lauantai 11. helmikuuta 2017

Kudottu tuolinpäällinen

"Viisasta miestä ei tunne siitä, että hän ei tee virheitä, vaan siitä, että hän ei tee samaa virhettä uudestaan."
  - Winston Churchill


Viime kesänä kutomani tuolimatto sai parin, kun kudoin opiston kangaspuilla toiseenkin olohuoneen nojatuoliin päällisen (löydät aikaisemman maton täältä). Sidoksena tässä on sama kuusivartinen ruusukas kuin edellisessä matossa ja tämäkin on kudottu puuvillalangoilla, mutta nyt värit menevät toisin päin eli kuviokuteena on valkoinen ja pohjalla vaaleankeltainen. Kudoin keltaisella pohjakuteella aina kolme kuviokertaa ja sen jälkeen vaihdoin sen vaaleammaksi (vaalean keltainen ja valkoinen yhdessä). Tavoitteenani oli oppia vaihtamaan väriä mahdollisimman huomaamattomasti ja mielestäni paras paikka vaihtoon oli aina, kun kuvio alkaa uudestaan nousta eli viidennellä polkusella.

Kangas on molemmilta puolilta samannäköinen, joten mattoa voi käyttää molemmin puolin. Viime kerrasta oppineena kudoin kunnon saumanvarat molempiin päihin, jotta sain käännettyä päät siististi piiloon. Tällä kertaa olin myös paljon varovaisempi pingottimen kanssa, enkä katkonut läheskään niin montaa loimilankaa kuin viimeksi. Tämä oli ihana työ ja mukava kutoa, mutta sama juttu kuin viimeksi, sain koko ajan jännittää että saanko pidettyä kaventumisen kurissa, sillä loimessa ei ollut yhtään kaventumisen varaa. Niin kuin kuvista näet, matto saisi olla aavistuksen leveämpi.

Pidän näistä matoista paljon, mutta enempää näitä ei kannata kutoa meille niin kauan kuin meillä on koira. Koirien kynnet repivät jo ensimmäisen ruusukkaan kuviolangat inhottaville lenkeille ja nyt tämän toisen kanssa kävi ihan sama juttu, kun unohdin tuolin mattoineen ikkunan eteen. Ranskan bulldogimme vahti luisteluun lähtöämme tuolilla ja kynnet repivät heti kankaaseen ikävät lenkit. Lankalaihiksen kannalta nämä kudontatyöt ovat loistavia, sillä tämän myötä lankavarastoni kevenivät 640 grammalla. Jatkan puuvillalankojen tuhoamista ja nyt puissa on joogamatto. Sen myötä olen oppinut ihan uuden tekniikan, enkä meinaa malttaa, että saan sen valmiiksi ja pääsen esittelemään maton, sillä se on jotain aivan uskomattoman hienoa. Mukavaa lauantai-iltaa! Tavataan taas parin päivän päästä.


22 kommenttia:

  1. Voi miten kaunis tuolinpäällinen. Mummoni oli kova kutomaan, paljon hän tekemiään töitä meiltä löytyykin. En vaan osaa käyttää. Mutta, vastaava löytyy laatikosta, joten voisinkin ottaa esille ja käyttöön noin päällisenä. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Miten ihanaa, että olet säästänyt hänen tekemät työt, vaikka et ole niitä käyttänyt <3

      Poista
    2. Todella kaunis matto! Onko sulla jossain ohjetta tuohon kuvioon? Entä mitä puuvillalankaa käytit tuohon?

      Poista
    3. Kiitos =) Ohje mattoon löytyy Loimien lomassa -lehden numerosta 2/2015 Lehteä kannattaa kysellä Toika Oy:stä. He myyvät myös vanhoja numeroita.

      Ohjeen mukainen matto on UPEA! Se kudotaan poppanasta, mutta koska mulla ei sitä ollut, niin vaihdoin sen hieman paksumpaan virkkauslankaan (120 m/50g). Vaikka kudoin kaksinkertaisella langalla, niin silti ruusukaskuvio jäi vähän harvaksi. Viisaampien neuvosta jätin kuviosta toisen paltinapoljennan pois =)

      Poista
  2. Tosi kaunis matto! Harmi, että koiran kynnet pääsivät kiinni uutukaiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) No se on tosiaan harmi. Meidän ransikikselle ei kelpaa mikään valmis paikka, vaan sen on aina tehtävä itselleen pesä ja kaikki tielle osuvat tekstiilit saa siinä mylläyksessä kyytiä. Sen takia mä en ole pitänyt kiirettä virkata itselle torkkupeittoja, kun ne olisivat alta aikayksikön entisiä.

