Huutokaupassa

Jätin miesväen lauantaina kotiin pitämään sadepäivää ja karkasin itse huutokauppaan. Viialassa oli Piijuskan järjestämä design-, antiikki- ja taide-huutokauppa. Olen kerran aikaisemmin ollut huutokaupassa ja silloin kannoin autolastillisen aarteita kotiin. Sain mielestäni edullisesti puolalaisen keskeltä taittuvan polkupyörän, kuplaan kattotelineen, legoja, kankaita, emalia ja ja ja … paljon muuta. Kokemus oli todella koukuttava. Huutamisen tuoma jännitys oli sanoin kuvailemattoman hienoa!

Menin huutokauppahuoneelle hyvissä ajoin jotta pääsin tarkistamaan ennakkoon valittujen kohteiden kunnon. Paikalla kävi taas vanhanaikaisesti, olisin halunnut ostaa kaiken! Pieni japanialainen Disneyn lastenastiasto ei ollut kuvissa minkään näköinen, mutta paikan päällä nähtynä se oli syötävän suloinen. Arabian kaatimet ja astiastot olisivat olleet omiaan hyllyilleni. 

Huutokauppa alkoi, ihmiset huusivat ja minä jäin nuolemaan näppejäni. Olin varautunut maksamaan kymmenen euroa vanhasta venäläisestä vekkarista. Kello meni ennakkoon tarjotulla 55 eurolla. Vanha sininen klaffipöytä löysi uuden kodin jostain muualta kuin minun luotani. Arabioiden kohdalla minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Hinnat nousivat useaan sataseen.

Viimeinen ”korvamerkkaamani” kohde oli 1800-luvulta oleva kahvimylly ja patakranssi. Takamukseni oli jo puutunut viiden tunnin istumisesta ja vilkuilin hermostuneena kelloa. Minun olisi pakko lähteä kohta kotiin ruuanlaittoon. Taistelin kynsin ja hampain myllystä. Kaikki muut kohteet olivat menneet ohi mutta nyt en päästäisi viimeistä kohdettani karkaamaan. Reilut 90 euroa jouduin maksamaan vanhasta kahvimyllystä ja patakranssista. Poistuin paikalta kasvot loistaen. Olin saanut aarteen!

Vanha kahvimylly patakranssin päällä.
Eikö olekin hieno?

Olemme menossa viikonloppuna syömään. Teimme jo kuukausi takaperin pöytävarauksen Tampereelle Ravinteli Berthaan. Mieheni kollega on kehunut ravintolaa ja olemme malttamattomana odottaneet vierailua. En ole ikinä syönyt listalta jossa mainitaan vain pääraaka-aineet. En tiedä lainkaan mikä minua odottaa. Vatsani on täynnä perhosia. Olisipa jo ensi viikonloppu!