VÄRIYHDISTELMÄT JOILLA ET VOI EPÄONNISTUA

"Kun pidän luentoa, hyväksyn että ihmiset katsovat kelloaan, mutta en voi sietää sitä, jos he nostavat sen korvalleen kuullakseen, onko se pysähtynyt."
- Marcel Achard 

Tämän postauksen otsikko lupaa paljon ja olin kahden vaiheilla, että uskallanko vielä lähteä kirjoittamaan aiheesta. Ajattelin kuitenkin, että oppimistani tiedoista ja taidoista voisit saada apua ja pääsisit nauttimaan käsitöiden tekemisestä uudella tavalla. Värit vaikuttavat käsityön alkunäköön valtavasti ja olen itse tuskaillut monet kerrat värien kanssa, kun en ole osannut päättää, että mitkä valitsisin. Käsitöitä tekemällä ja kokeilemalla erilaisia yhdistelmiä värisilmä väkisinkin kehittyy ja viimeistään kokemuksen kautta oppii näkemään, että mitkä värit sopivat keskenään. On kuitenkin olemassa oikotie onneen ja tämän ohjeen avulla voit melko huoletta yhdistellä värejä ja luoda harmonisia väriyhdistelmiä siinä epäonnistumatta. Valitettavasti tässä on varjopuolena se, että mielestäni en ole enää niin luova värivalinnoissani, sillä turvaudun tähän turhankin helposti.
 

Rakastan värejä ja haluan käyttää niitä mahdollisimman paljon. Koska en ole saanut mitään alan koulutusta, olen yrittänyt oppia käyttämään värejä katselemalla muiden töitä ja yrittänyt näin selvittää, että onko värien yhdistämisessä jotain säännönmukaisuutta, mitkä sopivat yhteen ja mitkä ei. Yhtenä päivänä eräitä villasukkia katsellessa mietin, että mistä johtuu, että sukissa käytetyt oranssi, punainen ja violetti sopivat niin hyvin yhteen. Silloin oivalsin, että vastaus minua askarruttaneeseen kysymykseen varmoista värivalinnoista onkin ollut koko ajan nenäni edessä. Se on se pirskatin väriympyrä! Vahvistuksen tähän sain viime keväänä löytäessäni autiotalosta värikiekon, jonka avulla pystyi tekemään harmonisia väriyhdistelmiä. Tämä on varmasti monelle itsestään selvä asia, mutta minä en tätä aikaisemmin tiennyt ja voin vaikka vannoa, etten ole ainoa.

VÄRIYMPYRÄ

 

Muistat varmasti kouluajoilta väriympyrän, jossa on päävärit: keltainen, sininen ja punainen sekä niiden väleissä olevat välivärit: vihreä, violetti ja oranssi. Värit, jotka ovat vierekkäin väriympyrässä sopivat automaattisesti keskenään eli käyttämällä värejä tutussa ja turvallisessa sateenkaaren kirjossa eli sininen, violetti, punainen, oranssi, keltainen ja vihreä, et voi epäonnistua. Jos et kuitenkaan halua käyttää koko väriympyrän kirjoa, niin valitse vaikka kolme vierekkäin olevaa väriä, esim. punainen, violetti ja sininen tai keltainen, oranssi ja punainen. 

Kuulostaako tylsältä? Ei suinkaan! Värejä ja sävyjähän on valtavasti. Onnistuakseni sinun ei tarvitse käyttää perusvärejä vaan valitse niiden eri sävyjä, esimerkiksi turkoosia, limenvihreää ja sitruunan keltaista, joka on yksi tämän hetkisistä lemppareistani! Tai yhdistä seuraavan kerran sukkiin pinkkiä, lilaa ja turkoosia. Kaikista parasta tässä on se, että samat säännöt pätevät niin maanläheisten kuin pastillisävyjen suhteen. Oli se väri tai sen sävy mikä tahansa, niin se takuu varmasti sopii yhteen vierustoverinsa kanssa. Vaikka itse pidän tummista ja vaaleista sävyistä keskenään, niin olisin tarkka ja kiinnittäisin huomiota siinä, etten käyttäisi esim. meleerattuja tai maanläheisiä sävyjä ja karkkisävyjä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, miten spektaakkelimaisia väriyhdistelmiä näin syntyy. Kaikki selviää vain kokeilemalla.