      Poista
  3. Voi että,tuo kangaspuissa kutominen on sellaista mitä en ole koskaan saanut koettaa. Olen ajatellut ensi syksynä mennä kansalaisopiston alkeisryhmään ja tiedän,että varmaan koukkuun jään. Kyllä sinulla näyttää olevan niin herkullisen värisiä lankoja korissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä suosittelen! Mä kudon kans kansalaisopistossa ja olen pitänyt siellä kutomisesta. Suosittelen oleen korva tarkkana ja poimiin kaikki konkareiden vinkit talteen, sillä kokeneemmilta kutojilta oppii paljon sellaisia niksejä, mitä ei välttämättä muuten oppisi =)

      Poista
  4. No vautsi mikä aurinkoinen tuolinatto, olet sinä kyllä taitava <3
    Ihanaa alkavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Siitä tuli kiva. En tosin taas yhtään ajatellut näiden värien käytännöllisyyttä =)

      Poista
  5. Instassa tätä tuolimattoa jo ihailinkin, ihaillaanpa vielä lisää:) Se on kyllä upea, kauniisti vaihtuu tuo väri. Sainkin muuten tuossa viime vuonna tietää, että kotipaikallani olisi varastossa yhdet kangaspuut odottamassa:D Pitäis vain keksiä jostain aikaa kutomiselle tai oikeastaan sille, että mihin huoneeseen saan ne mahtumaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Miten hienoa! Oletko kutonut paljon? Mun mielestä se on mahtavaa, mutta siinä on tosiaan huonona puolena se, että kangaspuut vie tilaa. Mulla on omatkin puut, mutta tällä hetkellä kudon kansalaisopistolla. Opistolla on parit kymmenet puut ja jokaisessa eri loimi, joten kun saan yhden työn valmiiksi, siirryn toisiin puihin ja joku toinen jatkaa aikaisemmissa puissa. Kotipuissahan on se yksi loimi, joka on kudottava loppuun ja vasta sit pääse tekeen uuden ja se onkin muuten sit ihan oma urakkansa =) Eli suosittelen kansalaisopiston kudontakurssia =)

      Poista
    2. Lapsena olen yhden maton kutonut, juurikin näillä samaisilla kangaspuilla:) Eli ei ole paljoa kokemusta, joten tuo kansalaisopiston kurssi ei olisi yhtään pahitteeksi. Toisaalta, tädiltä ja äidiltä saan varmasti apuja jos ja kun joskus innostun kutomisesta. Loimen laittamisessa on tosiaan oma hommansa, siitä en kyllä yksin selviäisi:)

      Poista
  6. Hieno kuvio ja kaunis hillitty väri. Mahdottoman kotoisan näköistä. Juuri myin perintökangaspuut pois kun niille ei ollut tilaa, harmittaa ihan hirmuisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Voi miten harmillista! Toisaalta, jos ei ole tilaa kangaspuille eikä pääse niitä käyttään, niin ymmärrän hyvin, ettei niitä tule säästettyä =) Kutomisen huono puoli on tosiaan se, että puut vievät paljon tilaa. Nykyisin saa kokoontaittuvia puita, jotka mahtuvat vaikka huoneen nurkkaan, mutta vanhat puut valtaavat koko huoneen.

      Poista
  7. Ihana tuolimatto <3! Kaunis pinta ja jälleen kerran upeat kuvat. Tykkään :). Voi kun olisikin aikaa, niin menisin kudontakurssille. Parin maton, yhden kuultokudoksen ja yhden seinävaatteen kudontahistorialla ei oikein pääse eteenpäin. Ja nekin on tehty 90-luvulla :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä taisin ottaa taas yli 300 kuvaa ja tässä on ne, mitkä onnistuivat =D Mun mielestä tämä kevättalvi on tosi vaikeaa aikaa valokuvaukseen ja saan jatkuvasti taistella valkotasapainon kanssa. Mun kuvat on joko keltaisia tai sininiä, enkä meinaa millään löytää sitä kultaista keskitietä. Oon muutaman kerran meinannut jättää järkkärin kaappiin ja kuvata vain kännykällä, kun musta tuntuu, et saan sillain parempia kuvia =)

      Kudonta on aivan ihanaa <3 Mutta aika alkaa mullakin olla kortilla ja jatkuvasti saan "tingata" siihen aikaa muista menoista. Toivottavasti löydät vielä aikaa kudonnallekin <3

      Poista