hän neuloi paljon, mutta ei värjännyt itse.

      Kansalaisopiston kursseilla oppii kyl valtavasti ja mä olen sellainen, etten opi lukemalla vaan mun pitää saada tehdä! Mua vähän harmittaa, että nukuin kasvivärjäyskurssin ilmottautumisen ohi ja se nyt jäi tänäkin kesänä käymättä.

      Poista
  4. Upeita värejä. Leikkisästi värjätyistä kuteista tulee ihanaa mattoa. Oikein omatkin kädet alkoi syyhytä tehdä sama temppu ja kokeilla trikoo kuteiden itsevärjäämistä. Kankaita olen värjännyt ja niistä repinyt kudetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Kuteiden värjäys on mukavaa, mutta niiden kanssa ei ihan aina tiedä varmaksi, että mitä padasta nousee, kun monesti kuteessa on puuvillan jatkona jotain muuta. Toinen mihin kannattaa varautua on se, että värit eivät pysy niin hyvin näissä kuin vanhoissa lakanoissa. Viime kesänä värjäämäni trikookuteet vaalenivat käytössä tosi paljon. Nähtäväksi jää miten näiden kanssa käy =)

      Poista
  5. Ihania värjäyksiä! (: On siinä ollut homma. Mutta varmasti mukava sellainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) No olihan siinä, mutta mä tein sen ja vitsit kun nyt on hyvä fiilis! Saas nähdä millainen vesilasku tulee. Värjäämisen huono puoli on se, että siinä palaa vettä ja paljon!

      Poista
  6. Värjääminen on niin ihanaa ja välillä tosi yllätyksellistä! Lopputulos voi olla upea, vaikka olisikin erilainen kuin alunperin oli tarkoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Sitä ei ihan aina tiedä, mitä padasta nousee ja vahingossa voi syntyä jotain aivan uskommattoman upeaa =)

      Poista
  7. Huikean hienoja värjäyksiä ja herkullisia värejä. Voi kun tuon värisarjan saisi tilkkuompeluun, tulisi upeaa jälkeä!

    VastaaPoista