lauantai 26. toukokuuta 2018

ARVONTA! VOITA KESÄINEN KÄSSÄPAKETTI!


"Kannattaa lukea sitaatteja, mieleen painuneet sitaatit antavat hyviä ajatuksia."
-Winston Churchill




Hyvää siivouspäivää ystäväiseni! Tänään puistot, pihat ja torit täyttyvät kirppiksistä, kun turha ja tarpeeton tavara pistetään kiertoon. Siivouspäivän hengessä siivosin kirjahyllyäni ja keräsin arvottavaksi käsityökirjoja ja mukaan eksyi vielä pari lankakerää. Osa kirjoista on luettuja, mutta osa on uusia, joita olen ostanut tai saanut tuplakappaleet. Ajattelin, että sen sijaan, että ne lojuvat hyllyssäni, ne voisivat ilahduttaa sinua!


FRIDA PONTÉN - VIRKKAUKSEN ILO
- Pieniä ja suuri virkkausideoita.




50 AURINGONKUKKAA NEULOMALLA, VIRKKAAMALLA JA HUOVUTTAMALLA.

- Tätä olen jostain syystä ostanut kaksi eli laitan toisen kiertoon. Nimensä mukaisesti kirja sisältää erilaisia auringonkukkien ohjeita.




LANKAVA INSPIRAATIO

- Lankavan ihania kudonta-, neule- ja virkkuuohjeita parin vuoden takaa. Tässä kirjasesta en luopuisi, ellei minulla olisi kahta numeroa. Kirjasta löytyy mm. Molla Millsin suunnittelemat matot sekä ihana Hilla-ryijy lisäksi upeita huopien kudontaohjeita.




KORISTELE, KIRJO JA KUVIOI KAUNEIMMAT ASUSTEET - MARIA BRANDSTAKA JA TANJA NYHOLM

 - Kirjassa esitellään erilaisia mielenkiintoisia tekniikoita, miten piristää asusteita ja tietysti niiden teko-ohjeet. Tähän kirjaan kannattaa tutustua tarkemmin.




JA VIELÄ KOLME KERÄÄ LANKOJA

Kaivoin mukaan vielä pari kerää Eldoradon Puppets virkkuulankaa, sekä Fibra Naturan luomupuuvillaa kerän, joka oli niin ihanan pehmoista, että meinasin viedä kerän takaisin kaappiin. Kerät ovat pyörineet kaapissani löytämättä oikeaa työtä, ehkä se on sinulla on niille mielessä käyttökohde.





ARVONNAN SÄÄNNÖT JA NÄIN OSALLISTUT



Arvon yhden paketin, joka sisältää kaikki yllä esitellyt kirjat ja langat ja jonka postitan Suomeen. Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä postausta viimeistään perjantaina 8.6.2018 klo. 21:00. Toivoisin, että kommentoidessa kerrot, mikä on lempparilankasi ja mielellään miksi. Ilmoitathan kommentoidessa sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa sinuun yhteyttä.

Onnea arvontaan!

lauantai 19. toukokuuta 2018

VIRKATTUJA KUKKIA TUNIKAAN


"Ainoat asiat, joita elämässä tarvitaan, ovat tietämättömyys ja itseluottamus. Silloin menestys on taattu."
- Mark Twain




Ihailen ihmisiä, jotka osaavat tehdä omat vaatteensa ja olen jo pitkään halunnut olla yksi heistä. Vuoden alussa päätin, että tänä vuonna minäkin opettelen sen hienon taidon. Peittojen tai tyynyjen virkkaus on huomattavasti helpompaa kuin vaatteiden, sillä vaatteen pitää olla sopiva, se ei saa olla liian iso tai pieni. Se pitää tehdä sellaisesta materiaalista, että se laskeutuu kauniisti ja bonusta on vielä se, että myös istuu päällä eikä näytä säkiltä. Jos olisin ollut fiksu, olisin valinnut valmiin mallin ja tehnyt sen mukaan, mutta se olisi ollut ihan liian helppoa.


