Leijonapäivän kylvöt

Vyöhyketerapeuttini suositteli minulle Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen kirjaa Kuun vaikutus kuullessaan puutarhaharrastuksestani. Mielenkiinnolla tartuin vinkkiin. Kirjassa neuvotaan kuinka kuun vaikutus on huomioitava puutarhaa hoidettaessa. Mikäli tuo maaginen taivaankappale saa valtameret nousemaan ja toiset ihmiset valvomaan, miksi se ei vaikuttaisi myös maaperäämme? Mikä tahansa, mistä vain on apua luomukasvimaani hoidossa, kelpaa minulle.

Olen yrittänyt lukea kirjaa aina mahdollisuuksien mukaan ja opetella kuun eri rytmejä ja ratatasoja. Myönnän että olen tällä hetkellä aivan sekaisin! Tutun ja turvallisen Minna Siltalan Keittiötarhan 3 vuodenaikaa -kirjan mukaan maaliskuun puolessa välissä olisi kylvettävä tomaatit, chilit ja paprikat. Katsoin Kuukirjastani suotuisammat päivät ja maaliskuun puolivälissä leijonapäivinä hedelmien kylväminen pitäisi olla suotuisinta. Jälkiviisaana pohdin, että olisiko minun sittenkin pitänyt valita neitsytpäivä kylvöön. Tehtyä tosin ei saa tekemättömäksi.

Torstaina levitin keskelle olohuonettamme kylvöpaikan. Oli ihanaa pitkästä aikaa upottaa kädet multaan ja aloittaa taas puutarhan kanssa touhuaminen. Vaikka kasvimaan perustaminen on hieman työläämpää kasvattamalla kaikki siemenistä, nautin tästä työstä niin paljon, etten voisi jättää sitä pois. Siemenistä kasvattaminen on äärettömän palkitsevaa. Joka aamu käyn kurkkimassa idätyspurkkejani, joko niissä näkyisi merkkejä taimilapsistani. Koen pientä ylpeyttä kun katselen komeita kurpitsoja kasvimaallani. Tiedän millaisen työn ja vaivan olen niiden eteen tehnyt.

Kylvän siemenet aina vanhoihin viilipurkkeihin, joita kerään vuoden mittaan kellariin. Puhkaisen purkin pohjaan reiät vanhalla varrastikulla ja laitan toisen purkin alle, johon ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan. Purkkien päälle vedän tuorekelmun, jolla saan pidettyä lämmön ja kosteuden purkissa. Ensimmäisten pienten taimien ilmestyttyä, vedän kelmun pois. Kostutan suihkepullolla pienen pieniä taimilapsiani aina aamuisin. Laitan aina purkkiin useamman siemenen, joista valitsen parhaimmat niiden lähdettyä itämään. 

Torstaina kylvämäni chilit, tomaatit ja paprikat saavat huhtikuun alussa seurakseen vielä basilikan ja joitain yrttejä mm. laventelin, joka minun pitäisi kylvää niin pian kuin mahdollista. Toivottavasti viime keväänä kylvämäni viherminttu ja naapuriltamme saatu piparminttu ovat selvinneet talvesta. Eikös ne olleet monivuotisia? Vasta toukokuussa kylvän esikasvatusastioihin kesäkurpitsan ja avomaankurkun. Porkkanat, sipulit ja pavut kylvän suoraan maahan. Parsan kasvatusta minun on alettava opiskella. Mehän teimme niille viime kesänä komeat penkit ja tänä vuonna saan istuttaa parsat (lue tästä).

Ihanaa kun kevät ja kesä on tulossa. Olen taas niin täynnä intoa kasvimaani kanssa, etten meinaa pysyä aloillani. En millään malttaisi odottaa, että saan maistaa kesän ensimmäisiä perunoita tai porkkanoita omasta maasta. Olen niin onnellinen omasta kasvimaastani!