sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Pala palalta

"Mikään ei ole erikoisen vaikeaa, kun vain jaat sen tarpeeksi pieniin hommiin."
   - Henry Ford


Hitaasti mutta varmasti peittoni valmistuu. Otin tavoitteeksi, että peitto olisi valmis tammikuun loppuun mennessä, mutta flunssan myötä taisin pitää yli viikon tauon muutenkin verkkaiseen virkkaustahtiini. Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja ympyröitä on valmistunut parhaillaan kymmenen päivässä. Jos olen laskenut oikein, niin enää kahdeksan puuttuu ja kun ne ovat valmiita, saan siirtyä neliöiden tekoon. Olen päättänyt, etten stressaa tätä tehdessä. Virkkaus on niin rakas harrastus, etten halua pilata sitä turhalla murehtimisella. Minulla ei ole mitään kiirettä peiton kanssa ja se tulee valmiiksi ennemmin tai myöhemmin. Tänä aikana otan kaiken irti näistä ihanista väreistä ja nautin jokaisesta hetkestä lappujeni parissa.

Olen huomannut, että pirteät värit vaikuttavat myös mielialaani. Olen jotenkin paljon rauhallisempi ja mieleni on keveä, kun saan pyöritellä iloisen värisiä lappuja käsissäni. Lemppariväriyhdistelmäkseni on ihan ehdottomasti noussut limen vihreä ja turkoosi. Oikeastaan on ihan sama mitä niiden kanssa on kolmantena värinä, kun ne kaikki ovat yhtä ihania! Kuvia ottaessa aloin jo miettiä, että tekisinkö peiton sittenkin neliöiden sijaan ympyröillä. Luonnollisesti valkoiset reunat hieman rauhoittavat tätä värien ilotulitusta, mutta taidan pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja teen vaikka myöhemmin toisen peiton. Olen niin ihastunut näihin väreihin, että taidan joka tapauksessa ostaa muutaman kerän varastoon.

Olen jo miettinyt peitolle nimeä ja suunnitellut reunusta. Hieman tosin aloin epäillä mallia ja kokeilin, että millainen neliöstä tulee, jos tiputan kulmista yhdet silmukat pois, mutta mielestäni silloin lappu kiristää kulmista (alakuvissa päällimmäisenä olevassa lapussa on kulmissa viiden ketjusilmukan sijaan neljä). Kokeilin yhdistämistäkin ja mielestäni tuo pienemmällä silmukkamäärällä tehty lappunen on siistimpi, mutta hieman arkailen yhden silmukan vähentämistä. Voi kun olisin ollut niin fiksu, että ennen tätä peittoprojektiani olisin tehnyt vaikka pienen tyynyn tällä mallilla, niin olisin nähnyt miten kuvio käyttäytyy isommalla alalla. Minkähän takia kaikki pitää aina oppia kantapään kautta? Nyt suljen koneen ja lähden kutomolle tekemään uudestaan mattoa, jonka viimeksi kutomiseen sijaan purin. Mukavaa laskiaisunnuntaita! Onneksi me olimme jo eilen pulkkamäessä, sillä täällä sataa vettä.

12 kommenttia:

  1. Väriterapia on ihan parasta näissä käsityöhommissa ja muutenkin. Kotona pitää olla sen väristä, että viihtyy. (: Itselleni oranssi on se juttu. Täytyykin pian ottaa projektiksi jotain ihan vaan omin lempivärein...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä =) Mielenkiintoista on ollut huomata, että vaikka pidän kirkkaan keltaisesta ja turkoosista, niin en kuitenkaan pitänyt siitä kun ne olivat vierekkäin. Tämä oli kyl ihan hyvä huomata nyt, koska olen suunnitellut, että kuopuksen sänky maalataan turkoosiksi. Taidankin funtsia vielä pari kertaa, koska toinen sängyistä on juurikin keltainen =)

      Poista
  2. Nätti neliömalli ja paljon pirteitä, keväisiä värejä, joista pidän! :) Jäin miettiin, että miten oot yhdistäny nuo neliöt toisiinsa, kun palasten muoto erottuu noin hyvin? (vaikeasti selitetty, toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitan :D ) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Mä luulen, että ymmärsin =) Mä olen ommellut palat kiinni nurjalta puolelta niin, että poimin neulalle vain silmukan uloimmat reunat. Mä tykkään tästä yhdistämistavasta muuten, mutta en siitä kuinka kulmasilmukat venyy. Tuossa ihan keskellä on nyt reikiä, eikä ne ole oikein kivan näköisiä. Mun pitää muutenkin miettiä tätä kokoamista vielä. Ompelemalla peittoon ei tule korkeita saumoja, mutta se on taas niin paljon hitaampia kuin virkkaamalla yhdistäminen.

      Poista
  3. Tulee kyllä niin ihana ja värikäs peitto, ettei tottakaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Sä et usko! Mä tein puuttuvat kahdeksan lappua ja laskin vielä kertaalleen ne kaikki. Taas puuttuu kahdeksan! Tarkohan mun ihan suosiolla tehdä niitä 16 lisää =D

      Poista
  4. Valkoinen reunus on piste ii:n päälle! Kaunis peite tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Aivan ihanaa kuulla <3 Mua vähän jännittää millainen peitosta tulee =)

      Poista
  5. ihana! Ehkä minäkin saisin vauhtia omaan keskeneräiseen isoäidinruutu-projektiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Isoäidinneliö on kaunis malli. Sen myötä mä aikoinaan opettelin virkkaan. Mulla on vieläkin tallessa ne ihan ensimmäiset neliöt, jotka virkkasin Youtube:sta löytyneiden ohjeiden mukaan =) Onnea peittoprojektiin =)

      Poista
  6. Totta maar limen vihreä on mitä parhain väri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vain niin harmi, ettei sitä löydy enää tämän kevään värikartasta. Muistaakseni nallesta olisi nyt tarjolla joku herkullisen vihreä, mutta en ole nähnyt sitä vielä luonnossa, että olisiko se lähellä tuota limeä seiskaveikkaa =)

      Poista