Artesaaniopintoni ajoittuvat hyvin poikkeuksellisiin aikoihin, joten myös opintoni ovat olleet poikkeukselliset. Kirjonta on aikaisemmin kuulunut artesaanitutkinnon opinto-ohjelmaan, mutta koulutuksen tiivistyttyä se on jäänyt pois. Viime keväänä kun poikkeusajan etäopetusjakso venyi kuukaudesta kahteen meille opetettiin kirjontaa, jotta etäopetuspäiviin saatiin lisää täytettä. Kirjonta on käsityötekniikka, jonka olen halunnut oppia jo pitkään.
Koetilkku ja sen kaikki tuhat ja yksi pistoa
Kirjontaharjoittelut alkoivat koetilkulla. Saimme pellavaiset koetilkut, joille opettelimme kaikkia mahdollisia ja mahdottomia pistoja. Koska olin innokas oppimaan, etsin kokeiltavia kuvioita netistä vielä lisää. Lempparini taitaa olla perinteinen laakapisto, jolla olen esimerkiksi täyttänyt koetilkulle kirjotun lankarullan. Vaikein pistoista on ehdottomasti varsipisto. Tilkku ei suinkaan ole vielä täynnä ja valmis. Tähän mahtuu vielä monenmoista pistoa ja kuviota, joita voin kokeilla.
Jos haluat kokeilla kirjontaa, niin suosittelen ehdottomasti ottamaan myös yhden tilkun koetilkuksi ja kokeilemaan siihen kaikkia pistoja. Voihan se olla, että sinun lemppariksi tulee juurikin tuo pisto, joka on minulle niin kovin vaikea. Koetilkku kannattaa huolitella saumurilla tai perussiksakilla, niin se ei ala kirjoessa purkautua.
Näihin koulun kirjontoihin emme käyttäneet kirjontakehyksiä, mutta muuten kirjon kehyksien kanssa.
Kirjottu kuva
Kun koetilkulle oli kokeiltu kaikki pistot, jatkoimme tekemällä yhden kirjotun työn. Opettajallamme oli kaksi mallia, joista saimme valita mieluisen ja se piti värittää käyttämällä erilaisia pistoja. Tämä on muuten valmis, mutta kannun sisus on jäänyt tyhjäksi, enkä vieläkään keksi millä sen täyttäisin! Mikähän pisto siihen sopisi?
Ihanaa ajan vietettä
Koska kirjonta vain oli niin minun juttuni, kirjonnat eivät loppuneet koulun kirjontaharjoituksiin. Ensimmäisenä tein syysväreissä olevan taulun, jonka mallin löysin Cristin Morganin Kirjontajuttuja -kirjasta. Se oli super ihana kirjoa ja nautin sen tekemisestä valtavasti. Syystaulun jälkeen kirjoin kuoriaisen, jonka kuvan sain työkaveriltani. Kuoriainen oli minulle aivan liian vaikea ja taisin huokaista helpotuksesta kun sain sen valmiiksi.
Viime aikoina olen kirjonut tilkkuja, joille kokeilen jotain uutta kuvaa
tai kuviota, johon olen ihastunut. Olen huomannut tämän äärimmäisen
rentouttavaksi tavaksi kirjoa. Kun työ on ns. kokeilutilkku, sen
kirjomisessa ei ole lainkaan paineita ja saan nauttia vain kirjonnan
ilosta. Ei haittaa vaikka siihen sattuu tulemaan pieniä virheitä, ne tekevät työstä vain yksilöllisemmän.
Käytän kirjontapohjana pellavakankaita. Pellava on kirjontapohjana niin ylivertainen ja olen tottunut kirjomaan siihen, enkä enää haluaisi muulle kirjoa. Lankoina käytän DMC:n ja Anchorin muliinilankoja, joita olen ostanut alennusmyynneistä.
Ihan oma malli
Ja nyt kerättyäni vuoden rohkeutta, piirsin ensimmäisen oman mallini. Jäljennän tämän vielä tänään kankaalle ja alan kirjoa tästä seinätaulua, jolla tsemppaan itseäni puutarhan hoidossa. Ensin teen tuosta tekstistä koekirjonnan jollekin pienemmälle tilkulle ja vasta sen jälkeen aloitan oikein työn teon. Onpa jännittävää päästä kirjomaan omaa malliani.
Koska opintojeni trendinä on ollut etäopetus, siirrymme taas etäopetukseen viikoksi ennen kesälomia. Olin suunnitellut, etten enää ensi viikolla kävisi kuin yhtenä päivänä koululla, jolloin olisin voinut tehdä kaikki keskeneräiset työt pois ja aloittaa syksyllä puhtaalta pöydältä. Asiat eivät kuitenkaan edenneet niin kuin piti. Jännityksellä odotan, että mitä syksy tuo tullessaan. Ennen syksyä nauttikaamme kesästä!
Mukavaa viikonloppua! Nähdään taas!