sunnuntai 16. toukokuuta 2021

VIRKATTU KUKKATUNIKA

 

 

Virkkasin itselleni kukkatunikan. Jouduimme viime keväänä etäopetukseen ja tarvitsin oppituntien ajaksi jotain tekemistä käsille ja nämä kukat sopivat siihen mainiosti. Malli on niin helppo, että sen oppi hetkessä ulkoa, joten oppitunnin seuraaminen oli helppoa samalla kun kädet työskenteli.

Tunika on malliltaan suora ja tein siihen pitkät ja leveät hihat, jotka näyttävät kuvissa vielä levenevän, mutta ovat ihan suorat. Tunika on ihana, kun sitä voi pitää kesällä trikoiden ja topin päällä ja talvella pitkähihaisen trikoopaidan päällä. Pitsimäinen kuvio on ihanan viileä ja kevyt päällä. Tunika peittää hyvin keski-iän ja kahden lapsen myötä vyötärölle tulleita kiloja.


 

 

Kukkia tunikaan upposi yhteensä 120 kpl ja lankaa 540 grammaa. Tunika on virkattu kolmosen koukulla Drops Designin Safran -puuvillalangasta ja ne on yhdistetty samalla langalla, mutta virkkasin verkon kahden ja puolen koukulla. Kukat virkkasin turkoosilla, omenanvihreällä ja auringonpaisteella. Yhdistämiseen käytin mustaa. Merkkasin määrät sävyittäin ylös, mutta koska tunika valmistui jo aikoja sitten, en enää löytänyt muistiinpanojani.

Yleensä esittelen vaatteet ennen kuin otan en käyttöön, mutta tätä olen ehtinyt pitää jo moneen kertaan. Pidän tunikasta valtavasti, mutta sen käyttö on tuonut ihan uusia haasteita. Se päällä pitää liikua hvyin varovaisesti, sillä meinaan jäädä siitä kiinni milloin oven kahvoihin ja milloin kaappien vetimiin. Tunikaa pitäessä sain ensimmäisenä opetella liikkumaan kuin hidastetussa elokuvassa ja hallitsemaan liikkeitä harkitusti, sillä leveät hihat vetävät hetkessä lasten limpparipullot pöydiltä ja saavat aikaan kaaoksen.

Sosiaalisessa mediassa on pitkin vuotta esitelty korona- ja poikkeusajan töitä ja tämä tunika on minun koronatyöni. Vaikka kulunut vuosi ei kuulu parhaimpiin, sain siitä ainakin jonkin kauniin muiston.

Mukavaa viikonloppua ja nähdään taas!

 


sunnuntai 9. toukokuuta 2021

ARTESAANIOPINTOJEN VILLAJAKSO


Artesaaniopinnot on jaettu erilaisiin opintojaksoihin. Yleensä ensimmäisenä on mattojakso, jolla opetellaan maton ja poppanan kudontaa sekä aloitetaan sidosopin opiskelu, jossa tutustuttaan mm. palttinaan, panamaan ja ripsiin. Koska koulun voi aloittaa vaikka kesken lukuvuoden, jaksojen järjestys vaihtelee paljon. Sain kuitattua mattojakson aikaisemmalla kudontakokemuksella ja osallistuin vain sidosoppiin. Villajakso tulisi periaatteessa mattojakson jälkeen.


Tutustuimme villajaksolla sidosopissa mm. erilaisiin toimikkaisiin, vohveliin, kanavaan ja raesidokseen. Sidosopin lisäksi tutustuimme erilaisiin proteiinikuituihin ja teimme niistä esitelmät. Pääsimme myös ensimmäisen kerran kutomaan tietokoneohjattuilla kangaspuilla ja teimme niillä toimikaskokeilun. Kokeilussa havainnoitiin, miten niisintä ja poljenta vaikuttavat työssä. Tilkku on mahtava muistilappu tulevaisuuden varalta. Muita koetilkkuja emme tainneet tällä jaksolla kutoa.



