sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Roskisdyykkari

Sanonta: Toisen romu on toisen aarre, pitää tässä kohtaa paikkansa.


Joka kerta kun vien peltitölkkejä kierrätykseen kurkin läpi kaikki metallinkeräysastiat siinä toivossa, että niistä löytyy jotain kivaa ja hyödyllistä. Yleensä joudun pettymään ja näen vain likaisia kalja- ja kissanruokatölkkejä, mutta lähiaikoina olen yllättynyt iloisesti ja myönnän käyneeni viime viikonloppuna keräyspisteellä kolme kertaa saman päivän aikana. Yritän olla miettimättä, että mitähän muut ovat löytäneet ja vain iloita näistä minun aarteista, joista osasta olisin ollut valmis maksamaan kirpputorilla jopa useamman euron.

Myönnän, että löysin jo viime kesänä vanhan vesisäiliön, johon istutin petunioitani, mutta ilmeisesti lähistöllä tyhjennetään jotain vanhaa mummonmökkiä, sillä olemme saaneet jo puutarhaan uudet ämpärit ja perjantaina kaivoin roskiksesta  hyväkuntoisen Presidentti-kahvipurkin. Emmaljungan vanhat lastenrattaat saavat uuden maalikerroksen ja pääsevät käyttöön, kunhan vain ompelen niihin uudet kankaat. Meillä on nyt käytössä vanhat Brion lastenrattaat ja niiden työntely alkaa käydä kuntoilusta, kun niitä saa lykkiä jo alamäessäkin. Renkaat niistä ovat lähteneet jo niin monta kertaa, että nämä meidän "uudet" Emmaljungat taitavat olla jo paremmat kuin aikaisemmat, vaikka näistä puuttuukin kokonaan kankaat. Näyttää siis siltä, ettei lastenvaunujen verhoilupainajainen ole osaltani vieläkään ohi, eli Oran ja Brion tuplarattaiden lisäksi pääsen kunnostamaan vielä yhdet tavallisetkin.

Olen monta kertaa kuullut kuinka ihmiset ovat löytäneet metallinkeräyksestä emalipannuja, mutta en ikinä olisi uskonut, että se onni osuu kohdalleni. Ollessamme aamukävelyllä esikoisemme astui keraamisen korkin päälle ja ihmetteli, että mikä se on. Sadatellen käänsin raattaat tien toisella puolella olevia keräysastioita kohti ja olin varma, että sieltä löytyy rikottuina vanhoja, Riihimäen Lasin limpparipulloja. Yllätys olikin melkoinen kun metallinkeräysastian päällimmäisenä lekotteli Finelin tanssiva pannu. Ihana keltainen Primavera jollaista olen haaveilut jo pitkään kokoelmiini. Hiemanhan se on nähnyt parhaat päivänsä, kun pohja on pullahtanut ulos ja ruoste on sille antanut oman ajan patinansa, mutta kyllähän siihen vielä kukkia voi laittaa. Korkki jonka päälle poikani astui ja jonka ansiosta menimme astioille, on minulla tallessa ja taidan tehdä siitä onnenamuletin. Ihanaa syyskuista sunnuntaita. Meillä leivotaan tänään omenapiirakkaa ja säilötään avomaankurkkuja!

11 kommenttia:

  1. Joka kerta minäkin kurkkaan metallin- ja lasinkeräys astioihin, sillä lähistöllä asuu paljon vanhuksia, joiden aarteita sieltä välillä löytää. Ihanat nuo emalisankot, ne on Aarre ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä olen huomannut, etten ole ainoa joka kurkkii keräysastioihin ja onkin mielenkiintoista seurata, miten erilaisia ihmisiä siellä näkyy. Milloin mä olen nähnyt hienolla bemarilla ajelevan miehen roskia kaivamassa ja milloin ihan tavallisen raksamiehen =)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos =) Uskotko, että mulla oli melkoisen leveä hymy kasvoilla, kun kävelin pannu rattaissa keikkuen kotiin. Puoli kylää varmaan kuuli sen hihkumisen, kun kerroin siitä ukkokullalle =)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos =) Mulla on tuo vanha kahvipurkki nyt keskellä keittiönpöytää ja täynnä tillin kukintoja =) Se on aika komea kukkapurkkina =)

      Poista
  4. Hyviä löytöjä! Voi nuo Petuniat olivat oman mammani lempikukkia ja niitä aina hankin kesäksi. Nyt sitten saamme syksyllä vielä oman ympärivuotisen Petunian ;)

    Minäkin olen joskus "aikoinaan" kunnostanut parit rattaat...yhdet hyväkuntoiset Simot tuossa etsivätkin uutta omistajaa...lie mihin laittaisin myyntiin.

    Täällä tuli aamulla vettä kun ämpäristä kaataen ja nyt paistaa jo aurinko. Mukavaa päivää sinnekin!!

    Mammamiau Instasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja heippa Mammamiau <3 Tervetuloa lukijaksi <3 Täällä on satanut kans pitkin päivää, mutta illaksi alkoi seljetä taivas. Toivottavasti huomenna on nätti ilma, kun tars lähtee kaupassa käymään =)

      Mä myin ne meidän Orat Torissa. Siellä on mennyt ihan mukavasti kaupaksi tai sitten Facebookissa. Oletko siellä? Jos ne on sellaiset 80-luvulta tai vanhemmat niin sieltä löytyy retroryhmistä varmasti vaunuille ottajia =)

      Poista
    2. Meinasin jo kysyä, että mikä on ympärivuotinen Petunia, mutta sitten muistinkin teidän uuden perheenjäsen. Se on aivan ihana ja siellä on ehkä maailman kaunein nimi <3

      Poista
  5. Vau, hyvät dyykkaukset. Meidän pihalla on nykyään sellaiset kamalan syvät roska-astiat ja tavaroiden tutkiminen ei enää onnistu yhtä helposti. Pihapiirissä parhain aika vuodessa on se, kun sinne tuodaan roskalava. Vähän kuin olisi kirppari omassa pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Toi roskalava kuulostaa kyl mainiolta! Ja sehän on vielä parempi kuin kirppis, kun saa napata kainaloonsa sen mitä tarvii ja vielä ilmaiseksi =)

      Poista