lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vaatevallankumous ja kauneimmat vintagevaatteeni

"Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen."
 - Steve Jobs


    

Mikä Vaatevallankumous?


Maanantaina 24.4. kului neljä vuotta siitä, kun Bangladeshissa Rana Plaza -niminen rakennus romahti. Edellisenä päivänä rakennus oli määrätty evakuoitavaksi, mutta sen ylimmässä kerroksessa olevien viiden vaatetehtaan työntekijät oli pakotettu töihin tilausten myöhästymisen pelossa. Vaateteollisuuden tuhoisammassa onnettomuudessa sai surmansa 1133 ihmistä ja yli 2500 loukkaantui. Tapahtuman vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta, jonka tarkoituksena on vaatia vaateteollisuudelta läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, jotta Rana Plazan kaltaiset onnettomuudet eivät enää toistuisi.

10 euron kuukausipalkka ja kolmen vuorokauden pituinen työvuoro


Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista valmistetaan halpatuotantomaissa. Vaatteiden valmistajien palkat ovat niin alhaiset, etteivät ne riitä asumiseen ja elämiseen. Työolosuhteet tehtaissa ovat huonot ja työajat ovat kohtuuttomat. Työviikko kestää 48 tuntia, johon päälle vielä ylityöt ja yksi työvuoro voi kestää jopa kolme vuorokautta. Pitkistä päivistä huolimatta kuukausipalkka työntekijöillä on vaivaiset 10 euroa.

Suosittelen katsomaan Puoli Seitsemän -ohjelman torstain 27.4.2017 jakson, jossa käsiteltiin aihetta ja haastateltiin Myanmarilaista Phyo Sandar Soeta. Hän on Myanmarin suurimman ammattiliiton apulaispääsihteeri ja puolustaa maassaan vaateteollisuussa työskentelevien oikeuksia. Löydät Puoli Seitsemän -ohjelman Yle Areenasta, tässä suora linkki.

70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä


Sen lisäksi, että vaatevallankumous vaatii vaateteollisuudelta läpinäkyvyyttä, se vaatii myös kuluttajia muuttamaan ostokäyttäytymistään. Ihmiset ostavat vaatteita enemmän kuin tarpeeksi. Vuodessa valmistetaan arviolta 150 miljardia vaatetta. Neljä vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 80 miljardia. Vaatteiden valmistaminen kuormittaa ja saastuttaa maapalloa ja 20 % maailmanlaajuisesta teollisuuden vesisaasteista on peräisin vaateteollisuudesta. Yhden t-paidan valmistukseen tarvitaan keskimäärin 2720 litraa vettä, mikä vastaa yhden ihmisen kolmen vuoden juomatarvetta. Tämän hetken kulutustottumusten mukaan yhtä vaatekappaletta käytetään keskimäärin vain neljä kertaa ja pelkästään Suomessa vuodessa syntyvä tekstiilijäte on arviolta 70 miljoonaa kiloa. Varmasti sanomattakin selvää, ettei näin voi jatkua.

Mitä yksi ihminen voi tehdä?


  • Osallistu Vaatevallankumoukseen (tässä linkki Vaatevallankumouksen -sivuille, josta voit lukea tarkemmat ohjeet).
  • Harkitse uutta vaatetta ostaessa, että tarvitsetko sitä oikeasti. Kuinka useasti pidät sitä?
  • Osta laatua, joka kestää käytössä pidempään.
  • Suosi vaatemerkkejä, joiden valmistus on läpinäkyvää. Valitettavasti hinta ei takaa sitä, että vaate olisi valmistettu eettisesti. Myös luksusmerkkejä valmistetaan halpatuotantomaissa.
  • Suosi kotimaassa valmistettuja vaatteita. Huom. Vaikka vaatemerkki olisi kotimainen, se ei tarkoita sitä, että se valmistettaisiin Suomessa.
  • Pidä vaatteista huolta, niin ne kestävät pidempään. Pese ne pesuohjeiden mukaan ja korjaa, jos ne menevät rikki.
  • Kierrätä. Itse olen kolmatta tai neljättä vuotta mukana Vuosi ilman vaatteita -haasteessa. Tänä vuonna tunnustan ostaneeni kolmet rintaliivit ja parit trikoot, koska edellisistä paistoi jo päivä läpi, mutta muuten teen vaateostokseni kirppiksiltä. Aikaisemmat vuodet olen selvinnyt pelkillä sukkien ostoilla.

Tuntuuko turhauttavalta edellisten lukujen valossa? Muista, että valtameret syntyvät pisaroista. Ollaan me niitä pisaroita!