Oppiaksemme kutomaan meidän on kudottava paljon ja valmistamme koko opintojen ajan tuotteita koulun myymälään. Lisäksi saamme tietysti kutoa koulussa omia töitämme niin paljon kuin ehdimme, mutta ainakin itselläni ne ovat jääneet vähiin. Villajaksolla kudoimme myymälään villahuivit, lenkkimohairhuivit, tyynynpäälliset ja jakson päätteeksi kudoimme vielä omat villatyöt. 


Villahuivi

Jokainen sai suunnitella omanlaisen villahuivin, jossa oli kapeita loimiraitoja. Näistä malleista valittiin yksi  ja siitä tehtiin erilaisia värivariaatioita. En muista yhään, että miten värit määräytyivät, mutta muistaakseni meillä oli käytössä vain tiettyjä sävyjä. Huivissa on sidoksena toimikas ja raidoissa ripsi. Opettelimme kutomaan siten, että tiheys pysyisi samana läpi työn. Kuulostaa tosi helpolta, mutta se on yllättävän vaikeaa. Valmiiseen huiviin tehtiin päihin kierrehapsut.

 


 

Tyyny

Koulun puissa oli kansallispukukangasloimi, josta oli jo kudottu pussukoita ja me saimme tehtäväksemme kutoa tyynynpäälliset. Sidoksena oli pompsi ja muiden kutoessa riemun kirjavia tyynyjä, minä kudoin kankaan, joka muistuttaa 80-luvun poppanaliinaa. Kudoin kankaan kun pääsimme etäopetuksesta pariksi viikoksi takaisin kouluun. Tämä ei ole sieltä onnistuneimmista töistäni, mutta tässä näkyy viime kevään väsymykseni.




Mohairhuivi

Villajakson ihastuttavin työ on tämä lenkkimohairista kudottu huivi tai shaali. Saimme valokuvat joiden pohjalta suunnittelimme huivien värimaailman ja näistä äänestettiin kolme kauneinta, jotka kudottiin huiveiksi.

Minun huivini valittiin yhdeksi ja sain kutoa itse suunnittelemani huivin. Valmiiseen huiviin tehtiin kierrehapsut ja ne lähetettiin karstattavaksi Kartsaus ja kudontaliike Taikaan. Karstatessa huivit käyvät koneen läpi, jossa niitä "harjaaan" ohdakkeilla tai kävyillä (kuva alla). Karstauksessa villan kuidut pörheytyvät ja siitä tulee pehmeä kuin pumpuli. En ole ennen ollut lenkkimohairin ystävä, mutta tämä herätti suorastaan rakkauteni tähän materiaaliin. 

 

 

 

Viuhkakaide-kokeilu

Koululla on viuhkakaide (tunnetaan nimellä Fan reed), jolla kokeilin kutoa. Olisin halunnut kutoa omaksi villatyöksi hienon viuhkahuivin, mutta tämä jäi vain kokeiluksi. Viuhkakaiteella kutoessa pitäisi olla yläluhalliset kangaspuut, joita koululla ei ollut yksiäkään. Kokeilin kutoa kaiteella tavallisilla puilla nostamalla ja laskemalla luhaa, mutta se ei onnistunut. Kokeilin myös kutoa siten, että kaide roikkui kuteiden varassa, mutta siitäkään ei ollut apua. Kankaassa pitäisi näkyä leveämpiä ja kapeampia raitoja, mutta niitä ei juuri näy. Koulun viuhkakaiteen kuvio oli myös niin kapea, että epäilen, että olisiko siitä muodostunut kunnolla kuviota muutenkaan. 