 

    

LUOTA ITSEESI

Vaikka sanon, että käyttämällä väriympyrässä vierekkäin olevia värejä, onnistut varmasti niin älä unohda sitä, että meillä jokaisella on oikeus omiin värimieltymyksiin ja myös värien käytössä on jokaisella omat makunsa. Kaikesta ei tarvitse pitää. Esimerkiksi puhdassininen ja perusvihreä sopivat varmasti keskenään, mutta tiedätkö, että minä en pidä niistä yhdessä - en ainakaan nyt. Kaapissani on käsinkudottu laukkukangas, jota en halua käyttää, kun kudoin sen juuri tuota väriyhdistelmää käyttäen. Tästä lähtien muistan, että pidän pääni kylmänä väriyhdistelmien kanssa. Jos en pidä jostain, en käytä sitä, vaikka tiedän, että värit näyttävät yhdessä hyvältä.

    

TUMMIA JA VAALEITA SÄVYJÄ

Toinen helppo tapa onnistua väriyhdistelyssä on sama, josta kerroinkin jo viimeksi väreistä puhuessani. Se on niinkin yksinkertainen kuin että voit käyttää työssäsi samaa sävyä, mutta sen eri tummuusasteita. Esimerkiksi virkatessa Molla Millsin tyynyn ja käsilaukun viime kesänä käytin tätä tekniikkaa töissäni. Mollan tyynyssä on vaaleanpunaisen ja käsilaukussa persikan sävyjä. Tämä on hyvin helppo ja yksinkertainen tapa, mutta harmikseni lankojen, joissa on esim. useita eri turkoosin valoisuuksia ei löydy niin helposti. Onneksi niitä kuitenkin on kuten esim. Dropsin Paris ja maailmalla virkkaajien suosiossa olevassa Sheepjesin Catonassa on todella herkullinen värikartta. Lisäksi Paintbox Yarnsin Cotton DK:ssa on 56 sävyä, mutta en ole ihan varma, että myydäänkö Paintboxia Suomessa.
  

Toivon, että näistä vinkeistä oli apua ja saat hieman lisää varmuutta värisommitteluun. Väreillä leikki on ihanaa ja siinä kyllä harjaantuu, kun vain tekee. Nyt kun olen paljastanut salaisuuteni, niin voit katsoa Kalevala Cal -peittonia uusin silmin. Mitä värejä sinä näet?

Enneunia ja autiotaloja

"Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota."
  - Tove Jansson

Näin vuosi sitten unta, että olin penkomassa erästä pitkään tyhjillään ollutta taloa. En muista uneni talosta muuta kuin, että sen yhdellä seinällä paljon pieniä tauluja. Tiesin missä talo oikeasti on ja viime syksynä ohi ajellessa huomasin talon pihassa siirtolavan. Sanomattakin selvää, että kävin kurkkimassa lavalle, että mitä sieltä löytyy. Koska mielestäni ei ollut oikein, että menisin omin lupineni dyykkaamaan toisen pihassa olevaa lavaa, jätin talon oveen lapun ja pyysin talon omistajia ottamaan yhteyttä. Päivät kuluivat. Syyssateet tulivat ja menivät.  Eräänä päivänä lava oli tipotiessään ja lappuni roikkui vieläkin ovessa. Kävin hakemassa lapun pois ja monet kerrat talon ohi ajellessa, harmittelin kaatopaikalle joutuneita vanhoja aarteita.

Pari viikkoa sitten ajoin talon ohi ja huomasin sen pihassa auton ja miehen irroittamassa ikkunoita. Niin... tiesinhän minä, ettei pitkään asumattomana ollutta taloa kunnosteta. Se purettaisiin. Ennen kuin ehdin sen enempää ajatella, nousin jo talon rappusia ja pyysin päästä sisälle. Talo oli jo tyhjä ja purkutyöt aloitettu. Vain kammarin seinälle oli jätetty kellertyneitä papereita. Ne olivat talossa asuneen naisen, luultavasti keramiikkataitelijan muistiinpanot. Sain työmieheltä luvan ottaa ne mukaani ja niiden joukosta löysin värikartan. Minunlaiselle väreistä kiinnostuneelle käsityöharrastajallehan tämä on oikea aarre. Olen iltaisin pyöritellyt värikarttaa ja tutkinut sitä. Osa sen saloista on jo auennut minulle, mutta muutaman kanssa joudun kysymään neuvoa kudonnan opettajaltani. Jos sinua kiinnostaa tämä "väritietokone", niin näitä löytyy tälläkin hetkellä uutena Amazonin verkkokaupasta.

Olin jo lähdossä talolta, kun ohimennen kysäisin, että saisinko ostaa saunan oven, koska se oli mielestäni niin äärimmäisen kaunis. Mies katsoi minua hetken ymmällään, että hulluko tuo on, mutta soitti talon omistajille ja sain viedä oven mennessäni. Ajattelin, että vanha rapistunut maalipinta on kaunis kuvausalustana, mutta saisihan tästä myös upean pöydän vai mitä mieltä olet? Eikö kannattanutkin pelastaa vanha ovikaunotar talosta, jota ei enää ole. Seuraavalla viikolla talo nimittäin purettiin ja siitä on jäljellä enää tyhjä tontti ja tämä ovi. Pari päivää myöhemmin näin uutta unta, että olin taas penkomassa taloa ja seuraavan yönä olin ostamassa toista autiotaloa. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä tarina jatkuu. Ilmeisesti minun pitää ainakin kysellä kansalaisopiston keramiikkakurssien perään, koska kaikella on aina tarkoituksensa, myös autiotalosta löytyneillä lasitusohjeilla. Mukavaa loppuviikkoa sinulle.

Värejä, väreitä ja käsityörakkautta

"Jos osaksesi lankeaa olla kadunlakaisija, lakaise katuja niin kuin Michelangelo maalasi, Beethoven sävelsi tai Shakespeare kirjoitti. Lakaise katuja niin hyvin, että kaikki taivaan ja maan asukit pysähtyvät ja toteavat: siinä oli suuri kadunlakaisija, joka teki työnsä hyvin."
    - Martin Luther King, Jr.

Pari viikkoa sitten aloitettu torkkupeittoni etenee. Olen virkannut sitä nyt suurin piirtein kolmasosan ja sen värikuvio alkaa jo näkyä. Virkkaan peittoa, niin että värit ovat väriympyrän mukaisessa järjestyksessä ja ne toistuvat samaan tapaan kuin Attic24 -blogin peitossa (tässä linkki blogiin ja peittoon). Olen niin onnellinen siitä etten lähtenyt sekoittamaan värejä, sillä mielestäni peitosta tulee nyt äärimmäisen kaunis ja värit jakautuvat tasaisesti. Vaaleanpunaisen kanssa olen vähän kahden vaiheilla, että käytänkö sitä sittenkään, sillä en erityisemmin pidä sen ja kirkkaan keltaisen yhdistelmästä, mutta ainakin mukin päälliseen se sopii, niin nähtäväksi jää, miltä se näyttää peitossa.

Käännän jokaisen kerroksen jälkeen jälkeen peiton, jotta pylväät tulevat tasaisesti oikein päin molemmin puolin peittoa. Päästessäni kerroksen loppuun ja väri vaihtuu, teen aina yhden ketjusilmukan viimeisen pylvään jälkeen, josta vedän langan läpi katkaistuani sen ja kiristän kunnolla. Vaihtaessani uuteen väriin teen aina solmun edellisen kerroksen pylvään kanteen ja vasta sen jälkeen teen uuden ketjusilmukka-aloituksen vetämällä langan pylvän kannen alitse. Näin langat eivät pääse karkuteille ja peitto ei pääse purkautumaan. Työn edetessä päättelen lankojen päät pylväiden sisään virkkaamalla, joten peittoa ei tarvitse erikseen päätellä.
 

Tästä tulee varmasti kaunein peittoni. Se on niin ihana, että levitän sen vähän väliä eteeni ihaillakseni sitä ja ukkokulta saa kuulla vähintään kymmenen kertaa päivässä, että katso nyt miten ihana tästä tulee. Siinä on värejä ja siinä on väreitä. Siinä on iloa ja lämpöä ja taivas kuinka rakastankaan sitä! Tiskit seisoo tiskipöydällä ja pyykit odottaa pesijää, kun en malttaisi tehdä mitään muuta kuin vain virkkailla lisää iloisen kirjavia kerroksia torkkupeittooni. Ainoa asia joka minua jäi vaivaamaan peiton kanssa on se, että miksi siinä ei ole enempää värejä. Voi kun olisinkin uskaltanut ottaa siihen vielä punaista, sinistä ja vihreää. Niinhän sitä sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä. Ihanaa sunnuntaita, alkavaa viikkoa sinulle ja hyvää isänpäivää kaikille isille!

Aikaisemman postaukseni aaltopeitosta voit lukea täältä.

Matka värien ja aaltojen maailmassa on alkanut

"Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdellä askeleella."
- Laotse

Olen jo pitkään halunnut tehdä aaltokuvioisen peiton ja vihdoinkin on sen aika. Aaltokuvio eroaa siksak-kuviosta siten, että se ei ole niin teräväkärkinen ja jyrkkä kuin siksak. Aaltokuvioita on kuitenkin niin montaa erilaista kuin on tekijöitäkin, joten ensin kokeilin erilaisia malleja, joista valitsin mieluisimman. Päädyin käyttämään samaa mallia, jollaisella Attic24 -blogin ihanat peitot on virkattu. Aaltokuvio muodostuu, kun virkataan ensin neljä pylvästä, kaksi pylvästä yhteen kahdesti, neljä tavallista pylvästä ja lisätään kaksi pylvästä eli malli on hyvin yksinkertainen, mutta sitäkin kauniimpi. Molemmissa reunoissa pitää vielä muistaa lisätä yhdet pylväät, ettei peitto ala kaventua. Aaltokuviosta tulee tiivis ja matala, joten se on melko helppo tehdä myös molemmista päistä suorareunaiseksi.

Virkkaan peittoa Novitan seiskaveikasta nelosen koukulla, joten voin käyttää hyväkseni aikaisemmin virkkaamani siksak-peiton tietoja (löydät kuvat valmiista peitosta tästä). Sen avulla pystyin arvioimaan langanmenekin ja aloituksessa tarvittavan silmukkamäärän. Valmiista peitosta oli myös valtavasti apua raidoituksen hahmottamisessa. Värivalinnat aiheuttivat minulle kuitenkin hieman päänvaivaa. Kyselin jo Instagrammin ja Facebookin puolella lukijoiden mielipidettä, kun en millään osannut päättää, että otanko yhdeksi väriksi valkoisen. Halusin tehdä iloisen ja aurinkoisen peiton, joka pursuaa värejä ja lämpöä, mutta viime metreillä aloin epäröidä. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin edellinen torkkupeittoni (löydät sen täältä) oli niin kaunis ja onnistunut, että minulle tuli suorituspaineita tämän kanssa. Mitä jos en onnistukaan nyt?

Virkkaan peittoa seitsemällä värillä: aniliinilla (553), violetilla (757), tumman turkoosilla (350), limen vihreällä (319), kirkkaan keltaisella (268), oranssilla (278) ja vaaleanpunaisella (522). Violetti on ehkä aavistuksen liian tumma sävy, mutta vaaleampaa ei ole tarjolla, joten sen on nyt vain kelvattava. Värithän ovat melkein samat kuin aikaisemmassa Kukkaketo-torkkupeitossani, mutta siinä valkoinen oli ns. pohjavärinä ja todella hallitseva. Nyt ajattelin käyttää valkoista vain reunoilla, mutta en ole vielä siitä ihan varma. Näemme sen sitten lopussa. Valitsemistani väreistä ei mikään taida olla enää Novitan valikoimassa, mutta meidän paikallisessa sekatavarakaupassa oli vielä näitä kevään ja kesän ihania värejä lukuun ottamatta limen vihreää, jota löysin ostoilmoituksen avulla. Sitä ja violettia saa tarjota minulle lisää.

Myönnän, että minua jännittää tämä peitto ja sen värimaailma todella paljon, sillä valkoinen olisi ollut luotettava matkakumppani peittoa tehdessä, mutta enhän minä ikinä kehity värien käytössä, jos en lähde kokeilemaan rajojani. Kokeilin, miltä värit näyttävät yhdessä, virkkaamalla meidän take away -mukeille kassit. Toisessa kassissa värit ovat sekaisin ja toisessa ne ovat samassa järjestyksessä kuin väriympyrässä eli päävärien väleissä on välivärit. Järjestyksen rikkoo vain vaaleanpunainen, joka oikeastaan raikastaa ja piristää värikästä kuviota. Kasseista tuli kivat ja tarpeelliset, koska meillä on hyvät take away -mukit, mutta niiden kannet valskaa ja mukia pitää aina kantaa kädessä. Nyt saan mukin roikkumaan vaikka rattaisiin. Mukikassia varten kannattaa kuitenkin valita ennemmin napakka puuvillalankan kuin seiskaveikka, sillä tuo lanka venyy sen verran, että ei ehkä ole tähän työhön parhain mahdollinen. Tarkoituksena oli selvittää kuinka värit toimivat keskenään ja kyllähän ne toimivat. Näillä mennään!

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia arvontaan osallistuneita. Vapaaliput Kätevä ja Tekevä -messuille saivat Vinuski ja Sanna. Olen laittanut teille sähköpostia! Onnea voittajille ja ihanaa sunnuntaita kaikille. Olettehan muistaneet kääntää kelloja?

Näillä vinkeillä sinäkin opit käyttämään enemmän värejä

"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."
- Albert Einstein
 

Otan vasta ensimmäisiä askeleitani värimaailmassa, mutta haluaisin sen mestariksi. Aloittaessani käsityöharrastustani en ymmärtänyt alkuunkaan värejä enkä tiennyt miten yhdistellä niitä, mutta olen kehittynyt. Värit ovat makuasia ja ne ovat hyvin henkilökohtaisia. Et välttämättä pidä samoista väreistä ja väriyhdistelmistä kuin minä, joten valitettavasti en voi sanoa sinulle, että mitä sinun pitää tehdä valitaksesi onnistuneimman väriyhdistelmän, mutta voin antaa sinulle vinkkejä, miten voit aloittaa matkasi värien ihmemaassa ja oma värisilmäsi alkaa kehittyä. Ihan ensimmäisenä sinun on pitää selvittää, mistä väreistä ja mistä väriyhdistelmistä sinä pidät.

 

TUTKI

Elämme värien ympäröimänä. Värejä löytyy kodintekstiileistä, vaatteista, leluista  ja jopa nuppineulan päistä. Luontoäiti on värienkäytön mestari. Mieti kaikkia kauniita kesän kukkia ja syksyn lehtiä. Aseta aivosi väriasetukselle ja ala tarkkailla värejä. Tutki, miltä värit näyttävät yhdessä ja erikseen. Tutki toisten tekemiä käsitöitä. Etenkin mandalat ovat oivia värien tutkimiseen, mutta muista mitä olen aikaisemmin kirjoittanut väreistä ja niiden järjestyksestä: "On ollut mielenkiintoista huomata, miten lapun ulkonäkö muuttuu vaihtamalla värien järjestystä. Esim. neljännen kuvan laput on tehty samoilla väreillä, mutta silti ne ovat aivan eri näköisiä, kun tummat värit ovat reunoilla ja vaaleat keskellä. Kolmannessa kuvassa olen vaihtanut fuksian hempeään vaaleanpunaiseen ja lapun tunnelma muuttuu taas täysin." (voit lukea koko jutun täältä).

Netti pursuaa valmiita töitä. Aloita vaikka instagrammista. Itse inspiroidun mm. Attic24, alicebyday, crochetbyredagrape, ana.moraissoares, crochetgirl99, nillams ja anniedesigncrochet tileistä. Selaa, selaa ja selaa, kunnes näet sen mistä pidät todella paljon. Pysähdy ja...

  

ANALYSOI

Mikä siinä miellyttää silmää? Mitä värejä siinä on käytetty? Onko värit murrettuja vai puhtaita? Ovatko ne vaaleita vai tummia sävyjä? Kuinka ne ovat väriympyrässä (löydät väriympyrän mm. Täältä)? Mitkä värit ovat vierekkäin? Missä järjestyksessä ne ovat ja onko värejä käytetty saman verran?

Huom! Tutkiessani väriyhdistelmiä joista pidän, tutkin myös samalla väriyhdistelmiä, joista en pidä. Jos joku yhdistelmä tökkii ja pahasti, yritän selvittää mistä se johtuu ja painaa sen mieleeni, jotta osaan vältellä sitä omassa työssäni.

   

KOKEILE

Neulegraffiti, virkattu harja, Kukkaketo-torkkupeitto ja virkatut norsut ovat kaikki töitäni, jotka pursuavat värejä. Tiedätkö mitä muuta yhteistä niillä on? Ne kaikki ovat opintomatkojani värien maailmassa. Olen yhdistellyt niissä värejä ja kokeillut erilaisia väriyhdistelmiä ja tutkinut, miltä ne näyttävät yhdessä. Saatuani edellisen peittoni valmiiksi, minulta kyseltiin kovasti, että miten päädyin niihin väreihin. Kukkaketo-torkkupeitto taitaa edelleen olla yksi kauneimpia virkkaustöitäni ja sen värimaailma on hyvin pitkälti sama kuin neulegraffitissani. Huomaatko yhtäläisyyttä? Neulegraffittia tehdessä selvitin, mistä väreistä pidän ja Kukkakedossa tutkin miltä ne näyttävät sekoiteltuna yhdessä.

Nyt muistele, mitä värejä olet nähnyt ja mistä pidät. Missä järjestyksessä värit olivat? Mene lankakorillesi ja etsi käsiisi lankaa. Jos osaat tutkia värejä asettamalla vierekkäin keriä tai kieputtamalla lankaa pahvin ympärille, hyvä, minä en sitä osaa tehdä. Minun on kokeiltava värien sekoittamista valmiissa työssä. Ota sinäkin puikot tai koukku ja lähde kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä. Sekoita värejä keskenään. Älä ahnehdi. Ota kerralla vain muutama väri, muuta niiden järjestystä ja leiki. Virkkaa mandala, neulo villasukat tai kudo koetilkku, mutta tärkeintä on se, että uskallat kokeilla ja jos et onnistu ensimmäisellä kerralla, älä lannistu. Epäonnistuminen on yhtä tarkeää kuin onnistuminen. Mairessa on 135 osaa ja torkkupeitossa 50 erilaista palaa. En minäkään niistä kaikista pidä. 

  

TUTUT JA TURVALLISET

Valkoinen ja musta ovat siitä luotettavat värit (kuvaamataidon opettajani sanoisi tässä kohtaa, että ne eivät ole värejä), että en äkkiseltään keksi väriä mikä ei sopisi niiden kanssa. Jos arkailet värien käytössä, niin käytä valkoista tai mustaa siirtyessäsi väristä toiseen.

Toinen turvallinen vaihtoehto väriyhdistelyn ensiaskeliin on käyttää työssä samaa väriä, mutta eri sävyissä esimerkiksi sinistä. Käytä tummansinistä, vaaleansinistä, turkoosia ja vaikka valkoista. Ensimmäiset työni ovat olleet juurikin tällaisia, että olen virkannut ne vihreän tai sinisen eri sävyillä, enkä ole vielä sekoittanut niihin muita värejä.

   

USKALLA MUUTTAA MIELIPIDETTÄ

Se, että pidät juuri nyt jostain väristä ja väriyhdistelmistä ei tarkoita, että pidät niistä aina. Värimieltymykset kehittyvät ja muuttuvat siinä kuin muutkin makuasiat, joten anna niille se vapaus. Tiesitkö, että pari vuotta sitten en pitänyt turkoosista ja vielä vuosi sitten sana pastillisävy sai niskavillani pystyyn?