"Buy less, choose well, make it last!"
- Vivienne Westwood
 
 

Kirjoitin viime vuonna vaatevallankumouksesta asiapitoisemmin (voit lukea postaukseni tästä), mutta tänä vuonna lähestyn aihetta hieman kevyemmin ja avaan vaatekaappini ovet. Vaatevallankumouksen kunniaksi kaivoin kaappien kätköistä ne kaikista kauneimmat ja rakkaimmat vintagevaatteeni, joista kahta lukuunottamatta en ole ennen näyttänyt. Ne ovat eilisen päivän muotia, jotka laatunsa vuoksi kestävät vuodesta toiseen ja ilahduttavat uusia sukupolvia.
  

Lemppari




Yksi lempparihameistani on Helsinki Retro & Vintage + Design Exposta pari vuotta takaperin ostettu musta-oranssi trikoohame. Jos muistan oikein, niin tästä ihanuudesta maksoin vaivaiset kymmenen euroa. Se on ihana päällä ja se laskeutuu kauniisti. Olen pitänyt sitä varmasti kaikilla mahdollisilla messuilla ja tapaamisilla. Minut on useamman kerran pysäytetty mekko päällä ja ventovieraat ovat kehuneet hamettani. Valitettavasti en osaa sanoa, että kenen suunnittelema kangas on tai kenen valmistama hame on. Siinä on suomenkieliset kaupan pesuohjeet, mutta ei tietoja valmistajasta. Jos ikinä törmään toiseen samanlaisen, ostan sen heti!
   

Eniten käytetty



Eniten käyttämäni mekko on pari kesää sitten Juthbackasta ostamani keinokuitumekko. Olen niin huono näiden materiaalien kanssa, mutta tästä tiedän, että se on keinokuitua. Se tuntuu siltä. Siinä missä edellinen mekko on minulla päällä vähän paremmissa tilaisuuksissa, tämän puen varsinkin kesäaikaan ihan vain kirppis- tai kauppareissua varten. Pidän hameesta, koska raaskin pitää sitä. Mekon kuosi ei ehkä ole kaunein mahdollinen ja koska siinä on muutama tahra, jotka eivät lähde pesussa pois, minua ei harmita, jos hame kuluu ja nukkaantuu. Maksoin mekosta muistaakseni kolme euroa.
 
   

Kaunein kangas




Tämän kietaisuhameen löysin kirppikseltä muistaakseni kolme tai peräti neljä vuotta sitten. Se maksoi kymmenen euroa, enkä ensin meinannut raskia ostaa sitä. Tuohon aikaan kymmenen euroa kirppishameesta oli paljon, mutta en ole tainnut katua ostostani kertaakaan. Kangas on virheetön ja sitä on valtavasti. Yritin metsästää Inkerin arkistoista sen valmistajaa, mutta en löytänyt. Sen on joku itse ommellut, mutta siihen ei oltu jätetty hulpiota talteen. Hame on minulle pitkä ja se odottaa parhaillaan lyhentämistä. En vain osaa päättää, että lyhennänkö ylhäältä vai alhaalta.

  

Juhlaan

 


Tämä kaunotar on Kaisu Heikkilän hame ja se on muistaakseni ostamistani vintagevaatteista kallein. Olen löytänyt sen paikalliselta kirppikseltä ja maksoin siitä kaksikymmentäviisi euroa. Aluksi en pitänyt hihoista yhtään, mutta nyt suorastaan rakastan niitä ja olen ikionnellinen, että en ehtinyt muokata mekkoa hihattomaksi. Vaikka pidän hameesta valtavasti, en ole vielä kertaakaan pitänyt sitä. Toistaiseksi kohdalleni ei ole osunut mitään tilaisuutta, että missä pitäisin tällaista hieman juhlavempaa hametta, mutta onneksi ensi kesänä on tiedossa ainakin yhdet rippijuhlat


Kesän menoihin




Kaksi viimeistä hametta ovat aarteitani. Tämä ensimmäinen on äitini hame, jota olen marinoinut kaapissa niin pitkään kuin muistan. Hameessa on suomenkieliset pesuohjeet, mutta ei taaskaan tietoja valmistajasta. Olen aina pitänyt siitä, mutta se on jäänyt minulta käyttämättä, koska se on minulle aavistuksen liian iso. Se on tarkoitettu rinnakkaammalle ja siitä jää kainaloihin pussit. Minun pitäisi istua joku päivä alas ja hieman muokata mekkoa, sillä se on niin kaunis, että sen pitäisi päästä pois kaapista päivän valoon ja ihmisten silmiin.
   