 


Oma villatyö

Koska viuhkakaiteella kudottava huivi ei onnistunut ja Akaan kansallispuvun hamekankaan kudonta kaatui opiskelijabudjettiin (en tiennyt, että kansallispukujen langat ovat niin arvokkaita) kudoin omana villatyönäni silkkisen villahuivin, jonka esittelin pari viikkoa sitten. Sen löydät täältä: Käsinkudottu silkkivillahuivi

 


Ajallisesti villajaksomme sijoittui keväälle 2020. Koko maailmaa koetelleet poikkeusajat alkoivat silloin ja siirryimme kesken jakson etäopetukseen. Tunnit pidettiin Teamsin kautta, mutta en pystynyt osallistumaan tunneille muiden mukana vaan katselin ne nauhoitteina. Keväällä 2020 myös peruskoulut olivat kiinni ja minulla oli kotona eskarilainen ja ekaluokkainen, jotka eivät pystyneet opiskelemaan itsenäisesti. Heräsin aikaisin aamulla kuuntelemaan yhden edellisen päivän oppitunneista, opetin päivällä lapsia ja iltapäivällä kuuntelin seuraavan. Viimeisen oppitunnin kuuntelin illalla tai viikonloppuna. Olin kevään jälkeen todella väsynyt.

Kirjoitin poikkeusoloissa opiskelusta jo viime vuonna ja äsken tekstiä lukiessa itku ei ollut kaukana, kun muistin tuon kevään kaikessa kaameudessaan. Olemme tänäkin vuonna olleet etäopetuksessa eikä se ole ollut helppoa, mutta ei myöskään niin rankkaa kun lapset ovat kuitenkin olleet koulussa. Viime kevään kokemuksistani voit lukea täältä: Artesaaniopintoja poikkeusaikana.

 

Nähdään taas ensi viikolla! Silloin ajattelin esitellä jotain super ihanaa!

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

VIRKATUT JOOGASUKAT

 



Virkkasin itselleni joogasukat. Olin joulukuussa 2019 koulutuksessa Itävallassa, Grazissa ja ostin itselleni matkamuistoksi lankaa pienestä lankakaupasta. Tietysti halusin jotain paikallista lankaa ja valitsin vyyhdin fingerin vahvuista Ferner Wollen Karusell -lankaa.

Sukkien ohje löytyy Lankavan sivuilta Pitsisäärystimen nimellä. Vaikka ohje oli tehty saman vahvuiselle langalle, jouduin hieman lisäämään silmukoita, jotta pohkeeni mahtuivat sukkien varsiin. Koska käsialani on hyvin vino eli kuviot kaatuvat aina reilusti oikealle, jouduin siirtämään kuviota aina muutaman kerroksen välein lisäyksin ja kavennuksin, jotta kuvio pysyi säären keskellä, eikä siirtynyt pohkeen puolelle.

 

 

Mallina tämä oli oikein kiva ja mukava virkata. Lankana tuo Karusell oli hyvää, mutta hieman se on karheaa ja olenkin onnellinen, etten ostanut sitä enempää. Sukista tuli sievät vaikka en yleensä pidä siitä, miltä valmiiksi kuvioidut langat näyttävät virkatuissa töissä. Näihin lanka tuntui kuitenkin sopivan. En ole vielä saanut sukkia käyttöön, koska joogatuntini ovat olleet tauolla ja kotona joogatessa en niitä tarvitse. 

Kulunut vuosi on ollut melko yllätyksellinen ja poikkeustilat ovat vaikuttaneen myös omaan työtilanteeseeni. En varmasti koskaan ole ollut näin kiitollinen lankavarastoistani. Olen melko huolettomasti pystynyt tekemään käsitöitä ostamatta uusia lankoja.

Jos haluat virkata itsellesi joogasukat tai pitsisäärystimet, löydät ohjeen täältä: Lankavan sivuille.

