torstai 27. lokakuuta 2016

Itse tehtyä kehäkukkavoidetta

"Vielä meidänkin päivänä kehäkukkaa käytetään ilmanpuntarina. Jos sen kukat ovat vielä aamuseitsemältä vetäytyneet nuppuun, on todennäköistä, että sinä päivänä sataa. Jos kukat avautuvat kuuden ja seitsemän välillä, on odotettavissa aurinkoinen päivä."
- Hyvän olon yrttitarha (Annabelle Fagner ja Martina Schlegel)


Vastalauseena näille synkkääkin synkemille ja sateisille syyspäiville palaan vielä hetkeksi kesään ja kukkiin. Rakastan kehäkukkia ja olen kasvattanut niitä jo muutaman vuoden ajan, joten ne ovat siementäneet pitkin pihaa ja kasvimaata. En raskinut alkukesästä kitkeä pieniä kehäkukan taimia pois kasvimaalta vaan annoin niiden kasvaa. Kauneimmillaan kasvimaamme muistuttikin enemmän kehäkukkapeltoa kuin kasvimaata. Tämän vuoksi kehäkukkaa on riittänyt mm. värjäykseen ja jalkakylpyihin sekä nyt käsivoiteeseen.

Kehäkukka on hyvä yrtti ihon hoidossa, sillä se auttaa mm. pysäyttämään verenvuodon, nopeuttaa haavojen ja naarmujen paranemista. Lisäksi siitä on apua ihottumissa. Keräsin kasvimaaltamme jugurttiämpärillisen kehäkukan terälehtiä ja tein viime vuoden tavoin uuttamalla kehäkukkaöljyä, mutta käytin auringonkukkaöljyn sijaan oliiviöljyä. Pelkkä kehäkukkaöljy on todella vahvaa ja koin sen viime talven aikana hieman epäkäytännölliseksi, joten tänä vuonna tein öljystä kehäkukkavoidetta. Voiteen tekeminen oli mukavaa, yllättävän helppoa, mutta sotkuisempaa kuin mitä osasin odottaa. Sotkin mehiläisvahassa talon ainoan haudekattilan ja siinä oli melkoinen työ, että sain sen siistiksi. Sen verran voin vinkata, että kattilaa ei kannata heittää tiskikoneeseen, ellet halua, että kaikki astiasi ovat mehiläisvahan peitossa.

Ostin paikalliselta mehiläistarhurilta mehiläisvahaa, jonka sulatin kattilassa ja lisäsin siihen itse tehtyä kehäkukkaöljyä. Olisin ensin voinut lukea ohjeita, sillä sulatin ensin hirmuisen määrän mehiläisvahaa, jota sain laimennella melkoisesti kehäkukkaöljyllä ja lopuksi vielä vähän oliiviöljyllä, jotta sitä pystyi levittämään. Tehdessä huomasin, että voiteen notkeuden pystyi helposti tarkistamaan tiputtamalla hieman öljyä puhtaan viilipurkin pohjalle. Kun voide jäähtyi ja jähmettyi, siitä näki helposti tarvitsiko voide lisää öljyä. Harmikseni en voi antaa sinulle ohjetta, sillä en en enää pysynyt öljyn ja vahan määrissä mukana, mutta löysin Kyllä aiti tietää -blogin, jossa on ohjeet moneen erilaiseen voiteeseen. Mehikäisvahaa jäi vielä reilusti ja taidan kokeilla talven aikana ainakin muutamaa näistä. Sivuilta löytyy muuten vinkit kattiloiden puhdistamiseenkin!


8 kommenttia:

  1. Itse olen todennut kehäkukkavoiteen olevan parasta ongelmajaloilleni. Tykkään muutenkin kehäkukista yli kaiken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kans käyttänyt iho-ongelmiin aikaisemmin Frantsilan kehäkukkavoidetta, mutta nyt kokeilin tehdä sitä itse. Vaikka laimensin mehiläisvahaa öljyllä reilusti, se on silti tosi paksua ja vaatii hetken hioromisen, että se levittyy tasaisesti =)

      Poista
  2. Kehäkukkavoide on myös erinomaista kynsinauhoille ja halkeileville kantapäille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä <3 Mun pitää tehdä itselleni käsi- ja jalkahoito joku ilta ja kokeilla =)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos <3 Itse asiassa meillä kukkii vieläkin kehäkukat pihassa vaikka kohta on jo marraskuu. Ilmeisesti asumme sen verran korkealla ja kukkapenkit ovat suojassa, ettei halla ole ylttänyt niihin. Juuri tänään katselin kukkapenkkiä, että saisinkohan sieltä vielä kimpun pöytään =)

      Poista
  4. Kivalta kuulostaa minustakin. Olet moni taituri =)
    Ihastelen aina näitä sinun niin kauniita kuvia =))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Mä olen vain innokas kokeilemaan ja oppimaan kaikkea =)

      Poista