Aarre - Äidiltä tyttärelle




Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä on äitini ylioppilasmekko. Se on 70-luvun alussa Merry Finnin valmistama ja se on mielestäni kauneimpia vintagehameita mitä maa päällään kantaa. Pidin sitä pikkutyttönä leikeissä päälläni (onneksi hame on vielä ehjä), mutta nyt kun haluaisin pukea sen päälleni, niin kokoa 32 oleva mekko kiristää vähän joka puolelta ja onhan se on aika lyhyt. Äitini on minua pienempi, joten monet hänen ihanista mekoistaan ovat minulle liian pieniä, tämä mukaan lukien. Ehkä jonain päivänä mahdun tähän. Toivossa on hyvä elää, eikö vain?
   

Lopuksi....


Vaatevalmistaja yksi toisensa jälkeen on joutunut laittamaan lapun luukulle eikä vaateteollisuus enää kukoista Suomessa niin kuin se on vuosikymmeniä sitten kukoistanut. Suurimmaksi syyksi uskallan sanoa halpatuotantomaissa valmistetut vaatteet ja ihmisten kulutustottumukset. Kuluttajat ostavat sitä mitä halvalla saadaan, vaikka sitä ei tarvitsisikaan. Suomalaisesta työstä ja laadusta ei olla valmiita maksamaan, vaikka se kestäisi pidempään. Me kuluttajat olemme viime kädessä ne, jotka päättävät: mitä, missä ja miten vaatteita valmistetaan. Mitä jos tyydyttäisiin vähempään mutta sitäkin parempaan ja ostetaan eettisesti valmistettuja tuotteita? 


18 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja kauniit kuvat! 💕 Pukeutumisen eettisyydessä on kyl monta kulmaa. Itse hankin jossain vaiheessa tosi paljon kirppareilta. Mut sitten aloin vain välillä kaipaamaan uuden vaatteen raikkautta. Edelleenkin kyl ostan kirppareilta, mut en ihan niin paljon kuin ennen. Mut ostan kyl esim. laadukkaita nahkakenkiä, jollaiset kaupoissa on aika tyyriitä. Teen paljon itse ja niiden osalta, joita ostan kaupasta, pyrin erityisesti ostamaan kestäviä ja luonnon materiaaleja. Ja vaatekaappianikin käyn läpi tämän tästä sillä ajatuksella, että mitä uutta niistä voisi saada. Ja lisäksi koen, et oman tyylin löytäminen on myös yksi kestävyystekijä. Sen ansiosta välttää hutiostokset ja -teot. Kankaissa suosin mahdollisuuksien mukaan luomua ja keinokuituja en osta kankaina enää käytännössä ollenkaan. Yhden käytön jälkeen nyppyyntyvä vaate on kyl todella epäekologinen teko. On ollut ilo huomata, että suomalaisessa tekstiilituotannossa on selkeästi aluillaan uusi ajanjakso. Uusia, aiempaa pienempiä toimijoita tulee alalle. Eikä aina niin pieniäkään. Nokian neulomo hyvänä esimerkkinä. Itseäni välillä ärsyttää se, että eettisesti tuotetut vaatteet eivät ole vielä hintansa puolesta ihan kaikkien kukkaron ulottuvilla. Toivottavasti sekin aika vielä tulee. Ja on ilahduttavaa lukea, kuinka paljon tekstiiliteollisuuden tuotantoketjujen läpinäkyvyydestä puhutaan nykyisin. Varmasti sekin aika tulee, jolloin minkään yrityksen brändi ei vaan kestä tuotannon pimeitä kulmia. 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa nyt vähän sekaisin siis ekologisuus- ja eettisyysjuttuja. Itse kirjoitin vuosi sitten postauksen samasta teemasta. Yhdistävä termi, jonka keksin, on mielestäni välittävä pukeutuminen: välitä itsestäsi, välitä ympäristöstäsi, välitä muista ihmisistä.

      Poista
    2. Kiitos =) Mä toivoisin, että oppisin kans joskus ompeleen itse vaatteeni, sillä niin saisin "helposti" sellaisia vaatteita, mistä pidän ja tietäisin, että kuka ne on valmistanut. Mä olen monesti miettinyt, että miten mun kirppispukeutumisen kanssa käy kun palaan työelämään. On ihan eri asia pukeutua kotona ja kauppareissuille kirppisvaatteisiin ja käyttää ne lähes tulkoon loppuun, kun taas työelämässä pitää olla vähän skarpimman näköinen. Uskon, että se on mahdollista, että mutta se vaatii ehkä hieman enemmän suunnitelmallisuutta.