 Mukavaa viikonloppua ja tavataan taas ensi viikolla!


sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

KÄSINKUDOTTU SILKKIVILLAHUIVI JA PARI SANAA SILKISTÄ

 

 

Koulussa villakurssin viimeisenä työnä piti kutoa joku oma työ villatyö. Tarkoituksena on, että työ suunnitellaan itse, siihen luodaan loimi ja rakennetaan puut. Kun työ on kudottu, se pitää vielä viimeistellä ja lopuksi näyttää opettajalle. Kudoin omana työnäni silkkisen villahuivin, jossa on loimena Hopeasäikeen käsinvärjättyä merinovillaa, jonka seassa oli 20 % bambua ja kuteena puhdasta silkkiä.

 

Kerroin muutama vuosi sitten, kun löysin kirppikseltä laatulankoja ja nyt osa näistä lanka-aarteista pääsi käyttöön. Koska loimilankaa oli vain yksi 100 gramman vyyhti, laskin huivin loimilangan menekin niin, että selvitin ensin tarvittavan loimen pituuden ja sen jälkeen laskin miten leveän huivin saan kudottua. Säästin muutaman metrin lankaa siltä varalta, että loimilangat katkeavat kutoessa. Sain kudottua 35 cm leveän ja 190 cm pitkän huivin tiheyden ollessa 8 l / cm. Mielestäni huivi on juuri sopivan kokoinen.

 


Kudoin huivin kotona nelivartisilla salonkipuillani ja siinä on sidoksena perinteinen tasatoimikas, jossa toimiviiva vaihtaa suuntaa keskellä huivia. Minun piti ensin kutoa huivi kudevaltaisena, jolloin huivissa olisi ollut kaksi eriväristä puolta. Toisen puolen väritys olisi tullut punaisesta kuteesta ja toisen puolen väritys lilasta loimesta. Se ei kuitenkaan näyttänyt puissa hyvältä ja kudottuani kymmenisen senttiä, purin työn ja muutin sidonnan tasatoimikkaaksi. Kun huivi oli valmis, kiersin päihin pitkät kierrehapsut.


En ole ennen kutonut silkillä, joten lopputulos yllätti minut täysin. Valmis huivi on aivan mielettömän ihana! Valon osuessa huiviin, se kiiltelee silkin ansiosta hyvin kauniisti ja hohtaa upeasti. Se on ihastuttavan ohut, kevyt ja laskeutuu kauniisti. Silkkiä kului huiviin niin vähän, että taidan saada siitä huivin myös itselleni. Tämän huivin kudoin äidilleni.


 

Silkki on aivan ihana materiaali. Se on arvokas, mutta sitäkin hienompi vaatetusmateriaali. Pidin villakurssilla esitelmän silkistä ja tässä on muutama hyvä syy, miksi valita silkki materiaaliksi.

  • Se on pehmeää, joustavaa ja lujaa mutta silti kevyttä.
  • Silkin lämmöneristämiskyky on hyvä. Se lämmittää kylmällä mutta tuntuu viileältä kuumalla.
  • Se pystyy imemään itseensä 30 % painostaan kosteutta tuntumatta silti märältä.
  • Silkki neutralisoi hajuja ja hylkii likaa. Sen puhdistukseen riittää monesti pelkkä tuuletus.
  • Se tuntuu iholla miellyttävältä, sillä silkin koostumus muistuttaa ihoa.

Harmi vain, että silkki on tosiaan niin kallista, ettei sitä voi käyttää ihan joka päivä. Lisäksi en voi sille mitään, että minua surettaa silkkitoukkien kurja kohtalo, kun villisilkkiä lukuun ottamatta ne tapetaan kokongin (silkkitoukan kotelo) sisään. Lisäksi täysikasvuinen mulberiperhonen on niin pitkälle jalostettu, ettei se pärjäisi luonnossa. Se ei pysty lentämään eikä se edes syö. Pitäkäämme siis erityisen hyvää huolta kaikista silkkitekstiileistämme.

Tekstissä mainitsemani ihanat kirppislangat ja neljävartiset salonkipuuni löydät täältä:  

Kässäharrastajan kirppislöytöjä

Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas viikon päästä! Virkkasin itselleni joogasukat, jotka ajattelin esitellä seuraavaksi. 

