Pellava on kudontamateriaaleista mielestäni mieluisin, mutta se on varmasti myös haastavin. Pellava on kuteena ihan parasta, mutta loimimateriaalina se on taas maailman hirvittävin ja jos on mahdollista, korvaan sen puuvillalla tai puuvillapellavalla. Koulussa yksi kokonainen jakso omistettiin pellavalle, jolloin tutustuimme tähän ihastuttavaan materiaaliin ja opettelimme niksit sen kesyttämiseen.
Metrikangas
Metrikankaan ideana oli, että opettelemme kutomaan sujuvasti korjailematta virheitä. Käsityöammattilaisena on osattava kutoa palttinaista pyyhekangasta metrin tunnissa ja jos et koskaan ole kutonut, voin sanoa, että se on paljon! Kudoimme tietokoneohjatuilla kangaspuilla parin metrin kankaan, jonka myöhemmin leikkasimme ja ompelimme pyyhkeiksi. Näissä lumihiutalekankaissa on puuvillapellavainen loimi ja se kudottiin pellavalla. Kudoin samaan loimeen myös itselleni pyyhkeet.
Lumihiutale-pyyhkeeni löydät täältä: Käsinkudotut lumihiutale-pyyhkeet.
Kilpikangas-liina
Yksi pellavajakson sidosopissa opettelemamme sidos oli kilpikangas, jolla kudoimme myös liinat koulun myymälään. Raidoitettu loimi oli niisitty valmiiksi tietokoneohjattuihin kangaspuihin ja saimme tähän niisintään suunnitella liinat käyttämällä erilaisia poljentoja ja värejä. Tämä oli varmasti haastavin työ, koska loimi ei ollut minun värinen ja tuntui, että mikään ideoista ei ollut mieluisa. Olisin voinut vaikka vannoa, että minulla oli kuvattuna valmiit liinat, mutta jostain syystä en löytänyt tästä kuin yhden kuvan.
Damasti
Olen jo pitkään halunnut opetella kutomaan Damasti-kangaspuilla ja pellavajaksolla se oli yksi tekniikoista, joka piti opetella. Damasti-puilla pystyy kutomaan pistekuviota, joka niisinnästä riippuen peilautuu tai toistuu kankaalla halutun verran. Dora Jung on damastien "grand old lady" ja hänen suunnittelemat liinat ovat hyvin arvokkaita ja osa niistä on tänäkin päivänä tuotannossa.
Meillä on koululla damastipuut, joilla kudoimme Weavepointilla suunnittelemamme työt. Puissa oli loimena puuvilla, johon kudoimme aivina 16 tai 8 -pellavilla riippuen käyttötarkoituksesta. Yksi piste oli kahdeksan lankaa eli luonnossa n. 1 cm x 1 cm. Kudoin pöytäliinan, jossa keskellä on iso kuvio. Kutoessa otin liinasta kuvan ja vasta kotona huomasin, että keskellä työtä näkyy kudontavirhe. Tämä harmitti niin paljon, että kudoin myöhemmin vielä toisen virheettömän liinan. Molemmat liinat lepäävät viereisellä nojatuolilla vielä viimeistelemättä.
Oma pellavatyö
Kuten villajakson päätteeksi myös pellavajaksolla kudoimme myös yhden oman työn ja tälle työlle kirjoitimme myös ohjeet. Kudoin pellavaisen laudeliinan kierrätyksestä ostetuista pellavista, jotka osoittautuivat hyvin haasteellisiksi. Vaikka kutoessa ongelmallinen loimi otti päähän, niin jälkikäteen olen hyvillä mielin siitä, että sain nämä ongelmat eteeni koululla ja pystyin kysymään opettajalta apua. Loimi oli niin hauras, että suihkuttelin sitä vedellä ja haudoin sitä kosteiden pyyhkeiden alla, jotta sain siihen hieman lisää lujuutta. Samaiset laudeliinat esittelin pari viikkoa sitten täällä blogissa.
Pellavainen laudeliinaohjeineen löytyy täältä: Pellavainen laudeliina
Mielenkiintoinen postaus. Kyllä on vaativaa opiskelua, huh-huh. Kauniita tekstiilejä olet tehnyt. Nyt mun pitää guuglata: tietokoneohjattu kangaspuu.
VastaaPoistaMukavaa ja antoisaa kesää, muista kuitenkin ottaa vähän iisistikin.
Kiitos! Ehkä tämä on vaativaa, mutta aivan ihanaa! Olen ensimmäistä kertaa koulussa, josta en haluaisi koskaan valmistua =)
PoistaTaas hyvin kiinnostava postaus! Pellava on ihanaa, lumihiutalemalli on ihana! Kauniita muutenkin nuo työt. Harmi, että etätyö muokkasi opintoja noinkin paljon. Dora on todella maaginen damastin isoäiti! Olen saanut töissäni käsitellä hänen kankaitaan paljon ja niiden lisäksi alkuperäisiä kudontamalleja. 🥰
VastaaPoistaKiitos <3 Dora on <3 Pidän eniten hänen Riikinkukko-kuviostaan (Festivo) ja haluaisin joskus kutoa sen itse <3
PoistaMissä olet töissä, kun saat käsitellä tuollaisia aarteita?
Museossa! :D
Poista