      Olet oikeassa! Olemme saaneet paljon uusia tekstiilivalmistajia. Mä googlettelin niitä vappuna ja löysin mahtavan listauksen, joka mun pitää laittaane tänne ylös, jotta sen huomaa muutkin ja se pysyy myös itsellä tallessa =) Etsin ensisijaisesti sellaisia valmistajia, jotka valmistavat vaatteita joita en osta käytettynä esim. alusvaatteita, trikoopaitoja ja legginssejä, koska noita jälkimmäisiä ei ainakaan meidän kirppiksillä edes ole tullut vastaan. Mulle oli iloinen yllätys Nokian Neulomon ja muutaman muun pienemmän yrityksen hintataso. Uskon, että pystyn muuttamaan omat kulutustottumukseni entistä eettisemmäksi ja voin samalla tukea suomalaista työtä =)

      Poista
  2. Kiva että kirjoitit näin tärkeästä aiheesta. Työskentelen itse hyväntekeväisyysjärjestön kierrätystoiminnassa ja ihmisten kulutustottumukset näkyvät siinä todella hyvin. Esim. keväällä joku saattaa lahjoittaa koko kesävaatekokoelmansa, koska sehän on edellisen vuoden trendejä. Eihän niitä voi enää tänä kesänä päälle laittaa. Ja halppismerkkien määrä on valtava! Aivan kuin vaatteet olisivat kertakäyttöisiä. Plussaa tietty siitä, että vaatteet kierrätetään.
    Itse olen rajannut vaatekaappini sisällön nykyään niin, että sieltä löytyy ainoastaan kotimaisia merkkejä. Uutena ostan esim. Noshin ja Verson puodin vaatteita. Kaikki Nanson vaatteeni olen ostanut käytettynä. Uutena ostankin n. 3-5 vaatekappaletta vuodessa.

    Sinulta muuten löytyy uskomattoman kauniita mekkoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Apua! Kuulostaa hurjalta! Onneksi ne tosiaan kierrätetään, ettei ihan kaikkea paineta lumpuksi tai pihammassa tapauksessa viedä kaatopaikalle. Koska mielestäni hyväkuntoinen vaate pitää ensin käyttää ennen kuin se jatkokäsitellään. Meidän kirppisvaatepukeutujien onni on se, että valikoima on laaja, mutta valitettavasti se ei ole ekologisesti kovin hyvä asia.

      Poista
  3. Kauniita kuoseja, sellaisia, joita äitini käytti joskus. Tuo 'kaunein kangas' hame on minun suosikkini, aivan ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Se on kai Finlaysonin kangasta. Sattui niin hauskasti, että puhuin puhelimessa erään rouvan kanssa ihan muusta asiasta ja hän kertoi, että esittelemäni hame taitaa olla hänen vanha. Ajatella! Miten ihmeellinen maailma onkaan <3

      Poista
  4. Tärkeästä aiheesta kirjoitit jälleen. Olen vasta hiljattain löytänyt tämän blogisi ja ihastuin kyllä heti. Sinulla on tosi mielenkiintoisia ja myös omaa sydäntäni lähellä olevia aiheita sekä aivan mielettömän upeita kuvia. Itsekin olen kirppislöydöistä ilostuva ja käsitöihin jonkinverran hurahtanut perheenäiti. Ekologisuus ja eettisyys ovat myös lähellä sydäntä. Todella inspiroiva ja oikea hyvän mielen blogi, jossa on sopivasti ihanan kevyitä juttuja mutta myös painavaa asiaa. P.S. Muistan tuon äitisi kauniin ylioppilasmekon. -Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja <3 Ihanaa kuulla ja miten ihanaa on, että otit yhteyttä <3 Meillä on niin monen vuoden tapahtumat puhumatta <3

      Poista
    2. Juttua riittää aivan varmasti-Katja

      Poista
  5. Voi jestas tuo vihreä Kaisu Heikkilän mekko on UPEA! Ehdottomasti käyttöön! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mun pitää ottaa se kesällä käyttöön!

      Poista
  6. Voi vitsit, että on kauniita mekkoja :) Itsellänikin muutama tuommoinen herkku tallessa. Minun Love Storyn voi lukea http://villananna.blogspot.fi/2017/04/my-love-story.html

    VastaaPoista
  7. Tärkeä, hyvä teksti! Allekirjoitan jokaisen sanan. Kirjoittelin itsekin jokunen vuosi sitten vaatevallankumouksesta ja pitäisi varmaan kirjoittaa joku kerta uudelleenkin. Mekkoaarteesi ovat ihania! Tuo juhlava Kaisu Heikkilän mekko on u-p-e-a!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva <3 Tuo hame on kyl ihana! Onneksi mulla on ensi kesänä ne rippijuhlat, niin saan pukea tuon päälleni =)

      Poista