 


sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

VIRKATTU VERKKOKASSI SIS. OHJELINKIN



Virkkasin verkkokassin tai Market Bagin niin kuin tuolla maailmalla sanotaan. Löysin tällaisen hauskan verkkokassin ohjeen Suuri Käsityö -lehdestä vuodelta 2016 ja kun googlettelin lankaa, löysin samaisin ohjeen myös netin syövereistä. Linkin verkkokassin ohjeeseen löydät tämän postauksen lopusta.

 

Kassin ohje on tehty Katia Tahiti -langalle, jota ymmärtääkseni ei enää valmisteta. Kassissa on kaksinkertainen pohja, joka on reunasta auki. Tarkoitus olisi, että kassin saa työnnettyä pohjan sisään ja se suljetaan napilla, mutta minulla kävi laskuvirhe kerroksissa ja taisin tehdä yhden kerroksen liikaa. Lisäksi käyttämäni lanka on erilaista kuin mille ohje tehty, joten tuskin kassi olisi sinne sisään mahtunut vaikka kerroksia olisi ollut vähemmän.

 


Käytin tähän Dropsin Muskat -lankaa, jota kassiin kului yhteensä 163 grammaa. Pohja ja reunukset on virkattu sävyllä 06 aavikkoruusu ja kassin verkko-osuus sävyllä 05 puuteriroosa. Valitettavasti en ole merkannut langan kulutusta väreittäin sillä virkkasin kassin langoista, jotka purin Anemone-laukun koevirkkuista. Tähän kului monta isoa ja pientä lankanöttöstä, joita lankakorini pursuaa.


Vaikka kassista ei nyt tullut juuri sellainen kuin oli tarkoitus, niin onhan tämä ihana ja se tulee varmasti kovaan käyttöön kesällä. Pidän erityisesti kassin hieman erilaisesta verkkokuviosta, kun se ei ole ihan pelkkää ketjusilmukkaketjua. Kahvat ovat sen verran pitkät, että kassia voi hyvin pitää vaikka olalla. 

 

Kassin englannin ja espanjankielisen ohjeen löydät täältä: Katian sivuille.


Tavataan taas ensi viikonloppuna. Ajattelin silloin esitellä kudontojani. Mukavaa viikonloppua!


sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

ARTESAANIOPINTOJEN VÄRJÄYSJAKSO

Artesaaniopintojen värjäysjakso

Artesaanin opintoihin kuuluu värjäysjakso, jolla opintoni alkoi. Kudonnan opinnot Ammattiopisto Tavastiassa voi aloittaa kesken lukuvuoden ja aloitin opinnot syyskuun lopussa, reilu kuukausi sen jälkeen kun ensimmäiset olivat aloittaneet koulun. Ensimmäinen jaksoni oli siis viimeistely ja värjäys -jakso.

Meillä on koululla oma värjäämö, missä on isot painopöydät ja kuumamankeli, jolla voi kiinnittää esim. pigmenttivärejä isoihin kankaisiin. Lisäksi sieltä löytyy kippikattilat isoihin värjäyseriin ja liedet, joilla voi värjätä kattiloissa käsityömäisesti kankaita ja lankoja. 

Värjäysjakso on 15 opintopisteen suuruinen opintokokonaisuus. Kurssin aikana tutustuimme useisiin tekniikoihin ja teimme koetilkkuja. Työskentelyn ohessa saimme tehdä myös omia töitä ja jaksolta valmistui paljon painettuja vaatteta mm. pikkuväelle. Koska opiskelen taideteollisen puolella, minun ei tarvinnut tehdä värjäysjaksosta näyttöä. Riitti että tein loppukokeen, palautin tarkistettavaksi värjäyskansion mallitilkkuineen ja värjäsin itsenäisesti tekstiilin.

