torstai 29. toukokuuta 2014

Mikä tekee ihmisestä ekologisen?

Joka aamu kävelen lasten kanssa pienen lenkin. Joka aamu kävelemme hyötyjätteiden keräyspisteen ohi. Joka aamu katselen kuinka keräyspisteen nurkkiin kerääntyy mitä erikoisempia nyssyköitä, pussukoita ja laatikoita. Milloin katoksen taakse on kannettu sohva tai jätesäkillinen vaatteita. Välillä jätekatokseen on jätetty jätesäkillinen talousjätettä, joista linnut tappelevat viimeistään seuraavana päivänä, levittäen kaiken roskan pitkin pihaa. Minun piti ottaa teille kuvia keräyspisteestämme, mutta epäilen jokaisen saavan katsella muutenkin roskia, ihan ilman että esittelen niiden kuvia.

Joka kerta kun katselen keräyspistettä, jota toiset pitävät kaatopaikkanaan, mietin, miksi toiset ihmiset ovat ekologisempia kuin toiset? Miksi toiset ihmiset ajattelevat luontoa enemmän kuin toiset? Ovatko toiset ihmiset niin itsekkäitä etteivät ajattele omaa kotiaan pidemmälle? Vai ovatko he vain niin välinpitämättömiä yhteisestä ympäristöstämme? Onko ekologisuus jotain sellaista mitä opitaan kotona vai syntyvätkö toiset ihmiset vain hieman vihreämmiksi kuin toiset? Perheessämme jätteiden lajittelu on itsestäänselvyys. Roskat viemme roskakoriin. Jos tiputamme jotain, noukimme ne ylös.

Kävellessämme aamulenkkiä kaksivuotias poikani osoittaa roskaa tien poskessa ja kysyy: mikä se on? Vastaan: Se on roska. Hän katsoo minua kummastuneena ja menee mietteliääksi. Hän miettii varmasti samaa kuin minä. Miksi se on siinä? Miksi ihmiset heittävät roskia maahan? Mikä saa ihmisen tyhjentämään taskunsa tien poskeen? Vaikka roskakoreja ei ole joka kadunkulmassa, onko roskien vieminen omaan roskakoriin liian työlästä?

Pohtiessani tätä, olen huomannut omassa toiminnassani parantamisen varaa. Näen roskan maassa ja vain kävelen sen ohi. Olenko minä loppujen lopuksi pahempi ekotuholainen kuin roskaaja itse? Vihreiden arvojen puolestapuhujana minun pitäisi viedä se roskakoriin vaikka roska ei olisi omani. 

En muista vanhempieni ikinä paasanneen luonnonsuojelusta tai valistaneen minua vihreillä ajatuksilla. Talousjätteemme joutui samaan roskakoriin muun sekajätteen kanssa eikä 80- ja 90-luvuilla taidettu muutenkaan tuntea sanaa kierrätys. Toisaalta kodissamme käytettiin tavarat loppuun asti. Jos jotain meni rikki, se yritettiin korjata. Kuljin serkkuni vanhoissa tai äitini ompelemissa vaatteissa ja jos vaatteisiin tuli reikä, se paikattiin. Hyvää käyttökuntoista tavaraa ei heitetty roskiin. Jos jokin jäi tarpeettomaksi, sille yleensä löytyi käyttäjä lähipiiristä.

Vaikka ekologisuus ja kierrätys tuntuvat olevan tänä päivänä muoti-ilmiö, nykyinen kulutusyhteiskunta ruokkii turhamaista kertakäytöstä. Internet on pullollaan vaatekauppoja, joista voit tilata puoli-ilmaisia, kolmansissa maissa, kehnoissa työoloissa valmistettuja vaatteita. Muutaman käyttökerran jälkeen ne myydään tai laitetaan roskiin ja ostetaan uusia, jotka kokevat saman elinkaaren. Kuinka moni tänä päivänä parsii risan vaatteen? Elektroniikkalaitteiden käyttöikää valvotaan, jotta uusia ostettaisiin. Vanhan rikkoutuneen laitteen korjaus tulee monesti kalliimmaksi kuin uuden ostaminen. Emmekö ole menneet nyt vähän metsään?

Monesti ekologisuus ja kierrätys tarkoittavat taloudellisia säästöjä. Käyttämällä kierrätysvaatteita säästää luontoa ja rahaa. Kirpputorien rekit pursuavat vaatteita, jotka eivät kelpaa enää kenellekään koska ovat niin "last season". Sammuttamalla ylimääräisiä valoja ja säätämällä asunnon lämpötilaa, säästää euroja ja siistii omaa hiilijalanjälkeään. Ollakseen ekologinen ei tarvitse ostaa hybridiautoa tai olla vegaani. Ihan tavallisilla, pienillä päivittäisillä teoilla, kuten jätteiden lajittelulla ja kestokassien käyttämisellä kauppareissulla, on merkitystä. Vaikka ne tuntuvat mitättömiltä ja turhilta, niitä kun tekee tarpeeksi ja tarpeeksi moni, niistä on hyötyä.

Puhdas luonto on varmasti asia, josta kaikki nauttii. Mielestäni puhdas luonto ja tämä ihastuttava maapallomme on parhain perintö, jonka voin lapsilleni antaa. Se millaisen mallin ja esimerkin minä annan lapsilleni, vaikuttaa varmasti heidän tulevaan suhtautumiseen luontoon ja kierrätykseen. Toivon, että he saavat nauttia kauniista ja monipuolisesta maapallostamme. Ollaan ekologisia ja vihreitä myös sen jälkeen kun se ei ole enää muotia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti