sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

VIRKATTU NEULETAKKI PALOISTA


 

 

Olen varmaan jo muutaman vuoden suunnitellut, että virkkaan itselleni paloista koottavan neuletakin ja vihdoin tein sen. Takin virkkaus alkoi hieman kehnosti, kun aloin viime kesänä virkata takkia kasvivärjätyistä langoista. Värjäsin jopa lisää lankaa, että ne riittäisivät. Kun olin yhdistänyt 80 palaa, minusta alkoi tuntua siltä, että nyt teen takkia, jota luultavasti en käyttäisi koskaan. Se olisi varmasti kaunis, mutta ei minun värinen. 

Siirsin virkatun takin alun kaappiin ja aloin virkata uutta takkia Dropsin Paris -puuvillalangasta. Koska olimme tuolloin eläneet jo yli puoli vuotta poikkeusaikoja ja ajat ovat vaikuttaneet työtilanteeseeni, halusin virkata takin langoista joita löytyisi kaapista ja Drops Designin Paris -lankaa löytyi sieltä eniten. Musta oli ainoa väri, jota jouduin ostamaan muutaman kerän lisää. Virkkasin takin neljän ja puolen koukulla eli vähän isommalla, millä normaalisti virkkaan Parista. Isommalla koukulla sain paloista pehmeitä ja takki laskeutui kauniisti.


 

Takki on koottu 95 isoäidinympyrästä, jotka ovat neliön sisällä. Yhdistin palat samalla kun virkkasin viimeistä kerrosta. Takin reunoja ja hihoja kiertää isoäidinraitana tunnettu kuvio, jossa toistuu palojen kuvio. Lankaa koko takkiin kului yhteensä yli 1,3 kg, joista mustaa muistaakseni 550 g. Takin hihat ovat aavistuksen pitkät, mutta jos ottaisin hihojen viimeiset palat pois, olisi hihat liian lyhyet ja joutuisin pidentämään niitä isoäidinraidoituksella. Koska en koskaan pidä villatakkia kiinni, jätin tästä napit kokonaan pois.

Takista tuli super ihana ja olen pitänyt jo muutaman kerran sitä. Se on sen verran painava, etten säilytä sitä edes paksussa hengarissa ettei se veny ja pestessä se on ehdottomasti kuivattava vaakatasossa. Takissa on yksi ikävä puoli: se kerää valtavasti katseita, enkä oikein välitä olla huomion keskipisteenä. Tiedän kuitenkin, että tulen pitämään tätä takkia valtavasti ja se tulee varmasti olemaan tuttu näky päälläni ensi syksyn virkkauskursseilla. Takki tuskin jää ainoaksi, mutta ehkäpä virkkaan seuraavan kuitenkin jostain toisesta langasta.

Käyttämäni sävyt Dropsin Paris -langasta:

kirsikanpunainen 06
lila 31
turkoosi 10
Wasabi 39
voikukka 14
musta 15 n. 550 g

Olethan huomannut, että Dropsin Paris langat ovat tämän kuun (kesäkuu 2021) - 35 %:n tarjouksessa? Dropsin jälleenmyyjiä Suomessa on mm. Lankava, Lankatalo Tapion kauppa ja Paapo. Kaikki Dropsin jälleenmyyjät löydät täältä: Dropsin sivuille.

Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas!

 

sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

ARTESAANITUTKINNON PELLAVAJAKSO


Pellava on kudontamateriaaleista mielestäni mieluisin, mutta se on varmasti myös haastavin. Pellava on kuteena ihan parasta, mutta loimimateriaalina se on taas maailman hirvittävin ja jos on mahdollista, korvaan sen puuvillalla tai puuvillapellavalla. Koulussa yksi kokonainen jakso omistettiin pellavalle, jolloin tutustuimme tähän ihastuttavaan materiaaliin ja opettelimme niksit sen kesyttämiseen.

Metrikangas

Metrikankaan ideana oli, että opettelemme kutomaan sujuvasti korjailematta virheitä. Käsityöammattilaisena on osattava kutoa palttinaista pyyhekangasta metrin tunnissa ja jos et koskaan ole kutonut, voin sanoa, että se on paljon! Kudoimme tietokoneohjatuilla kangaspuilla parin metrin kankaan, jonka myöhemmin leikkasimme ja ompelimme pyyhkeiksi. Näissä lumihiutalekankaissa on puuvillapellavainen loimi ja se kudottiin pellavalla. Kudoin samaan loimeen myös itselleni pyyhkeet.

Lumihiutale-pyyhkeeni löydät täältä: Käsinkudotut lumihiutale-pyyhkeet.

 

 

Kilpikangas-liina

Yksi pellavajakson sidosopissa opettelemamme sidos oli kilpikangas, jolla kudoimme myös liinat koulun myymälään. Raidoitettu loimi oli niisitty valmiiksi tietokoneohjattuihin kangaspuihin ja saimme tähän niisintään suunnitella liinat käyttämällä erilaisia poljentoja ja värejä. Tämä oli varmasti haastavin työ, koska loimi ei ollut minun värinen ja tuntui, että mikään ideoista ei ollut mieluisa. Olisin voinut vaikka vannoa, että minulla oli kuvattuna valmiit liinat, mutta jostain syystä en löytänyt tästä kuin yhden kuvan.

 

 

Damasti

Olen jo pitkään halunnut opetella kutomaan Damasti-kangaspuilla ja pellavajaksolla se oli yksi tekniikoista, joka piti opetella. Damasti-puilla pystyy kutomaan pistekuviota, joka niisinnästä riippuen peilautuu tai toistuu kankaalla halutun verran. Dora Jung on damastien "grand old lady" ja hänen suunnittelemat liinat ovat hyvin arvokkaita ja osa niistä on tänäkin päivänä tuotannossa.

Meillä on koululla damastipuut, joilla kudoimme Weavepointilla suunnittelemamme työt. Puissa oli loimena puuvilla, johon kudoimme aivina 16 tai 8 -pellavilla riippuen käyttötarkoituksesta. Yksi piste oli kahdeksan lankaa eli luonnossa n. 1 cm x 1 cm. Kudoin pöytäliinan, jossa keskellä on iso kuvio. Kutoessa otin liinasta kuvan ja vasta kotona huomasin, että keskellä työtä näkyy kudontavirhe. Tämä harmitti niin paljon, että kudoin myöhemmin vielä toisen virheettömän liinan. Molemmat liinat lepäävät viereisellä nojatuolilla vielä viimeistelemättä.


 

Oma pellavatyö

Kuten villajakson päätteeksi myös pellavajaksolla kudoimme myös yhden oman työn ja tälle työlle kirjoitimme myös ohjeet. Kudoin pellavaisen laudeliinan kierrätyksestä ostetuista pellavista, jotka osoittautuivat hyvin haasteellisiksi. Vaikka kutoessa ongelmallinen loimi otti päähän, niin jälkikäteen olen hyvillä mielin siitä, että sain nämä ongelmat eteeni koululla ja pystyin kysymään opettajalta apua. Loimi oli niin hauras, että suihkuttelin sitä vedellä ja haudoin sitä kosteiden pyyhkeiden alla, jotta sain siihen hieman lisää lujuutta. Samaiset laudeliinat esittelin pari viikkoa sitten täällä blogissa.

Pellavainen laudeliinaohjeineen löytyy täältä: Pellavainen laudeliina



 

Sidosopit

Pellavajakso sijoittui ajallisesti kevääseen 2020, kun olimme etäopetuksessa ja sen vuoksi se jatkui vielä syksyllä. Kävimme keväällä Teamsin kautta sidosoppiteoriaa läpi, mutta pellavatyöt kudoimme vasta elo-syyskuussa, kun pääsimme takaisin koululle. Sidosopissa kävimme läpi mm. nastalliset sidokset, yhdistetyt sidokset mm. kilpikankaan ja leppäliinan. Koska etäopetusjakso venyi emmekä päässeet koululle kutomaan, opiskelimme teoriassa myös kaksilla varsilla kudontaa, mutta sitä emme valitettavasti kokeilleet käytännössä.
 
 
Viimein alkoi kauan odotettu kesäloma! Hieman tämä edessä oleva loma epäilyttää minua, koska selkäni takana on loimia yhteensä yli kymmenen metriä, jotka pitäisi kesän aikana kutoa pois. Niiden lisäksi minun pitää tehdä muutama kirjallinen koulutyö, minitekstiili ja ensi syksyn kansalaisopiston kursseja varten mallitöitä. Edessä on siis hyvin käsityötäyteinen "loma". 
 
Mukavaa alkanutta kesää sinulle ja mukavaa lomaa, jos sellainen on alkamassa! Nähdään taas!