Viimeistely ja värjäys -jakson opinnot:

  • Selluloosakuitujen värjäysreaktiiviväreillä
  • Villan värjäys
  • Värjäyksen erikoistekniikat ( mm. shibori )
  • Suorapainomenetelmät
  • Valotuskaavion ja painoseulan valmistaminen
  • Reservipainomenetelmät (mekaaniset ja kemialliset reservit)
  • Etsipaino
  • Viimeistykset (Kankaan viimeistyksen erikoistekniinat mm. stabilointi, kreppaus, polttopaino ja termoplastisuus)
  • Reservivanutus 

 

Selluloosakuitujen värjäys reaktiiviväreillä

Koko jaksomme alkoi tällä. Tutustuimme reaktiiviväreihin ja ihan ensimmäisenä työnä värjäsimme värikartat. Ystäväni löysi minulle Nextiliilistä kilon valkoista aivina 16 -pellavalankaa, joka tuli hyötykäyttöön tällä jaksolla. Tavastia on saanut Wetterhoffin perintönä värikartat, joissa on reseptit varmasti 1000 eri sävylle. Värjäsin koulun resepteillä monta ihanaa pellavavyyhtiä kudontoihin.

 

Värikartta reaktiiviväreillä

Reaktiiviväreillä värjättyjä pellavia
 

Villan värjäys

Tutustuimme villanvärjäykseen heikkohappoväreillä sekä painantaan. Olen värjännyt villaa monet kerrat, mutta en koskaan teollisilla väreillä, joten tästä aiheesta kaikki oli uutta. Värjäsimme mm. värikartat myös villalle sekä maalasimme ja painoimme villakankaita.


Värikartta villa
 

Värjäyksen erikoistekniikat

Tutustuimme erikoistekniikoissa mm. shiboriin, josta tein yhden kokeilun. Shibori-kokeiluni jatkuvat toivon mukaan ensi kesänä kansalaisopistossa.

Suorapainomenetelmät

Tutustuimme kankaanpainantaan ja tästä otin koulukaverini kanssa kaiken irti. Painoimme kaikilla mahdollisilla väriaineillä ja menetelmillä mm. lämpöfoliolla ja siten, että painopinnasta tuli samettinen (en muista, että mikä tämän nimi oli). Lisäksi kokeilimme opettajan ohjauksella tekemään neliväripainatusta. Meillä oli kuva leikattu osiin, jonka avulla värjäsimme nelivärisen kuvion ilman, että värit sekoittuvat tai sotkeutuvat.

Perinteisen kankaanpainan lisäksi opettelimme miten jatkuvaa painopintaa tehdään ja miten teemme raportin.  


Kankaanpainanta pigmenttivärit
 

Valotuskaavion ja painoseulan valmistaminen

Tämä oli kurssin vaikein osuus. Opettelimme tekemään itse seulan pingottamalla siihen kankaan ja valoittammalla sen. Saimme valita seuloihin omat kuviot ja omani on Sainte-Chapellen kappelin ruusuikkuna pelkistettynä. 

Samalla seulalla painoin helmiäispastalla sukulaisille lahjakassit, johon pakkasin heidän joulutervehdyksen. Ensimmäistä kertaa lahjakassit olivat kuukautta joulua ennen valmiina.


Seulan kuvio Sainte-Chapellen kappelin ruusuikkuna pelkistettynä

Pigmenttiväreillä painettu kassi
 

Reservipainomenetelmät

Tutustuimme mekaanisiin reserveihin mm. vehnäjauhoreserviin ja kemiallisiin reserveihin mm. sirtuunahappoon, sokeriin ja piimään. Vehnäjauhoreservi oli minulle jo ennestään tuttu, mutta nyt keitimme vehnäjauhoista ja oliiviöljystä seoksen, jonka avulla suojasimme kangasta, jotta väriaineet eivät päässeet tarttumaan. Tämä oli hieno menetelmä, koska keitetty seos oli helpompi käsitellä kuin vain vehnäjauhoista ja vedestä sekoitettu reservi. Lisäksi leikimme väreillä ja värjäsimme reservit.