Aloitan opintomatkani siitä, että virkkaan itselleni kukkatunikan, jossa on venekaulus. Hihoihin asti en ole vielä päässyt, sillä töiden suunnittelu ei ole vahvimpia puoliani. Minun piti tehdä tunika samalla kukkamallilla, jota käytin kassiin viime kesänä, mutta yllätyksekseni kahdeksan terälehtinen kukka ei sopinutkaan tähän työhön. Haluan yhdistää kukat toisiinsa samalla, kun virkkaan viimeistä kerrosta ja kahdeksan terälehtinen ei asettunut kauniisti. Kuukauden päivät olen kokeillut erilaisten kukkien yhdistämistä eri tavoin ja ihastuin tähän pieneen kukkaan. Se on oma mallini, mutta en ole vielä kirjoittanut sille ohjetta, koska en ole varma, että onko se jo tehty. Ensin pitää selvittää se.




Virkkaan tunikani Dropsin Safranista, josta olen jo aikaisemmin virkannut Molla Millsin pallotyynyn. Pehmeytensä vuoksi uskon, että se on hyvä valinta vaatteeseen. Väreinä käytän vaniljankeltaista (10), pistaasia (31), turkoosia (30) ja petrolia (51). Jokaisen palan sisus on keltainen ja toisen kerroksen virkkaan pistaasilla. Uloimmassa kerroksessa vaihtelen turkoosia ja petroolia. Lankaa on minulla yhteensä 400 grammaa, enkä ole ihan varma, että riittääkö se - toivottavasti! Koukkuna minulla on kolmosen Knitpron koivukoukku.


Ajattelin päivän mittaan virkata aina sopivan tauon tullessa muutaman keskustan valmiiksi ja illalla yhdistän kukat. Kymmenen kukan välein päättelen ne, joten uskoisin tunikani valmistuvan nopeasti. Olen nostellut vähän väliä tätä pientä tekelettäni olkapäälleni ja mallaillut sitä peilistä, että miltähän tunikani tulee näyttämään ja ainakin toistaiseksi olen tyytyväinen siihen. Voi olla, että kaulus muuttuu vielä matkan varrella ja hihat jäävät pois, mutta mallista ja väreistä pidän. Olen innoissani tästä uudesta, ihanasta matkasta, joka on alkanut, vaikka vähän jännittää, että miten tässä käy!




lauantai 12. toukokuuta 2018

JUHLAPÖYTÄÄN KÄSINKUDOTTU SALILIINA


 "Äitini oli kaunein koskaan kohtaamani nainen. Kaikesta mitä olen, saan kiittää äitiäni. Elämäni onnistumiset ovat häneltä oppimani moraalin ja häneltä saamani älyllisen ja fyysisen kasvatuksen ansiota."
  - George Washington




Kudoin viime vuonna äitienpäivälahjaksi saliliinan, mutta se jäi kansalaisopiston puihin kesäksi ja sain sen vasta viime syksynä kotiin. Puolisen vuotta liina odotti viimeistelyä kaapin perällä, kun löysin sen sieltä pari viikkoa sitten ja ajattelin, että teen sen heti valmiiksi ja annan eteenpäin. 


Saliliina on ylellinen, loimikuviollinen kaitaliina, joka sopii juhlapöytään ja se käy vaikka häälahjaksi. Se on kudottu ohueen puuvillaloimeen moppilangalla ja ohuemmalla puuvillalangalla. Sidoksena liinassa on paltinasta johdettu kuviollinen loimiripsi. Liinan kuvio muodostuu poljennalla loimilangoista ja kuteet juoksevat työn sisällä, eikä niitä näy muualla kuin työn reunoilla. Koska loimilankojen sävyerot ovat niin lähellä toisiaan, niin kuvio näkyy liinassa hyvin vaaleana. 


Alkuperäisen mallin mukaan liinassa kuuluisi olla ympyröiden keskellä ristikkokuvio, mutta olen jättänyt sen pois. Käyttämämme moppilanka oli ohjeeseen tarkoitettua lankaa hieman paksumpaa, jonka takia pyöreä kuvio muuttui kudottaessa soikeaksi. Minua ennen kutonut rouva huomasi, että poljentaa muuttamalla saa kauniimman kuvion, joten kudoin sen mukaan oman liinani. Liina on kaksipuolinen, mutta ompelin päiden päärmeet niin, että valkoinen puoli on oikeapuoli. Koska ompelutaitoni eivät ole kaksiset, ompelin päärmeet käsin.




