sunnuntai 19. joulukuuta 2021

ARTESAANIOPINTOJEN NÄYTTÖ: DESIGNTEKSTIILIN VALMISTAMINEN JA ECHO WEAVING





Artesaaniopintojen yhden opintokokonaisuuden näyttö on Designtekstiilin valmistaminen. Tämä näyttö toteutetaan tekniikalla, joka on opetettu jollain designtekstiilin jaksolla, joita olivat pujoitukset ja poiminnat, kansanomaiset sidokset, kuvikkaat ja kaksinkertaiset kankaat. Tämä oli näytöistä vaikein, kun en osannut päättää mitä tekisin. Halusin, että tämä viimeinen näyttöni olisi jotain järisyttävän hienoa ja ikimuistoista. Olin aikaisemmin nähnyt ammattitutkintoa suorittavien opiskelijoiden koeloimen, kun he tutustuivat Marian Stubenitskyn Echo Weavingiin ja se jäi mieleeni. Sain opettajaltani luvan, että saan tehdä näytön tällä tekniikalla, jos opiskelen sen ensin itsenäisesti.

Marian Stubenitsky on hollantilainen kudonnanopettaja, joka on kirjoittanut kirjan Weaving with Echo and Iris. Kirjassa perehdytään Echo weaving -tekniikkaan, jossa hyvin yksinkertaistettuna luodaan kuviolle muoto, tehdään sille Network-niistintä ja jokaiselle saadulle niisintäpisteelle tehdään kaiku, joka on eri värinen kuin alkuperäinen niisintäpiste. Echo weavingiin käytetään erilaisia toimikas- ja pomsisidontoja ja poljennalle voi halutessa tehdä myös Network-toiminnon. Kirjassa on muutama valmis malli, mutta kirja vaatii sidosopin tuntemusta ja paljon kokeiluita. Kirjassa oli mallityö, jossa oli yhdistetty Echo weaving Turned Taquete -muunnelmaan ja samoihin aikoihin törmäsin netissä Eva Stosselin blogiin ja hänen kutomaan Turned Taquete -huiviin, jossa oli käsinmaalattu loimi.


 

Ihastuin tähän Turned Taqueteen ja syyslomalla kudoin muutaman koeloimen omilla puillani. Piirsin kuvion, tein niisinnän ja sidonnan ja kokeilin eri tiheyksiä ja materiaaleja, joista kudon näyttötyönä huivin. Sidos vaatii tiheän loimen ja otettuani mallit pois puista, huomasin, että tästä sidoksesta ei näillä materiaaleilla kudota huivia. Siitä tulee niin töpäkkä, ettei se laskeudu kauniisti, mutta siitä tulisi upea kaitaliina. Tämän ajatuksen kanssa lähdin koululle koeloimet kainalossa.

Esittelin kokeiluni koululla ja opettajani tilasi minulta 70-80 cm leveän ja kolme metriä pitkän kaitaliinan, jossa toinen loimi on maalattu käsin ja toinen on värjätty yksiväriseksi. Käytimme sidoksena suunnittelemaani Turned Taqueten muunnelmaa ja materiaaliksi valitsimme Esiton kampapuuvillan (tex 76x2), koska sitä oli kaapissa tarpeeksi. Vielä samana päivänä loin loimen ja maalasin sen. Seuraavana päivänä värjäsin kilon samaa puuvillalankaa siniseksi, jotta sain luotua siitä toisen loimen ja käytettyä sitä kuteena. Seuraavan viikon aikana rakensin kankaan kaksoisloimitukillisiin tietokoneohjattuihin kangaspuihin ja aloin kutoa liinaa.

Halusin, että työstä tulee täydellinen. Opettajani on antanut minulle niin paljon, että halusin antaa hänelle jotain unohtumatonta takaisin. Ihan ilman vaikeuksia en tästä kuitenkaan selvinnyt. Tietokoneohjatut puut kiusasivat minua ja kutoessa kuteen tiheyden pitäminen tasaisena oli todella vaikeaa. Onneksi elävä kuvio antaa paljon anteeksi eikä siitä näy, että välillä tiheys heittää. Kastelin työn ennen ompelua ja yllätyksekseni työ kutistui kastelussa niin paljon, että vaikka kudoin reilusti ylimääräistä, liina on muutaman sentin suunniteltua lyhyempi. Päärmäsin liinan koulun koneilla henkeä pidätellen, sillä ompelu ei vieläkään ole vahvin osaamiseni.


 

 

 

Kaitaliinasta ei tullut täydellinen, mutta se on upea ja se taitaa olla tähän astisista töistäni hienoin. Kaikki Collingwoodit ja joogamatot, joista olen äärimmäisen ylpeä eivät ole mitään tämän työn rinnalla. En ole koskaan kutonut työtä, jossa olisi näin kauniit reunat ja värjäyksessä onnistuin hienosti. Minua jännitti, että kuvion sininen lanka päästää väriä ja oranssi muuttuu sen myötä ruskeaksi. Onnistuin kuitenkin estämään tämän ja liinan oranssi pysyi oranssina. Minua vähän harmittaa työn kutistuminen, sillä olin mitoittanut värityksen niin, että molemmissa päissä on yhtä paljon sinistä. Koska työ kuitenkin kutistui pituudesta niin paljon, toisessa reunassa on enemmän sinistä. 

 

Tällä työllä kuittasin Designtekstiilin valmistamisen näytön ja erikoistumisen taideteollisuusalalla, jonka esittelin viime viikolla. Ensi viikolla saan paperit käteen, mutta opintomatkani ei vielä ole ohi. Selkäni takana odottaa jo seuraava Echo weaving -koeloimi ja luon vielä muutaman lisää. Aion ostaa itselleni valmistumislahjaksi Marian Stubenitskyn kirjat ja jatkan niiden tutkimista ja eri tekniikoiden opettelua omin päin. Saat vielä nähdä lisää töitä tällä järisyttävän hienolla tekniikalla. Nyt jään kuitenkin joululomalle ja tapaamme seuraavan kerran vasta ensi vuoden puolella. 

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Terkuin, Johanna - kudonnan artesaani!


5 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon valmistumisesta. Liina on huippuhieno!

    VastaaPoista
  2. Ihan superhieno! Paljon onnea, kudonnan artesaani!
    Onnellista joulun aikaa!

    VastaaPoista
  3. No nyt on suuri WAU! Tosi herkullinen kudonnainen!! <3

    VastaaPoista
  4. Sanomattoman upea! Tunnelmallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Liityn lukijoisisi, tämä on ihana blogi. Hirveä hinku tuli lähteä taas kutomaan.
    -Sinipellavainen

    VastaaPoista
  5. Onnitelut hienosta saavutuksesta.
    Työsi ovat vallankin ihania ja taitavia.

    VastaaPoista