Vehnäjauhoreservi

Vehnäjauhoreservi

Reservi piimällä

 

Etsipaino

Etsaus on varmasti monelle tuttu menetelmä, mutta sen nimi voi olla vähän outo. Etsaamisella tarkoitetaan värinpoistamista värjätystä tekstiilistä. Käytimme etsaukseen mm. kloriittia, astianpesuainetta ja Rongalitea. Itse ihastuin erityisesti tähän Rongalitella tehtävään etsaukseen, koska se ei levinnyt kankaalla ja sillä pystyi tekemään tarkkoja kuvioita kuten alla.

Koulukaverini teki Marvelin Punisherin logosta seulan, jonka läpi vedin Rongaliten ja etsasin ukkokullalle paidan. Tätä on pidetty paljon!


Etsausta

Etsausta Rongalitella

Viimeistykset

Viimeistykset-tunneilla opettelimme muotoilemaan kankaita. Tutustuimme mm. stabilointiin (kuvassa alla), jossa villakankaaseen tehtiin marmorikuulien ja lämmön avulla pysyviä muotoja. Polttopainamalla poistimme kankaista kuvioita ja termoplastisuudella muotoilimme tekokuituja kuumassa uunissa. Tämä oli mielenkiintoista ja aika loppui aiheen parissa kesken. Olisin halunnut tustustua näihin enemmän.

 

Stabilointi


Reservivanutus

Reservivanutuksella tein itselleni villahuivin, jota olen käyttänyt jo kaksi talvea putkeen. Harvalle villakankaalle levitettiin alginaattipaksunnosta, joka kuivuttuaan huovutettiin kuivausrummussa. Alginaattipaksunnos esti huopumista ja näin sai tehtyä upean tekstiilin, jossa oli huopuneita ja huopumattomia kohtia. Valmiin työn pystyi värjäämään mieleiseksi. Tämä oli ihan mahtava tekniikka, josta valitettavasti ei ole näyttää kuvaa. Huivini on jo niin paljon käytetty, ettei se pääse oikeuksiin kuvissa.


Oma työ

Näyttääkseni osaamiseni kuvioin kahdet mekkokankaat, joissa molemmissa käytin vehnäjauhoreserviä. Toisen kankaista värjäsin ensin kattilassa ja sen jälkeen levitin siihen vehnäjauhoreservin. Kun reservi oli kuiva, mursin sen ja levitin päälle reaktiivipainopastan. Tarkoituksenani oli saada samanlainen kangas kuin aikaisemmin olen kuvioinut pellavaa, mutta huomasin, että puuvillassa värit eivät leviäkään kuiduissa niin kuin pellavassa ja lopputulos on hyvin vaisu verratuna aikasemmin värjäämääni. Kankaasta tuli kuitenkin aika makea ja odottaa kaavoitusta.


Kankaan värjäys kattilassa 
 
Pohjakangas
 
Vehnäjauhoreservi levitettynä 
 
Vehnäjauhoreservi kuivumassa

Kankaankuviointi 
 

Kurjaa tässä oli se, että koko opintojeni värjäysopetus oli tässä. Kun kurssi on suoritettu, saamme käyttää värjäämöä itsenäisesti aina silloin kun siellä ei opetusta. Halusin kuitekin vielä syventää osaamistani, joten erikoistun taideteollisuusalalla värjäämiseen. Olen viettänyt värjäämössä monta iltapäivää viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana, joten värjäyskokeiluitani tulee vielä lisää.

Värjäämäni pellavakankaan, johon tekstissä viittaan, löydät täältä: Kankaan kuviointia

Tavataan taas ensi viikolla. Ajattelin esitellä silloin virkkaamani torikassin eli "Market bagin". 

Mukavaa viikonloppua!