Tämä on tähän astisista töistäni varmasti vaikein kudontatyöni. Loimi oli niin tiheä, että langat jäivät jokaisella viriön avaamisella toisiinsa kiinni ja jouduin puulastan avulla selvittämään sen joka kerta ennen kuin sain heitettyä sukkulan sisään. Lisäksi samanväriset loimilangat tekivät kutomisesta entistä vaikeampaa, kun en nähnyt virheitä kutoessa. Moppilangan kanssa sain olla tarkkana etten kiristänyt liikaa ja vetänyt moppilankoja reunoilta liinan sisään ja jos jätin sen liian löysälle, se näkyi liinan pinnassa ikävinä kupruina.


Sitkeästi ja kärsivällisesti kudoin liinani, vaikka kutominen eteni todella hitaasti ja se kesti kaksi kertaa kauemmin kuin normaalisti. Liinasta tuli kaunis ja selvisin yllättävän vähillä virheillä. Kudoin liinoja kaksi, joista ensimmäinen oli harjoituskappale ja sen pidän itselläni, mutta toinen matkaa huomenna äidilleni virkatun kranssin kanssa äitienpäivälahjaksi. Hyvää äitienpäivää!



lauantai 5. toukokuuta 2018

VIRKATTU KUKKAKRANSSI IKKUNAAN


 "Se miten hyvä koti on, ei riipu rikkaudesta, eikä väljyydestä, eikä kauneudesta, eikä ylellisyydestä. Kaikki riippuu äidistä."
 - George W. E. Russell




Tänä vuonna äitini saa äitienpäivälahjaksi ikkunaan ripustettavan kukkakranssin, jonka keskellä kimaltelee vuosia sitten askartelukaupasta löytynyt kristallisydän. Meillä on perinteisesti poimittu valkovuokkoja äidille, joten virkkasin niitä nyt kranssiin vaikka ne taitavatkin näyttää vähän enemmän omenapuun kukilta.


Kranssin pohjana on metallinen sydän, jonka ajattelin ensin maalata valkoiseksi, mutta mielestäni metallin värinen hukkuu lehtien sekaan paremmin. Virkkasin kehikkoon kaksi lehtiköynnöstä ja kukkia kirppikseltä löytyneistä vanhoista puuvilla langoista 1,5 mm koukulla. Köynnöksen ohjeet ovat muunnelma Caitlin Sainion 100 virkattua pitsikukkaa -kirjan lehtiköynnöksestä, mutta kukkani olen tehnyt omalla ohjeella, joka on hyvin lähellä samasta kirjasta löytyvää pellavan kukkaa. 




Virkkasin ensin kaikki osat valmiiksi, pingotin ne ja sen jälkeen aloin koota kranssia. Kieputin köynnökset ensin metallinsydämen ympärille ja sen jälkeen ompelin ne pienillä pistoilla kiinni. Ompelin ensin yhden kukan toiselle puolelle kranssia ja sen toiselle puolelle toisen kukan, jotta sain kranssista kaksipuolisen. Viimeiseksi ripustin sydän kristallin siimalla sydämen keskelle ja pyöritin siiman ympärille vielä köynnöksen päät. Ripustusnaruksi laitoin myös siimaa.
  

Mielestäni kranssista tuli aivan ihana ja tämä valmistui yllättävän nopeasti, kun yhtenä iltana virkkasin köynnökset ja toisena kukat. Yksi ilta meni kokoamiseen. Olen aina ommellut kaikki kukat kiinni, mutta ensimmäisen kerran olen sitä mieltä, että ne saisi ehkä liimalla paremmin tai ainakin helpommin kiinni. Liimalla voisi myös hieman kääntää lehtiä pysymään pystyssä, sillä nyt ne ovat just niin kuin itse haluavat. Googlettamalla löysin samantyylisiä metallisydämiä mm. Paapolta ja Lankavalta. Omani ostin muistaakseni askarteluliikeestä.