perjantai 22. huhtikuuta 2016

Vaatevallankumous


Nyt vietetään Vaatevallankumousviikkoa ja olin kahden vaiheilla, että tartunko aiheeseen vai en. Minusta kuitenkin tuntuu siltä, että tästä aiheesta pitää sanoa sana tai pari, sillä se on lähellä sydäntäni niin ekologisuuden kuin ihmisarvojen puolesta. 24.4.2013 Bangladeshissa romahti ostoskeskus, jonka ylimmässä kerroksessa toimi vaatetehdas. Rakennus oli määrätty purettavaksi, mutta työntekijät oli pakotettu töihin. Turmassa kuoli 1134 työntekijää ja yli 2500 loukkaantui. Tästä sai alkunsa Fashion Revolution, jonka tarkoituksena on kyseenalaistaa millaisissa olosuhteissa vaatteita valmistetaan. Vaatevallankumouksessa puetaan vaatteet nurinpäin, otetaan kuva, jaetaan se sosiaalisessa mediassa ja pyydetään vaatteet valmistanutta yritystä kertomaan, kuka vaatteet on tehnyt. Tiedätkö sinä kuka sinun vaatteesi on tehnyt?

Aikaisemmin ostotottumukseni eivät olleet kovinkaan vastuullisia. Kävin muutaman kerran vuodessa vaatekaupoilla, kannoin kotiin kassitolkulla vaatteita, jonka jälkeen piilotin luottokortin, etten pääsisi ostamaan enempään. Tämä toistui aina muutaman kuukauden välein. Tänä päivänäkin minulla on kaapissa vaatteita noilta ajoilta, joista muutamaa olen käyttänyt korkeintaan pari kertaa. Jäätyäni nelisen vuotta sitten kotiin, aloin juosta kirppiksillä ja ostaa sieltä vaatteet. Päivä päivältä ehkä alun perin taloudellisista syistä johtunut päätös on alkanut muuttua enemmän eettiseksi valinnaksi ja olen nyt toista vuotta mukana Vuosi ilman uusia vaatteita -kampanjassa. En tarvitse uusia vaatteita, sillä voin ostaa ne myös käytettynä.

Tänä aamuna vedin päälleni farkut, jotka olen ostanut kymmenen vuotta sitten ja trikoopaidan, jonka olen ostanut kolmisen vuotta sitten. Pukemieni vaatteiden valmistamiseen on tarvittu yli 13 000 litraa vettä, mikä on hirvittävä määrä varsinkin kun ottaa huomioon millainen määrä ihmisiä tällä hetkellä on vailla puhdasta juomavettä. Tämän vuoden alussa astui voimaan laki, jonka mukaan tekstiilijätettä ei enää saa kärrätä kaatopaikoille. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään Suomessa arviolta 50 000 tonnia tekstiilijätettä on kerättävä talteen ja kierrätettävä. Surullisemmaksi tämän tekee, että oletettavasti suurin osa tästä tekstiilijätteestä syntyy Bangladeshissa romahtaneen vaatetehtaan kaltaisissa työoloissa. Tiedän, että päätökseni olla ostamatta uusia vaatteita on mitätön näissä luvuissa, mutta tiedän myös sen, että kaltaisiani on muita ja yhdessä meillä on sananvaltaa. Uskon siihen, että pienistä joista syntyy valtameriä.

Pyrin ostamaan myös muiden perheenjäsentemme vaatteet käytettynä ja pitämään meidän tekstiilijätteen mahdollisimman pienenä. Minulla on kuitenkin yksi heikkous, jonka suhteen en ole niin tarkka ja sehän on langat. Ostan paljon lankoja kirppiksiltä, mutta ostan niitä myös kaupoista, eikä minulla ole niiden osalta mitään tietoa, millaisissa oloissa lammas, josta villa on keritty, on elänyt. Kuka ja missä villa on kehrätty langaksi ja millaisessa työoloissa se on värjätty. Onko puuvillan viljely tuhonnut maaperää ja onko sen viljelijä saanut korvauksen tekemästään työstä. Tässä minulla on oikeasti parannettavaa, sillä on olemassa lankoja joiden valmistajat pystyvät takaamaan, että niiden valmistusolosuhteet kestävät päivänvalon.