VAIN TEKEMÄLLÄ OPPII

Se on se kaikista tärkein ja varmasti tylsin neuvoni, mutta se pitää tässäkin asiassa paikkansa. Vaikka kuinka katselisit kuvia ja tutkisit niitä, et ikinä opi käyttämään värejä ilman, että käytät niitä itse. Uskalla siis irroitella ja unohda ennakkoluulot. Kun kokeilet uutta, voit yllättyä!

Mukavaa matkaa värien ihmemaassa ♥ Minä olen jo täällä. Tule sinäkin!

Pari sanaa väreistä

"Äiti! Toi on meidän lelukoppa!"

Olen opintomatkalla värien ihmeellisessä maailmassa. Minulla ei sellaista värisilmää enkä ole saanut alan koulutusta, että tietäisin kokeilematta, mitkä värit sopivat keskenään ja mitkä ei. Olen yrittänyt selvittää täydellisen väriyhdistelmän salaisuutta koko viime vuoden tutkimalla niin omia kuin muiden töitä, joista varsinkin Attic24 on ehtymätön värien aarreaitta. Haluan selvittää, miksi toiset väriyhdistelmät hivelevät silmää ja miksi taas toiset ovat tuhoon tuomittuja. Mielestäni vuorottelemalla vaaleita ja tummia sävyjä saa melko varmasti toimivan väriyhdistelmän. Tämä tietysti edellyttää sitä, että värit sopivat yhteen. Tämän työn myötä olen päässyt kokeilemaan teoriaani ja taas toisaalta olen saanut rikkoa tuota kaavaa. Olen sekoittanut pelkästään voimakkaampia värejä ja taas pelkkiä vaaleita keskenään. Olen tehnyt uskomattoman kauniita väriyhdistelmiä, mutta olen saanut myös sellaisia lappuja, joita en toiste tee.

Virkkaan torkkupeittoni lappuset luonnonvalkoisen lisäksi viidellä seiskaveikan eri värillä (limen vihreä, tumma turkoosi, kirkkaan keltainen, fuksia ja vaaleanpunainen), joista kaikki muut paitsi lime löytyvät Novitan tämän kevään valikoimasta. Yritin sekoittaa tähän vielä kaapista löytynyttä vihreää, mutta se sai yllätyksekseni turkoosin näyttämään tunkkaiselta, joten jätin sen pois. Jos olisin ollut todella rohkea ja repäissyt oikein kunnolla, olisin tehnyt peiton ilman valkoista, mutta sitä en uskaltanut tehdä. Valkoinen on niin helppo väri, kun se sopii kaiken kanssa ja sillä on helppo yhdistää muita värejä. Olen käyttänyt valkoista vain reunohin ja lapun keskellä olevat pyörylät olen tehnyt värikkäiksi. On ollut mielenkiintoista huomata, miten lapun ulkonäkö muuttuu vaihtamalla värien järjestystä. Esim. neljännen kuvan laput on tehty samoilla väreillä, mutta silti ne ovat aivan eri näköisiä, kun tummat värit ovat reunoilla ja vaaleat keskellä. Kolmannessa kuvassa olen vaihtanut fuksian hempeään vaaleanpunaiseen ja lapun tunnelma muuttuu taas täysin.

Puolet lapuista on nyt tehty ja kaikki väriyhdistelmät on kokeiltu. Olen nyt virkannut pelkkiä pyörylöitä, koska joka kerta aloitettuani virkkaamaan valkoista reunusta, aloin virkata pylväitä yhteen isoäidinkuvion sijaan ja sain taas purkaa. Toinen syy tähän on se, että haluaisin kokeilla erilaista tapaa yhdistää palat toisiinsa. Olen tainnut aikaisemmin ommella laput yhteen tehden pitkiä kaistaleita ja sitten virkannut ne yhteen. Haluaisin tehdä mahdollisimman saumattoman peiton, mutta onkohan tuolloin ompelu ainoa ratkaisu? Saatuani loput lapuista tehtyä, pääsen reunojen kimppuun ja viimeistään silloin pitäisi tietää, miten kokoan peiton. Ehdotuksia otetaan vastaan! Mukavaa viikonloppua!