Ilmeisesti yksi leipälaatikko ei riitä, vaan niitä on oltava monta. Jokohan meillä on kiintiö täynnä, sillä vasta kotona huomasin, että juuri
kirppikseltä ostamani laatikko oli meidän talossa jo neljäs. En
vain voinut jättää sitä taakseeni, kun kerrankin törmäsin vanhaan
laatikkoon. Hieman olin kahden vaiheilla, että olisiko se pitänyt
maalata, mutta pelkään pilaavani sen. Leipälaatikon nupin tiputin jo
terassin lautojen väliin eikä ukkokulta suostunut purkamaan terassia sen takia, joten miljoonalokerikosta löytynyt nuppi saa kelvata. Me
ihan oikeasti tarvitsemme leipälaatikkoa, koska leivon paljon ja itse tehty leipä menee nopeasti huonoksi muovipussissa. Jostain kumman
syystä
kaikki aikaisemmat leipälaatikkomme ovat vain täynnä kaikkea muuta kuin
leipää.
Olen
ollut melko säntillinen kirppiksellä, enkä ole ostellut ihan kaikkea
vastaan tulevaa, mutta leipälaatikon jälkeen törmäsin vanhaan Arabian
pannuun ja pakkohan minun oli poimia se mukaani. Minulla tosin oli jo tuo vanha kaunotar, mutta ostin tämän vain sen takia, ettei sen ostamatta jättäminen kaduta myöhemmin. Vanhoissa
emalipannuissa on vähän se huono puoli, että jos niitä näkee
kirppiksellä inhimilliseen hintaan, niin ne pitää ostaa heti.
Luultavimmin pannua ei olisi ollut enää seuraavalla kerralla. Uusi pannu on aavistuksen paremmassa
kunnossa kuin vanha, joten voi olla, että toisesta saan
kukkapurkkipannun ja toinen päätyy hyllylle koristeeksi.
Löysin myös Työväen kalenterin vuodelta 1952. Äitini on syntynyt tuona vuonna ja kalenteri matkaa virkatun kranssin kanssa äidilleni myöhästyneenä äitienpäivälahjana. Harmi vain, että huomasin vasta kotona, että se haisee ihan kamalalle ullakolle tai kellarille, eikä se ole terassin pöydällä tuulettelusta huolimatta oikein lieventynyt. Minun pitää keksiä, miten saisin hajun pois ettei kalenteria tarvitse lukea pyykkipoika nenässä. Kranssinkin sain jo valmiiks ja ajattelin esitellä sen teille seuraavaksi. Pitäkää peukkuja, että onnistuin kuvien kanssa. Ihanaa keskiviikkoa ystävät!
Leipälaatikot on symppiksiä ja tarpeellisia. Niin on myös tuo kahvepannu, meilläkin on tuollanen, tosin läpikotaisin puhki ja metsästä löytynyt. Käytössä koristeena silti :)
VastaaPoistaIhana kun pelastit pannuraukan ♡ Mä tykkään tuosta ihan hirvittävän paljon! Oon muutaman pannun joutunut myymään, mutta puna-keltainen on sitkeästi pysynyt hyllyllä Fineleiden seurana =)
PoistaOn minullakin kaksi leipälaatikkoa, mutta eipä niistä kyllä nälkäänsä leipää löydä, kaikkea muuta tarpeellista kylläkin. Usein olen ne ajatellut hävittääkkin, mutta aina ne vaan täällä on.
VastaaPoistaÄlä hukkaa ellei ole ihan pakko =) Leipälaatikossa leipä säilyy kyl hyvin varsinkin jos se on itse tehty, tosin niillä on erikoinen tapa kerätä sisäänsä kaikenlaista ylimääräistä =)
PoistaLeipälaatikot on ihania! Meillä tosin sellaisessa ei säilytetä leipää, vaan leipälautasia ja pikkukulhoja. :)
VastaaPoistaNo, niin on ♡ Meillä on kaksi laatikkoa täynnä nappeja ja kolmas toimii lääkekaappina. Toistaiseksi tämä uusin on pysynyt leipälaatikkona =)
PoistaLaita kirja "seisomaan" eli pystyasentoon lehtiä eritellen muovipussiin, jonka pohjalle ripottelet reilusti ruokasoodaa. Sulje muovipussi ja anna kirja olla siellä jonkin aikaa. On ainakin minulla tepsinyt raikastamaan kirppiskirjoja.
VastaaPoistaKiitos vinkistä <3 Mun pitää heti kokeilla tuota!
Poista