Vaatevallankumouksen aikaan on hyvä edes kerran vuodessa pysähtyä miettimään, millainen on vaatekappaleen matka puuvillapellolta sinun päällesi. Vaikka paidassa lukee tuttu merkki ja siitä on saanut maksaa enemmän kuin halvemmista merkeistä, se ei takaa missä maassa ja millaisissa työoloissa se on valmistettu tai miten pienet sormet sen on ommellut. Kuluttajana sinä voit valita, kuka vaatteesi valmistaa ja tuetko sellaisia yrityksiä, joiden arvojen mukaista on valmistaa vaatteita olosuhteissa, joita emme toivoisi itsellemme tai lapsillemme. Jos et osaa valmistaa itse vaatteitasi, voit taistella kanssani tekstiilijäteongelmaa vastaan ostamalla käytettyjä vaatteita tai tutustua Mehukekkerit-blogin Veeran keräämään listaan, josta löytyy Suomalaisia yrityksiä, jotka vielä valmistavat vaatteitaan Suomessa. Päätös on sinun.

10 kommenttia:

  1. Hyvä postaus ja hienosti kirjotettu tärkeästä aiheesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä olin tosiaan kahden vaiheilla, että tartunko aiheeseen, kun se ei varsinaisesti kuulu blogini aihepiiriin. Aihe on mun mielestä kuitenkin sen verran tärkeä, että ehkä on ihan hyvä kerran vuodessa ryhdistäytyä ja kirjoittaa muustakin kuin kirppislöydöistä ja omista käsitöistä =)

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! Kun kirppikseltä ostaminen on syrjäyttänyt ketjuliikeshoppailun, koen, että ns. tavallinen shoppailu ei edes tuota samalla tavalla iloa. Mä vietin vuonna 2014 vuosi ilman uusia vaatteita -vuotta ja en ole sen jälkeen montaa uutta vaatetta tai asustetta hankkinut. Mä nostan hattua kaikille niille, jotka miettivät vaatteiden ja tekstiilien alkuperää, tuotantoprosessia ja hiilijalanjälkeä. Hienoa, että säkin olet muuttanut kulutustottumuksia noin paljon. Täytyy uskoa, että yhden ihmisen teotkin vaikuttavat, muuten kaikki tuntuu epätoivoiselta ja turhalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Pitää muuten paikkansa! Mulla tuo "tavallinen" shoppailu on jäänyt kokonaan pois. Kaupoilla tulee käytyä enää vain pakon edessä ja yleensä ne ovat sellaisia pikapyörähdyksiä, että ostetaan nopeasti sitä mitä tarvitsee. Omien vaatteiden ostaminen kirppiksiltä on oikeastaan ihan helppoa, mutta pikkuväen osalta se on välillä tosi haastavaa. Esimerkiksi yöpukuja, sukkahousuja, pitkiksiä ja sukkia löytyy tosi harvoin kirppiksiltä. Mä monesti ostan ennakkoon vaatteita, jos löydän edullisesti ihanan pehmeitä paitoja tai housuja, koska sen olen huomannut, että jos jotain ihan oikeasti tarvitsee, sitä ei löydy mistään =)

      Poista
  3. Olipa hyvä postaus! Teen suurimman osan vaatteistani itse, yleensä kirppikseltä löytyneistä kankaista. Kankaiden alkuperään voisin kyllä enemmän paneutua ja suosia niissäkin kotimaisia valmistajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä haluaisin kans oppia ompelemaan vaatteeni itse. Mulla on muutama vanha kangas kaapissa odottamassa saksimista, mutta tarvitsisin sellaisen luottokaavan, jolla voisin ommella itselleni tunikoita tai mekkoja. Tämä olisi ehkä sellainen asia, missä voisin ryhdistäytyä ja katsella käsityölehdistä muitakin ohjeita kuin virkkausohjeita =)

      Poista