En ymmärrä, miten olen voinut unohtaa kertoa teille hunajasaippuakurssistani. Viime aikoina on ollut niin paljon touhua ja tohinaa, etten ole muistanut lainkaan koko juttua. Osallistuin kansalaisopiston järjestämälle kurssille, jossa opetettiin valmistamaan itse saippuaa. Pieni pettymys oli, että saippuat valmistettiin valmiista massasta, emmekä siis opetelleet tekemään saippuaa ihan alusta asti. Opettaja valaisi minua, ettei massan valmistus ole ihan yhden illan vaivaton työ vaan vaatii hieman enemmän aikaa. Joten ihan ymmärrettävää, että parin tunnin pituisella kurssilla hieman oikaisimme valmistuksessa ja vain sekoitimme massasta erituoksuisia ja värisiä saippuoita.
Minulla on nyt ihania kookossaippuoita, joissa on tuoksun lisäksi myös oikeita kookoshiutaleita. Kahvisaippuaa, joka tuoksuu suklaalle ja tietysti hunajasaippuaa, joka tuoksuu vienosti ruusulle ja sitruunalle. Meillä piti olla kurssilla mukana omat muotit, joihin saippuat tehtäisiin. En keksinyt kiireessä muuta kuin poikamme hiekkakakkumuotit ja tyhjät viilipurkit. Vähän häpeilin kurssilla hiekkakakkusaippuoitani, kun muilla oli hienoja silikonivuokia ja muffinssimuotteja. Mutta nyt minun on myönnettävä, että pienet meritähtisaippuat ovat valmiina äärimmäisen söpöjä ja persoonallisia. Harmi vain, että muottien kulmiin jäi hieman hiekkaa vaikka kuinka yritin putsata niitä. Nämä ensimmäiset ovatkin nyt erikoissaippuoita ihon kuorintaan. Seuraavista tulee varmasti jo hiekattomia.
Innostuin saippuoiden teosta niin paljon, että ostin saippuamassaa kotiinkin. Saippuamassa sulatetaan mikrossa, värjätään elintarvikeväreillä ja tuoksuiksi tiputetaan pari tippaa eteerisiä öljyä, joten saippuoiden valmistus ei vaadi suuria investointeja. Värit ja tuoksut hankittuani saan perustaa kotonani ihan oman saippuatehtaan. Varmaan sanomattakin selvää, mitä kaikki sukulaisemme tulevat saamaan joululahjaksi. Suunnittelin vielä virkkaavani näille pienen sievän pesupussin, johon saippuan voisi sujauttaa. Eikö olisi ihan mukava joululahja?