lauantai 13. kesäkuuta 2015

Onnenhetkiä








Ihana kesä! Olen hiipinyt käsitöideni kanssa ulos nauttimaan auringon paisteesta jälkikasvun porskutellessa päiväunia. Istun kahvikuppeineni terassilla avonaisen ikkunan vieressä, jotta kuulen, jos sisällä nukkujat heräävät. Menimme myymään kaikki itkuhälyttimet, joten joudun uhrautumaan ja vain nauttimaan käsitöistä nuorten herrojen nukkuessa. Kasvimaan rikkaruohot saavat rehottaa, koska en voi karata kitkemistöihin ja jättää pikkuväkeä taloon keskenään. Huomenna meidän olisi tarkoitus nostaa terassille vanha sohva ja voitteko kuvitellakaan, kuinka ihania iltapäiviä minulla sen jälkeen on luvassa.

Aloitin äitienpäivälahjan teon muutama päivä sitten ja olen edennyt hieman hitaanpuoleisesti. Teen ovikranssia, johon kiinnitän pieniä virkattuja kukkia, lehtiä ja köynnöksiä. Onneksi osia ei tarvitse tehdä enää montaa, sillä tämä ei tule samaan tapaan täyteen kukkia kuin aikaisemmin tekemäni kranssi. Asettelen kukat ja lehdet ilmavasti ja jätän kranssinpohjan selvästi näkyviin. Yritän toteuttaa hovikuvaajani lausahdusta, joskus vähemmän on enemmän. Lankoina käytän maailman ihanimpia vanhoja virkkauslankoja, joita metsästän aina kirpputoreilta ja käytän vain harvoin. Kukkien ja lehtien ohjeet olen taas napannut Caitlin Sainion kirjasta.

Kranssipohjan löysin viime talvena kirppikseltä ja käsittelen sen etikka-rautaromuseoksella, jotta siitä tulee vähän vanhan näköinen. Liemeni on ollut tekeytymässä muutaman päivän, eikä se pahemmin ole vaihtanut väriä. Pahasti näyttää siltä, että saan maustaa sitä pata-padalla ja aloittaa seoksen kypsyessä vielä toisen projektin. Ohjeen mukaan seokseen olisi pitänyt käyttää teräsvillaa, mutta koska en sellaista tähän hätään löytänyt, ruinasin mieheltäni ruosteisia nauloja ja muttereita. Ensin hän meinasi, ettei meillä sellaisia säilytetä, mutta löytyihän niitä. Käsittämätöntä että, kun kerrankin kaipaisin jotain ruosteista, niin sitä ei tahdo löytää mistään ja muuten sitä tuntuu ilmaantuvat milloin mihinkin aarteeseen.


4 kommenttia:

  1. Kävin katsomassa edellisen ihanan kukkakranssisi. Tykkään kovasti orvokeista ja minusta se on ihan orvokkikranssin näköinen. Mutta tuosta etikka-romuseoksesta en ole aiemmin kuullutkaan, mielenkiinnolla odotan lopputulosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ mä kuulin tuosta yhdessä kierrätysryhmässä. Saas nähdä miten käy, kun liemeni on vieläkin ihan kirkasta vaikka lauantaina tuikkasin purkkiin pata-padankin. Mä ymmärsin, että sen pitäisi olla väriltään rusehtavaa.

      Poista
  2. Onpa ihania sinisen ja vihreän sävyjä näissä kuvissa. Tosi upeita myös noi kukat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ mä vasta löysin ton tumman turkoosin langan kirppikseltä. Mun oli pakko ostaa viiden euron pussukka lankoja, jotta sain yhden värin jota mulla ei vielä ollut =)

      Poista